“Asaqatigiissaasi”

“Inassummik nutaamik tunivassi: Asaqatigiissaasi. Soorlu uanga asagissi, taamattaaq ilissi asaqatigiissaasi. Asaqatigiikkussi tamatumuuna tamarmik paasissavaat ajoqersugarigissi.”— JOHANNESI 13:34, 35.

Isumaa: Jiisusi oqarpoq ajoqersukkani asaqatigiissasut soorlu nammineq taakku asagini. Jiisusip taakku qanoq asavai? Nalimini angutaaneq arnaanerluunniit inuiaassusiiluunniit pillugit paqumisuttoqarnera asanninnerminut akornutaatinngilaa. (Johannesi 4:7-10) Jiisusip asanninnini killissutigalugu allanik ikiuinermut piffissani nukinilu atortarpai ilorrisimaarnissaraluanilu pilliutigisarlugu. (Markusi 6:30-34) Naggataatigut asannittuliornerit annerpaartaat ersersippaa. Ima oqarpoq: “Uanga tassaavunga savanik paarsisoq ajunngitsoq. Paarsisup ajunngitsup savaatini illersorniarlugit inuunini akigiumasarpaa.” — Johannesi 10:11.

Kristumiut siulliit: Ukiuni hundredelinni siullerni kristumiut imminnut ‘qatanngummik’ taagorput. (Fiilimuut 1, 2) Inuit inuiannit tamaneersut ilagiinnut kristumiunut tikilluaqqusaapput, kristumiummi una upperaat: “Juutit grækerillu assigiinngissuteqanngillat. Tamarmimmi taanna naalagarimmassuk.” (Romamiut 10:11, 12) Ukiumi 33-mi piinsip ulluata kingorna ajoqersukkat Jerusalemimiittut “nunaatitik pigisatillu tunisarpaat aningaasallu agguaattarlugit ataasiakkaat pisariaqartitaat naapertorlugu”. Sooq? Kuiserlaat Jerusalemimiiginnarlutik ‘apustilit ajoqersuinerat aalajangerfiginiassammassuk’. (Apustilit Suliaat 2:41-45) Ajoqersukkat suna kajumississutigaat? Apustilit toqunerisa kingorna ukiut 200-ngajaat qaangiuttut Tertullianip kristumiut pillugit inuit allat oqaasii ima issuarpai: “Ila asaqatigiingaassusii; imminnullu pillutik inuunerminnik akiginneriaannaassusii.”

Ullumikkummi? Atuakkami Det romerske riges forfald og undergang-imi (1837) allaaserineqarpoq kristumiuunerartut ukiut hundredelikkuutaat ingerlaneranni “imminnut ajoqusernerungaarsimasut uppinngitsunit ilungersuussingaartunit ajoquserneqarsimaninngarnit”. Inunnik eqimattanik imminnut kristumiunik taasunik qanittukkut Amerikami misissuinermi erserpoq ammip qalipaata pillugu paqumisunneq aamma upperisarsiortuuneq imminnut atassuteqartut. Nunami ataatsimi naalagiartartut nunami allami uppeqatitik atassuteqarfigineq ajoramikkit ikiorneqartariaqalissagaluarpata ikiorsinnaaneq ajorpaat ikiuinissartilluunniit soqutigineq ajorlugu.

2004-mi Floridami qaammatit marluk ingerlaneranni sisamariarluni anorersuarujussuareersoq ikiueqqaarniarnermut ataatsimiititaliami siulersuisup qulakkeerniarpaa ikiuutisiassatut nassiussatik tamarmik atorluarneqarsimanersut. Oqarpoq Jehovap Nalunaajaasui eqimattanit allanit tamanit aaqqissuussilluarnerpaajusut, neqeroorporlu Nalunaajaasut ikiuutisiassat pisariaqartitatik tamaasa pisinnaagaat. 1997-imi Jehovap Nalunaajaasui ikiueqqaarniartut nakorsaatinik, nerisassanik atisanillu nassarlutik uppeqatitik pisariaqartitsisullu allat ikiorniarlugit Den Demokratiske Republik Congomut tikipput. Europami Jehovap Nalunaajaasuisa ikiuutisiassat 6,5 million kroningajannik nalillit tunissutigaat.