“PUIUGASSAANNGILAQ!” Inuppassuit “Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq” pillugu taama oqarsimapput. Piffissaq eqqorlugu takutinneqarpoq, isiginnaartullu puiugassarinngisaminnik killinneqarput. Jehovap innuttaasa Hitlerip naalakkersuineranit malersorneqangaanngitsiarneranni “Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq” Jehovamut ataqqinaataasumik nalunaajaataalluarpoq. “Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq” suugami?

1914-imi New Yorkimi Jehovap innuttaasa “Skabelsens Fotodrama” (Pinngortitsineq pillugu assinik isiginnaagassiaq) takuteqqaarpaat. Isiginnaagassiaavoq assit seqersittakkat qalipaatillit filmillu aalasunik assiliartallit nalunaaquttap-akunnerinik arfineq-pingasunik sivisussuseqartoq. Nunarsuaq tamakkerlugu inunnut millionilinnut arlalinnut takutinneqarpoq. 1914-imi isiginnaagassiaq taanna naanninngorlugu “Heurekadrama”-tut taallugu aamma saqqummersinneqarpoq. 1920-kunnili assit seqersittakkat, filmit takutitsissutillu nungullarsimapput. Taamaattorli takutitsinernik taakkunannga suli isiginnaartoqarumasorpassuaqarpoq. Assersuutigalugu Tysklandimi Ludwigsburgimiut ima apeqqutilliipput: “Qaqugu ‘Fotodrama’ takutinneqaqqissava?” Qanoq iliortoqarsinnaava?

1920-kkunni pisariaqartitsinermik matussusiiniarlutik Tysklandimi Magdeburgimi Betelimi sinniisut filmit nutaarsiassaqartitsivimmit Parisimiittumit assillu seqersittakkat assiliartalersuisarfinnit Leipzigimiittumit Dresdenimiittumillu pisiaraat. Taakkununnga assit seqersittakkat “Fotodrama”-meersut atorneqarsinnaasut ilanngutinneqarput.

Qatanngut Erich Frost nipilersullaqqissoq nipilersuutinik filminut assinullu seqersittakkanut tulluuttunik nipitalersuivoq. Oqaluttuartup oqaasiisa ilaat atuagaatitsinnit Skabelsen-imeersuupput (Atuakkap qulequtaa isumaqarpoq: “Pinngortitsineq”). Taamaattumik isiginnaagassiaq tamanna ima taaneqartalerpoq: “Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq.”

Isiginnaagassiaq nutaaq taanna aamma “Fotodrama” sivisussuseqatigiipput — nalunaaquttap-akunneri arfineq-pingasut — aamma unnuit tulleriiaarlugit takutinneqaqattaarpoq. Tassani ullut pinngortitsiffiusut, Biibilip inuiaallu oqaluttuarisaanerat pillugit paasissutissat killitsinnartut saqqummersinneqarput, aamma upperisarsiornerup eqqunngitsup inuiaannik sumiginnaasimanera erseqqissarneqarpoq. Luxembourgimi, Schweizimi, Tysklandimi Østrigimi nunanilu tyskisut oqaluffiusuni allani “Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq” takutinneqarpoq.

 Erich Frost ima nassuiaavoq: “Isiginnaagassiamik takutitsigaangatta qatanngutikka, ingammik nipilersortartoqatikka, issiaviit tulleriiaarlugit atuagaatitsinnik atuagassiaatitsinnillu nuannersunik neqerooruteqaqqullugit kajumissaartarpakka. Illumiit illumut angalanermi agguaasarnitsinnit agguaanerusarpugut.” Johannes Rauthep Polenimi nunamilu ullumikkut Tjekkiamik taaneqartartumi takutitsinernik aaqqissuusisup eqqaamavaa najuuttorpassuit sumi najugaqarnertik nalunaarutigisimagaat pulaarneqarniassagamik. Tamatuma kingunerisaanik kinguneqarluartumik pulaaqqiisarput.

1930-kkut aallartinneranni inersuarni ulikkaavittuni “Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq” takutinneqartarpoq, illoqarfinnilu Jehovap Nalunaajaasui oqallisaasorujussuusarput. 1933-mi inuit millioningajaat takutitsinerit Tysklandimi immikkoortortaqarfimmit aaqqissuunneqarsimasut isiginnaarsimavaat. Käthe Kraussip eqqaamavaa unnuit tallimat tulleriiaarlugit takutinneqartoq imalu oqarluni: “Isiginnaagassiaq takorusullugu . . . ullut tamaasa orpippassuakkoorluta, qooqqukkoorluta qaqqakkoorlutalu [20 kilometerit] pisuttarpugut.” Else Billharz ima oqarpoq: “‘Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq’ sallusuissummik nuannarinninninnut tunngaviliivoq.”

Alfred Almendinger ima oqaluttuarpoq: “Anaanaga ima nuannaartigaaq Biibili pisiaralugulu oqaatsit ‘inneq eqqiarfik’ ujarlugit.” Biibilimi nassaarinnginnamigit naalagiartorunnaarpoq kuisillunilu. Erich Frost ima oqarpoq: “‘Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq’ iluaqutigalugu inuppassuit sallusuissummiilerput.” — 3 Joh 1-3.

“Pinngortitsinermik isiginnaagassiap” takutinneqarnerpaaffiata nalaani nazistit siumukartorujussuupput. 1933-mi Tysklandimi Jehovap Nalunaajaasuisa suliaat inerteqqutigineqalerpoq. Taamanimiilli sorsunnersuup aappaata naanerata tungaanut 1945-mut Jehovap kiffai Europamiittut malersorneqangaatsiarput. Erich Frost ukiuni arfineq-pingasuni parnaarussaaqqavoq. Anigorpaali kingusinnerusukkullu Betelimi Wiesbadenimi Tysklandimi kiffartulerluni. Qujanaqaaq “Pinngortitsinermik isiginnaagassiaq” puigugassaanngitsoq piffissaq eqqorlugu takutinneqarmat kristumiorpassuit sorsunnersuup aappaani misilinneqarnissaminnut nakussatsinneqarniassammata! — Toqqorsivitsinnit Tysklandimiittumit.