Palasit politikkimut akuliuttussaappat?

„POLITIKKIKKUT suliniuteqarneq piitsunut iluaqutaasinnaavoq, Canadami biskoppiuneq ilerfiartunut oqarsimavoq . . . Naak politikkikkut aaqqissuussaaneq Guutip piumasaanut naapertuutinnginnguatsiaraluartoq, ’suliniuteqartariaqarpugut piitsut eqqortumik pineqarsinnaaqqullugit’.“ — Catholic News.

Akuttunngitsunik tusartarpavut ilagiinni atorfikkaat oqartut politikkikkut suliniuteqartariaqarlutik. Palasit politikeritut atorfeqartarnerat qaqutigoortuunngilaq. Ilaat politikkikkut iluarsaaqqinniartarsimagaluarput. Allat assigiinngisitsinermut inussiaateqarnermullu akiuunnertik pillugu nersorneqartarput eqqaamaneqarlutillu.

Ilagiinnili ilaasortat amerlasuut palasit politikkimut tunngasunik isummertarnerat iluarinngilaat. „Taakkua naalagiartartuupput lutherikkut palasimik saqqumilaarlutik suliniuteqartarnerat pillugu ilaannikkut nangaalersartut,“ taama Christian Century-mi upperisarsiornermi politikkerneq pillugu ilanngutassiaqarpoq. Uppertut amerlasuut isumaqarput oqaluffik politikkimut akuliunnissaa illernarpallaartoq.

Silarsuarmik pitsaanerusumik takorusuttunut tamanut tamanna apeqqutinik eqqarsarnartunik pilersitsivoq: Iivangkiiliumik oqaluussisut politikki pitsaanerusumik ingerlassinnaavaat? * Palasit pitsaanerusumik aqutsisoqarnissamik silarsuarmilu pitsaanerusumik politikkikkut anguniagaqarnissaq pillugu oqaluussisarnerat Guutip akueraa? Kristumiussuseq politikkikkut iluarsaaqqiisutut aallartippa?

Qanoq Kristusip aqqani politikki pilersoq

Atuakkami The Early Church-imi oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Henry Chadwick allappoq ilagiit kristumiut ukiuni hundredelinni siullerni „silarsuarmi maani pissaaneqarnissamik soqutigisaqanngilluinnartutut“ ilisimaneqartut. Taakkua „politikkimut attuumassuteqanngillat ilakkuminartuullutik inuiaallutillu eqqissinermik nuannarisaqartut“. A History of Christianity-mi allassimavoq: „Kristumiut akornanni qularutigineqanngilaq arlaannartilluunniit naalagaaffimmut attuumassutilimmik atorfeqartariaqanngitsoq . . . Hippolytos ukiut hundredellit pingajuisa aallartinnerannili oqarpoq kristumiut ileqqutoqarigaat naalagaaffimmi atorfillit piumasarineqartutut atorfitsik taamaateqqaarlugu oqaluffimmut ilanngussinnaasut.“ Angutilli pissaaneqarusuttut ilagiinni amerlasuuni naalagaassuseqaleriartuaarput imminnut tusarnersorsuarnik taaguuserlutik. (Apustilit Suliaat 20:29, 30) Ilaat upperisarsiornermi siuttuullutillu politikeriorusupput. Romami naalakkersuinerup allanngoriataarneratigut oqaluffimmi siuttut kissaatigisaminnik periarfissaqalerput.

 Ukiumi 312-imi Romamiut kaasariata kuisimanngitsup Konstantinip kristumiuunerartut iluarilluinnalerpai. Biskoppit tupaallatsitsillutik isumaqatiginngisaminnut akuersipput, pisinnaatitaaffiit neqeroorutai piniassagamikkik. „Ilagiit politikkikkut aalajangiinernut pingaaruteqartunut peqataaleraluttuinnarput,“ Henry Chadwick allappoq. Politikkikkut suliaqarneq ilagiinni sulisunut qanoq sunniuteqarpa?

Qanoq politikkikkut suliaqarnerup palasit sunnerai

Pingaartumik Augustin, upperisarsiornermik ilisimatusarnikoq sunniuteqarluartoq katuuleq 400-kkunni inuusoq, isumaqarpoq Guutip angutit ilagiinni sulisut politikeritut atorumaarai. Augustin isumaqarpoq oqaluffeqarfiup naalagaaffiit naalakkersussagai inuiannullu eqqissisitsilluni. Oqaluttuarisaanermilli ilisimatooq H.G. Wells allappoq: „Ukiuni 400-kkunnit 1400-kkut tungaanut Europap oqaluttuarisaanera annerusumik unaanerusimavoq, silarsuarmut naalakkersuinerup eqqarsaatip alutornartorsuup Guutimit pisup piviusunngortinniarlugu sulinerup qanoq iluatsinngitsoorsimanera.“ Ilagiit Europami eqqissineqalersitsinngillat silarsuarmilumi aamma naamerluinnaq. Ikigisassaanngitsut kristumiuunerartunut upperinnikkunnaarput. Sutigut ajutoortoqarami?

Amerlasuut kristumiut ajoqersuutaannik oqaluussisoqartariaqarnerannik piumasaqartut ajunngitsumik siunertaqarlutik politikkimut iserput. Taamaaliornerminnili innarleeqataapput. Martin Luther ilagiinnik katuullinik iluarsaaqqinniarluni misiliinini tusaamaneqaatigilerpaa. Qunusuilluni ilagiit ajoqersuutaat akerlileramigit politikkimik tunngaveqarlutik pikitsitsisunit nuannarineqalerpoq. Lutherip nammineq politikkikkut isummani nalunaartaleramigit ataqqinnitsini amerlasuut annaavai. Aallaqqaammut naasorissaasut, akimanernut naqisimannittunut akerliusut illersoraluarpai. Pikitsitsinerli naakkittaatsuliornermik kinguneqalermat Lutherip akimarnit kajumissaarpai pikitsitsineq sequmiseqqullugu. Siunnersuutaa malinneqarmat tusindillit toqorarneqarput. Naasorissaasut Luther killuussisuunerarpaat. Aammattaaq akimarnit katuullit kaasariannut pikitsitsinissaannik kajumissaarpai. Ilumut oqaatigalugu naaggaartut aallaqqaataaniilli politikkikkut suliniaqatigiimmik pilersitsipput. Pissaaneqarnerlu Lutherimut aserorsaataavoq. Assersuutigalugu aallaqqaataani upperisarsiornermi allatut isumallit pinngitsaalineqarnissaat akerliuffigaa, kingusinnerusukkulli pissaanillit akornanni ikinngutini kajumissaarpai meeqqanik kuisitsinermut akerliusut ikuallanneqaqqullugit.

Johannes Calvin Genèvemi ilagiinni sulisutut tusaamaneqarpoq, taannalu aamma politikkikkut pissaanilerujussuanngorpoq. Michel Servetip uppernarsarmagu ataasiullunilu pingasuusumik ajoqersuut Biibilimi tapersersorneqanngitsoq Calvinip politikkikkut sunniuteqarnini atorlugu ikuallagaatippaa. Jiisusip ajoqersuutaanik sumiginnaaneq tataannartoq!

Lutherip Calvinillu puigorsimagunarpaat Biibilimi Johannesip allagai siulliit 5:19-imi allassimasoq: „Silarsuaq tamarmi Ajortumut naalatsigitittoq.“ Ilumoorullugu politikkikkut ileqqorineqartut pitsanngorsarniarpaat, imaluunniit pissaaneqalerumaneq atorfikkaanillu ikinnguteqalerumaneq kajungerineruaat? Sunaluunniit pissutaagaluarpat Jiisusip ajoqersugaata Jaakup oqaasii isumassarsiarititaasut eqqaamasimasariaqaraluarpaat: „Nalugassiuk silarsuarmut ikinngutaasoq Guutimut akeraasoq? Silarsuarmut ikinngutaajumasoq Guutimut akeranngortarpoq.“ (Jaaku 4:4) Jaakup nalunngilaa Jiisusi oqartoq ajoqersukkani ’silarsuarmut ilaanngitsut, soorlu nammineq silarsuarmut ilaanngitsoq’. — Johannesi 17:14, NV.

 Ilaasa nassuerutigaat kristumiut tamanna pillugu silarsuup eqqunngitsuliaanut peqataasariaqanngitsut, isumaqarlutilli politikkimut kalluunnaveersaartoqarsinnaanngitsoq, taamalu ’silarsuarmut ilaannginneq’ ingalassimanngitsoorsinnaanagu. Oqaatigaat kalluunnaveersaarnerup kristumiut tullimut asannittuliornissamut noqqaassutiginninnissaannik akornuserai, ilagiinnilu siuttut oqaatsitigut suliatigullu peqquserluttuliornerit naapertuilluanngitsuliornerillu akiortariaqaraat. Kalluunnaveersaartuunerli, Jiisusip eqqartugaa, iluamik oqaatigalugu allanut isumassuinermut ilanngunneqarsinnaannginnami? Kristumiu politikkikkut sulianut avissaartuutsitsisunut kalluutinngitsoorsinnaava allanik suliniuteqaatigaluni? Apeqqutit ilanngutassiami tulliuttumi sammineqassapput.

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 4-mi assiliartaq]

Ilagiinni qaffasissumik atorfillit naalakkersuisut soorlu kaasari Konstantin tapersersorpaat politikkikkut pissaaneqalerumallutik

[Suminngaanneernera]

Musée du Louvre, Parisimi

[Qupp. 5-mi assiliartaq]

Sooq upperisarsiornermi siuttut nuimasut politikkimut ilannguppat?

Augustin

Luther

Calvin

[Suminngaanneernerat]

Augustin: ICCD Photo; Calvin: Asseq Holbeinip qalipagaa, atuakkami The History of Protestantism-mi qalipaqqitaq (Atuagaq II)