Silarsuaq tamarmi piuneerunneqartoq!

Silarsuaq avatangiisit qimerlooriaruk, illoqarfiit, kulturi, teknologi, inuillu milliardilippassuit. Naak eqqissiviilliortoqaraluaqisoq silarsuaq suujunnaarluinnartussatut isikkoqanngilaq. Ullut ilaanni piuneerutitaalluinnarsinnaanera takorloorsinnaviuk? Immaqa takorlooruminaappoq. Ilisimaviulli paasissutissaq tutsuiginartoq naapertorlugu, silarsuup matuma siornatigut silarsuaqarsimasoq piuneerutitaalluinnarsimasumik?

SILARSUAQ naggueqatigiinnik siulliarsunnik inulik pineqanngilaq. Silarsuaq suujunnaarsitaasoq inuiaqatigeeqarpoq atugarissaartunik illoqarfilik, eqqumiitsuliortulik, ilisimatusarnikkullu siuarsimasoq. Biibilimi oqaluttuarineqarpoq qarsutsinersuup silarsuaq tamaat suujunnarsivikkaa. Tamanna qaammatip aappaata ulluisa 17-ianni, ataataanerpaap Abrahamip inunngorneraniit ukiut 352-t sioqqullugit pisimavoq. *

 Oqaluttuaq taanna tutsuiginarpa? Tamatuma pisimaneranik uppernarsaatissaqarpa? Itsaq ineriartortumik qaammarsagaasumillu piuneerunneqartumik silarsuaqarsimava? Taamaattoqarsimappammi sooq taama pisoqarsimava? Sunaana pissutaasoq? Tamanna ilinniarfigisinnaavarput?

Ilumut silarsuatoqaq piuneerussaasimava?

Ilumut taama annertutigisumik ajornaarnersuaqarsimappat takussutissaqarsimassaaq; puiguvinneqarsimanavianngilaq. Nunani amerlasuuni piuneerussineq taamaattoq takussutissaqarpoq. Biibilimilu eqqoqqissaartumik ullulerneqarsimanera malugiuk. Itsaq ullorsiutit naapertorlugit qaammatip aappaa, uagut ullorsiutitsinni oktobarip qeqqani aallartilluni novembarip qeqqani naavoq. Ulloq 17-iat, novembarip aallartinnerata missaaniippoq. Taamaattumik immaqa nalaatsornerinnaasimanngilaq nunani amerlasuuni ukiup taamaalinerani toqusimasut nalliuttorsiutigineqartarnerat.

Oqaluttualiat oqaluttuarsiallu ulersuaq taanna pillugu allanik imaqarput. Qanga inuiaqatigiit tamarluinnangajammik, siuaasaminnik nunarsuaq tamakkerlugu qarsutsinersuarmit aniguisimasunik oqaluttuarsiaqarput. Afrikami inuarullikkat, kelterit europameersut, Amerika Kujallermeersullu inkat tamarmik assigiikannersunik oqaluttualiaateqarput. Inuiaallu pineqartut ilaannai taassagaanni Alaskami, Australiami, Indiami, Kinami, Litaunemi, Mexicomi, Mikronesiaimi, New Zealandimi Amerika Avannarliullu ilaani aamma taamaappoq.

Soorunami piffissap ingerlanerani oqaluttualiat ilaartorneqartarsimassapput, annikitsualuilli tamarmik paasinarsisippaat ataatsimit aallaveqartut: Inuit ajussusiat pissutigalugu Guuti kamassimasoq. Nuna qarsutsinersuaqartippaa, ulersuarmik. Inuiaat piuneerutitaasut. Naapertuilluartut ikittuinnaat inuuginnartinneqartut. Angallatiliortut, umiarsuarmik inuit uumasullu annaffissaannik. Piffissap ilaani timmissat nunamik panertussarsiortillugit tingitinneqartut. Naggataatigut umiarsuaq qaqqami tinugussaavoq. Annattut umiarsuarmiit anigamik pilliipput.

Tamatuma qanoq paasitippaatigut? Assigiissutaat tamakku nalaatsornerinnaasimanavianngillat. Ulersuaq pillugu oqaluttuarsiarpassuit Biibilimi oqaluttuatoqqamut tulluartuupput, tassa inuit tamarmik maannakkut inuusut qarsutsinersuarmi silarsuarmit piuneerussaasumit annassimasunit naggueqartut. Uagulli susoqarnera paasiniarlugu oqaluttuatoqqanut oqaluttualianullu uppernarsaatissarsiortariaqanngilagut. Uagut tamanna pillugu Biibilimi Hebræerisuuni paarilluagaasumik oqaluttuaateqarpugut. — 1 Mosesi kapitalini 6-miit 8-mut.

Inuunerup aallaqqaaterpiaaniilli inuiaat oqaluttuarisaaneranik isumassarsisitaalluni allanneqarsimasunik  Biibili imaqarpoq. Takussutissat takutippaat oqaluttualiaannaanngitsoq. Biibilimi siulittuutit eqquuttuaannartut ilisimassutsillu takutippaat Biibili tassaasoq — Guutip inunnut oqaasia. Oqaluttuatoqqat assiginagit Biibilimi oqaluttuarisaanermi pisimasut, atit, ullulersuinerit, taakkulu saniatigut kinguariikkuutaat sumiiffiillu ilanngunneqarsimapput. Ulersuup siornagut inuunerup qanoq ittuusimaneranik, aammalu sooq silarsuaq tamakkerlugu tassanngaannaq piuneerussaasimaneranik takorluuisinnaalersippaatigut.

Ulersuumuna siornagut inuiaqatigiit suna ajutoorutigigaat? Inuiaqatigiinnut maannakkut piusunut siunissamik toqqissisimanartuusorinnittunut apeqqutip akissutaa pingaaruteqarpoq. Tamanna allaaserisami tulliuttumi sammineqassaaq. (wE 03/01 02)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 4-mi nalunaarsukkat]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Silarsuaq tamakkerlugu ulersuaqarneranik oqaluttuarsiat

Nunat Assigiit 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Grækenland 7 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Roma 6 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Litaueni 6 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Assyria 9 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Tanzania 7 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

India - hindut 6 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

New Zealand - maorit 5 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Mikronesia 7 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Washington USA - Yakima 7 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Mississippi USA - choctaw-indianerit 7 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Mexico - Michoacán 5 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Amerika Kujalleq - quechua-indianerit 4 ◆ ◆ ◆ ◆

Bolivia - chiriguanoerit 5 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

Guyana - arawak-indianerit 6 ◆ ◆ ◆ ◆ ◆ ◆

1: Inuit ajussusiat pillugu Guuti kamattoq

2: Aseruineq qarsutsinersuarmit pissuteqartoq

3: Guutip peqqusineratigut nalliuttoq

4: Guutip inuit mianersoqqoqqaarai

5: Inuit arlaqanngitsut annapput

6: Angallammik annapput

7: Uumasut aamma annapput

8: Timmiaq uumasulluunniit arlaat aallartinneqartoq

9: Angallat qaqqamut tinugussaasoq

10: Annattut umiarsuarmit anigamik pilliisut