Qarasaasiakkut pinnguartunut navianaatilik?

Nukappiaqqap aqqaneq-marlunnik ukiullip „akeqqani sakkoqanngitsoq qimaariarfissaarutsikkamiuk illuinnarsuutiminik niaquatigut umerpaa. ’Maanna qimaasinnaajunnaarputit!’ nukappiaqqap asissuerpalulluni inuk isiginnaarutikkut saqqumisoq torlorfigaa. ’Pisaraakkit!’ Nukappiaqqap attataasaq toorpaa angullu kiinaatigut aallaallugu. Angut igeriunneqarpoq, kitsilialu qaqortoq aammik aappillersinneqarpoq. ’Susinnaajunnaarputit!’ nukappiaraq nipituumik illarpoq.“

ISSUAANEQ taanna qarasaasiakkut pinnguaatip ilaaneersoq allaaserisami „Computer Violence: Are Your Kids at Risk?“-imi (Qarasaasiakkut nakuuserneq: Meeqqatit ulorianartorsiorpat?) allaaserineqarpoq. Atuakkiortup, Stephen Barr-ip allaaserisamut qulequtsiussami assinga apeqqutigaa. Qarasaasiakkut pinnguaatit 5000-init amerlanerusut pisiassaapput. Ilaat ilinniutaalluartuunertik ilutigalugu aliikkutassiatut ajoqutaanngitsutut isigineqartarput.

Pinnguaatit taakku ilaanni nunalerineq ilinniarneqartarpoq, allamilu timmisartup qanoq nunnitsinneqarsinnaanera ilinniarneqartarluni. Pinnguaatit ilaanni eqqarsarluarnissaq ajornartorsiutinillu aaqqiinissaq ilinniarneqartarpoq, allaallu pinnguartup ajornartorsiutai assigiinngitsut pinnguaatit ilaanni ikiorsiivigineqarsinnaallutik, soorlu atuffarluttumut.  Immaqa pinnguaatit ilaasa inuusuttut qarasaasiap atornissaanik sungiussisittarpaat, ullutsinnilu teknikkikkut pingaartitsiffiusumi tamanna pingaartinneqaraluttuinnarpoq.

Immikkut ilisimasallit ulorianartuunera uparuarpaat

Peqatigiiffimmi National Institute on Media and the Family-mi siulittaasoq, David Walsh, oqarpoq: „Pinnguaatit ilaat nakuusernernik inuiaqatigiinnullu ajoqutaasunik imaqarput, atoqatigiinnernik oqaasipilunnernillu ulikkaarput. Ajoraluartumik pinnguaatit taakkorpiaat meeqqat arfineq pingasut 15-illu akornanni ukiullit nuannarisaraat.“

Inuusuttut qarasaasiakkut pinnguaatigerusunnerpaartaasa 80 procentingajaat nakuusernertaqartartut USA-mi misissuinerup takutippaa. Suliffeqarfimmi Virtual Image Productions-imi direktøri, Rick Dyer, oqarpoq: „Pinnguaataannaajunnaarsimapput. Sungiusaatinngorsimapput. Aallaasersornerup qanoq ittuuneranik meeqqavut taamatut tupinnartumik iliuuseqarluta ilinniartittarpavut. . . . Inuunermili piviusumi qanoq kinguneqarsinnaanerat ilikkarneq ajuinnarpaat.”

Pinnguaalli Death Race 1976-imi saqqummermat qarasaasiakkut pinnguaatit nakuusertortallit mamiatsatsitsisalereersimapput. Pinnguaammi tassani inuit pisuinnaat aporneqartartussaapput. Amerlanerpaanik pisuinnarnik apuisoq ajugaassaaq. Ullumikkut pinnguaatit nutaaliaanerit titartarluarneqarnerugamik pinnguartoq suli piviusorsiorpalaarnerusumik nakuusernermut peqataatissinnaavaat.

Assersuutigalugu pinnguartup pinnguaat Carmageddon naaguniuk inuit 33.000-it aporlugit toqoreersimassavai. Pinnguaatip taassuma assinga nutaajunerpaaq ima ilisaritinneqarpoq: „Ajunaartitatit biilivit assakaasuinik nanertillutik aavat biilivit igalaavanut saarlermut serpaliinnassanngilaq, aammali seeqqumerfigalutit asattuuteqqullutik imminornissamulluunniit qinnuigissavaatit. Piumaguit aamma aggorsinnaavatit.“

Nakuuserneq qarasaasiakkut ersersinneqartartoq ajoqusiisinnaava? Apeqqut taanna pillugu misissuinerit 3000-ingajaat ingerlanneqarsimapput. Qarasaasiakkut pinnguaatit nakuusertortallit pinnguartullu kamaqqajaalertarnerat imminnut attuumassuteqartannguatsiartut misissuinerit ilarpassuisa takutippaat. Inuusuttut nakuusernernut peqataagaangata tamatumannga pisuunera tikkuarneqakkajuttarpoq.

Immikkut ilisimasallit ilaasa pinnguaatit sunniineri suusupaginiartarpaat. Oqartarput pissutaasut allat aamma eqqarsaatigineqartariaqartut, soorlu meeqqat pinnguaatinik taamaattunik pinnguarumasut immaqa nakuuserumatussutsimik pigisaqareersut. Taamaakkaluartorli imaassinnaava pinnguaatit nakuusertortallit annertuumik sunniisartut? Inuit takusaminnik sunnertinneq ajornerassallugit sianiitsuliornerussaaq. Sunnertissutigisanngikkunikkimmi sooq suliffeqarfiit ukiut tamaasa tv-kkut piseqqussaarutinut milliarderpassuit atortarpaat?

„Toqutsiumatuut pikkorissut“

David Grossman, sakkutooqarnikkut inuit eqqarsartaasiannik immikkut ilisimasalik On Killing-millu  atuakkiortuusoq, oqarpoq meeqqat — sakkutuut sorsunnissamut sungiusartut assigalugit — qarasaasiakkut pinnguaatini nakuusernerit aqqutigalugit inunnguuseralugu toqutserusussuseqannginneq peerniarlugu sungiusarneqartartut. Assersuutigalugu sakkutooqarfinni paasineqarsimavoq toqutserusussuseqannginneq sakkutuunit peerneqarsinnaasoq, ooqattaasarlutik sungiusartillugit ooqattaasagassat ammalortut inuttut isikkulinnik taarserneqarnerisigut. Pinnguaatit nakuusertortallit aqqutigalugit meeqqat assingusumik „toqutsiumatuunngortarnerarpai pikkorissut“.

Misissuinerit Journal of Personality and Social Psychology-imi saqqummersinneqartut naapertorlugit qarasaasiakkut pinnguaatini nakuuserneq filmini fjernsynimilu nakuusernernit suli navianaateqarnerunnguatsiarpoq, tassami pinnguartoq inuusamut nakuusertumut imminut assersuuttarmat. Fjernsyneraangatta nakuusernermut isiginnaartuusarpugut, qarasaasiakkut pinnguaatinik pinnguaraangatta peqataasutut misigisarpugut. Aamma filmit amerlanerit akunnialuinnannguanik sivisussuseqartartut, meeqqap pinnguaatit nalinginnaasut akunnerit 100-t angullugit pikkorissarfigisarpai.

Pinnguaatit peqqarniitsorujussuit inersimasuinnarnut pinnguaatissaaneranik ilisimatitsissutiginiarlugu nunat ilaasa nalunaaqutsiisarneq atulersimavaat. Taamatulli aaqqiineq aatsaat sunniuteqarsinnaavoq malinneqaruni. USA-mi misissuinerup takutippaa angajoqqaat aperineqartut 66 procentiisa nalunaaqutsiisoqartarnera nalugaat. Entertainment Software Rating Board-imi (Amerikami nalunaaqutsiisarfik) direktøri oqarpoq nalunaaqutsiisarnerup siunertarinngikkaa pinnguaatit aalajangersimasut meeqqanut pisiarineqatsaaliniarlugit. Nassuiaavoq: „Misiliilluta eqqartuussisuunissarput uagut suliassarinngilarput. Uagut pisussaanngilagut pinnguaatini suut ajortuunersut ajunngitsuunersulluunniit aalajangissallugit. Angajoqqaat meeqqaminnut suut tunniukkusunneraat tunniukkusunnginneraalluunniit aalajangiiniarneranni uagut ikiorsiiginnartarpugut.“

Pinnguaatit uerisoornarpat?

Pinnguaatini onlinespilini interneti aqqutigalugu inuit nunarsuarmi tamarmeersut peqatigalugit pinnguaatigineqartartuni peqataasup soorusunerluni nammineq toqqartarpaa, toqqagaatalu unamminiarnartut assigiinngitsut qaangerniarnerisigut piginnaasani pitsanngoriartortissinnaavai. Tamanna iluatsippat peqataasoq pikkorissiartuinnartutut misigisarpoq. Taamaattumik pinnguartoq misigilertarpoq pinnguaammut piffissamik atuissalluni imminut akilersinnaasoq, taamaattumillu pinnguaqqittariaqartarpoq. Ilaasa pinngitsoorsinnaajunnaangajattarpaat — onlinespili qaammatini arlalinni allaammi ukiuni arlalinni suli pinnguaataajuartarneranut tamanna pissutaaqataannguatsiarpoq.

Atuagassiaq Time allappoq qanittukkut Korea Kujallermi onlinespili Lineage  soqutigineqartorujussuusimasoq. Ukiut akullerpalaartut avatangiiseralugit pinnguaqataasut ajugaanniuttarput. Pinnguartup immikkut akimasuutut pinnguarumalluni qaffasissutsit assigiinngitsut aqqusaassavai. Inuusuttut ilaat unnuaq tamaat pinnguartarput, aqaguanilu atuarfimmi eqqumaneq sapingajattarlutik. Angajoqqaat isumaalupput, ajornartorsiulli qanoq aaqqinniassallugu tamatigut ilisimaneq ajorpaat. Pinnguaatinik pinnguartartoq apersorneqarluni nassuiaavoq: „Internetimi inuit naapikkaangaminnga torragisarpaannga inuttarsillungali naapikkaangaminnga sanigorsaqqullunga siunnersortarpaannga.“

Sooq Lineage taama nuannarineqartiginersoq tarnit nakorsaata koreamiup Joonmo Kwonip eqqoriarpaa: „Koreami inuunermi pilerissutsit kissaatiginerpaasallu nununeqartussaapput. Pinnguaatini tamakku piviusunngortinneqarsinnaapput.“ Tassa inuusuttut inuunermit piviusumiit takorluukkat silarsuaannut qimaasarput. Oqaaseqartartup isumatuup tamanna ima allaaseraa: „Pinnguartup pinnguaatit silarsuaat inuunermit piviusumiit kajungernarnerutittarpaa. Inuuneq piviusoq unillatsiarnertut, pinnguaqqinnissamut aningaasarsiulaarfissatut isigineqartarpoq.“

Peqqissuseq qanoq sunnerneqartartoq

Kisitsisit USA-meersut takutippaat meeqqap aqqaneq-marlunnik ukiullip ullormut akunnerit sisamat fjernsynerfigisarai — piffissaq meeqqap qarasaasiap fjernsynilluunniit sioraanut ingilluni pinnguaatinik pinnguarfigisartagaa tamatumani ilanngunneqarsimanngilaq. 1995-imi apersuinermi meeqqat apersorneqartut 60 procentiisa nassuerutigaat pilersaarutigineqartumit sivisunerusumik qarasaasiakkut pinnguaatinik pinnguartarlutik. Meeqqat piffissaq sivikinaaraangamikku ilinniagassatik suliarinngitsuukulasarnerarpaat. Japanimi misissuinerup takutippaa qarasaasiakkut pinnguaatinik pinnguarnermi meeqqap qarasaata ilamininngua kisimi atorneqartartoq. Misissuineq naapertorlugu meeqqat atuarnerullutik, allannerullutik kisitsinerusariaqarput. Meeqqalli qarasaat inerilluassappata aamma silami pinnguarnissartik allanillu oqaloqateqartarnissartik pisariaqartippaat.

Oqaatigineqarpoq meeqqat amerikamiut 40 procentii tallimat arfineq-pingasullu akornanni ukiullit pualavallaartut. Qularnanngitsumik ajornartorsiummut ilasaataasut ilagaat meeqqat fjernsynernermut qarasaasiarnermulluunniit piffissamik atuivallaarlutik naammattumik timigissartannginnerat. Allaat suliffeqarfiup ataatsip timigissaat qarasaasiakkut pinnguartilluni atugassaq sanasimavaa. Pitsaanerussannginnerpa piffissaq pinnguaatinut taamaattunut meeqqat atortagaat killiliivigigaanni? Taava sammisassanut allanut inuttut kinaassutsimik pitsaasumik ineriartortitsisinnaasunut piffissaqangaalissagaluarput.

Qarasaasiaq sivisuumik nakkunneqaruni isit ajoquteqalersinnaapput. Misissuinerit takutippaat qarasaasiamik atuisartut minnerpaamik 25 procentii isiminnik ajornartorsiuteqartut. Tamatumunnga pissutaasut ilagaat uisorersarpallaartannginneq, tamannalu isinut panertitsisarlunilu paamilersitsisarpoq. Uisorersarnikkut isit salinneqartarput imerlaalersitsisaramik mingullu peerneqartarluni.

Meeqqat avatangiisitik puigorluinnarlugit akunnerpassuarni qarasaasiakkut pinnguaatinik unitsitsilaaginnartarlutik  pinnguarsinnaasarput. Meeqqat isaat ilungersualersinnaapput aalajangersimasumullu isiginiarnerminnik ajornartorsiuteqalersinnaallutik. Qarasaasiap saaniitilluni akunnerit tamaasa minutsialunnik unitsiartarnissaq immikkut ilisimasallit innersuussutigaat. *

Nunarsuaq tamakkerlugu tunisassiorneq siuariartortoq

Onlinespilinut nunarsuaq tamakkerlugu soqutiginninneq annertusigaluttuinnartutut isikkoqarpoq. Ilaatigut netcafét illoqarfinni amerliartuinnartuni ammarneqartalerput. Pinnguartarfiit tamakku amerlasuunik qarasaasialersorneqartarput, atuisullu atassuteqaatitigut pinnguaatinik pinnguarnermut akiliisarput. Inuusuttut qaammammut 1.500 koruunit missaannik tamakkunani atuisarnerat qaqutigoortuunngilaq.

Qarasaasiakkut pinnguaatinik tunisassiornerup siuariartupiloornera qularutissaanngilaq. Ukiuni tulliuttuni tallimani onlinespilinik tuniniaasarneq 70 procentit sinnerlugit qaffariaateqarnissaa ilimagineqarpoq.

Aammali tunisassiornerup taassuma ineriartupiloortup ajortortaqarnera ersarippoq. Ulorianartortai piviusuupput. Peqqissutsimik ajoqusigaaneq kialuunniit pinngitsoorsinnaanngilaa, piffissamik aningaasaatinillu atuilussinnarneq imaluunniit nakuusernermik toqutsinernillu sungiussipilunneq. Meeqqallu suli taamaaliunngitsoorsinnaannginnerupput. Ilumuunngilaq qarasaasiakkut pinnguaatit tamatigut ilikkagaqarnartuusut imaluunniit aliikkutassiaasut ajoqusiisinnaanngitsut. Siusinnerusukkut issuarneqareersoq David Walsh mianersoqqusivoq: „Aliikkutassialerisartut ilisimasatsinnit pissaaneqarnerugunarput.“ Nangipporlu: „Angajoqqaat ullumikkut meeqqatik naammattumik isumassussagunikkik paasisariaqarpaat tusagassiuteqarnerup silarsuaata allanngorartuarnera malinnaavigisariaqarlugu.“

Biibilimi oqaatigineqartutut ippoq: „Silap matuma pissusia nikittarpoq.“ (1 Korinthimiut 7:31, NV) Aliikkutassialerisartunit allanik sukkanerusumik allanngorartigisoqarunanngilaq. Angajoqqaarpassuit misigisimavaat meeqqatik ullormiit ullormut nutaarpassuarnik tuniorarneqarnerannik malinnaaniarneq imaannaanngitsoq. Nikallortoqartariaqanngilarli. Angajoqqaarpassuit meeqqaminnik perorsaanerminni pingaarnerusunillu ilungersuussinissaannik ikiuinerminni angusaqarluarsimapput. Meeqqat allatulli paasisariaqarpaat inuunitsinni pisariaqartinnerpaasavut aliikkutassianit qarasaasiakkuugaluarpat, fjernsynikkuugaluarpat allatigulluunniit isiginnaarutikkugaluarpat — matussuserneqarsinnaanngimmata. Ilaanni Jiisusi oqarpoq pilluarnivik tassaasoq ‘anersaakkut pisariaqartitanik miserratiginninnginneq.’ — Matthæusi 5:3, NV. (gE 12/22 02)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 6-mi ungalusaq]

QARASAASIAKKUT PINNGUAATIT — Suut sianigisariaqarpat

▸ Qarasaasiakkut pinnguaatit nakuusertortallit pinnguaatiginerisigut kamassaqarnerulertoqarsinnaavoq.

▸ Qarasaasiakkut pinnguaatinik pinnguartilluni nakuusernermut isiginnaartuinnaajunnaarsinnaavutit; pinnguaatit peqataasutut misigisussanngorluni sanaajupput.

▸ Sunnertiasuugaanni pinnguaammi takorluukkat piviusullu immikkoortikkuminaallisinnaapput.

▸ Pinngitsuuisinnaajunnaarnerit allat assigalugit qarasaasiakkut pinnguarnerup kingunerisinnaavaa naammassisassanik pingaarutilinnik inunnillu qanigisanik sumiginnaaneq.

▸ Piffissaq meqqat soorlu ilinniagassaminnut atuiffissaraluat imaluunniit allat peqatigalugit pinnguarnermikkut eqqarsallaqqissutsiminnik isumassarsiullaqqissutsiminnillu atuiffissaraluat qarasaasiakkut pinnguaatit tillittarpaat.

▸ Sivisuumik qarasaasiaq nakkukkaanni isit ilungersuatinneqalersinnaapput.

▸ Timigissanngitsoorneq qarasaasiakkut pinnguartartut akornanni ajornartorsiutaasartoq, pualavallaalernermik kinguneqarsinnaavoq.

▸ Qarasaasiakkut pinnguaatit piffissaq aningaasallu tillissinnaavai.

[Qupp. 8-mi ungalusaq/​assiliartaq]

Ileqqup unitsinnissaanut iliuusissaq

Thomas, kristumiu 23-nik ukiulik oqaluttuarpoq: „Atuarallarama pinnguaatinik pinnguarneq pissutaalluni ilinniagassarpassuakka ilinniarpiarneq ajorpakka. Inuuninni kingusinnerusukkut tamanna arlaatigut kingunipiloqartarpoq. Pinnguaatinik pinnguartuarpunga, allaat piffissaq tamakkerlugu oqaluussisartunngoreeraluarlunga. Naggataatigut paasilerpara tamanna piffissannik nukinnillu atuivallaartoq. Pinnguaatinik pinnguareernerma kingorna oqaluussigaangama imaluunniit kristumiutut ataatsimiigiaraangama arlaleriarlunga malinnaarpiarsinnaasanngilanga. Angerlarniariaraangama eqqarsaatigiuartarpara ajornartorsiut aalajangersimasoq pinnguaammi naammattoorsimasara qanoq ilillunga iluarsiniassanerlugu. Tamanna atuaqqissaartarninnut Biibilimillu aalajangersimasumik atuartarninnut sunniuteqarpoq. Guutimut kiffartorninni nuannaarnera annaagaluttuinnarpara.

Ilaanni unnukkut siniffinni nalatillunga misigaanga taamatut ingerlaannarsinnaananga. Makippunga, qarasaasiarlu ikeriarlugu pinnguaatit tamaasa nunguterpakka. Imaaliallaannaq peerupput! Tamanna oqitsuinnaanngilaq. Paasilerpara pinnguaatit ilimagisannit sunniuteqarnerusimasut. Aappaatigulli ajugaasimaartorujussuullunga misigaanga, nalunngilarami naggataatigut iluaqutigiumaarlugu. Nassuerutigissavara tamatuma kingorna pinnguaatinik piseqqinnikuugama. Maannakkuli aalajangersimaneruvunga. Pinnguaatinik pinnguartarnera ingasappallaalersoq maluginiariarlugu attataasaq nunguterut tooqqiinnartarpara.“

[Qupp. 6-mi assiliartaq]

Isumaqartoqarpoq qarasaasiakkut pinnguaatit nakuusertortallit pinnguartullu kamaqqajaalertarnerat imminnut attuumassuteqartut

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Koreap illoqarfiani Seoulimi netcafé