Ukiut Kamaffiusut sumit aallarnerfeqarpat?
Ukiut Kamaffiusut sumit aallarnerfeqarpat?
ANGUT kunngiitsuuffimmi Tjekkiemi Pragimi imerniartarfimmiitilluni aallaallugu toqunneqarpoq. Sooq? Toqutaasup immiusissumminik nipituumik nipilersornera aallaannittup uumisuutigigamiuk. Afrika Kujallermi Cape Townimi aqqusernit paarlaffianni angut biilertoq arsaararluni anaalerummik toqunneqarpoq. Toqutaasup biilimi qulliinik ikittaqattaariffigimmani toqutsisoq imminut naalakkersinnaajunnaarsimagunarpoq. Peqqissaasup tuluup Australiami najugaqartup matua silarleq angutaatikuata isimmittarlugu ammarpaa. Angutaatikuata benzinamik kuerarpaa, kukoriarlugulu qimallugu.
Silaarutaasarluni kamannernik — aqqusinerni angalasut oqqannerannik, angerlarsimaffimmi perulluliornernik, timmisartumi sukataartoqarneranik — nalunaarusiat ingasaassippat? Imaluunniit illup qarmaani quppatut, ajornartorsiutinut ilungersunartunut malunniutaappat ersittut? Taaneqartut kingulliit piviusuupput.
Amerikami Motooriutillit Isumannaannerusumik Angallannissamut Ataatsimiititaliaata qanittukkut nalunaarusiaani allassimavoq „angallannermi nakuusertartut 1990-ip kingorna ukiumut 7 procentingajannik amerlisimasut“.
Angerlarsimaffimmi silaarutaasarluni kamattarnerit nalinginnaapput. Assersuutigalugu Australiami naalagaaffimmi New South Walesimi 1998-imi angerlarsimaffimmi nakuusernerit politiinut nalunaarutigineqartartut 50 procentinik amerlisimapput. Arnat Australiamiut aalajangersimasumik aappaqartut sisamaagaangata ataaseq aapparminit nakuuserfigineqartarpoq.
Timmisartumik angallannermi pissutsit tamatumunnga assingupput. Ilaasup tassanngaannaq kamalerluni timmisartup sulisuinik, ilaasoqatiminik, aap allaat timmisartup aquttuinik, saassusseriataasinnaanera eqqarsaatigalugu silarsuarmi timmisartuutileqatigiit annersaasa ilaasa, timisartumi saqisut nakuuserlutik eqqissiviilliortitsisunik susinnaajunnaarsitsisinnaasunik immikkut ittunik issiavimmut qilersuutissanik sillimmateqartittalersimavaat.
Sooq inuit amerliartuinnartut misigissutsiminnik aqutsisinnaajunnaarsimappat? Sunaana silaarutaasarluni kamalersitsisartoq? Misigissutsit taamaattut aqunneqarsinnaappat?
Sooq amerliartuinnartut kammartusigaluttuinnarpat?
Kamangaarneq misigissutsinut imaluunnit iliuuseqarnermut tunngavoq. Kamaqattaarnerit puttarsisaqattaarpallaaraanni misigissutsikkut tassaanngaannartumik nakuusernertalimmik qisuariarluni silaarutaasarluni kamanninngortarpoq. David K. Willis, Amerikami Motooriutillit Isumannaannerusumik Angallannissamut Ataatsimiititaliaata siulittaasua oqarpoq: „Pisimasoq ataasiinnaq pissutigalugu aqqusinermi angallannermi nakuusernertalimmik qaqutiguinnaq oqqattoqartarpoq. Pissutaanerugunarput inuttut isummat biilertullu uippakajaarnerujartuinnarnerat.“
Uippakajaarnerujartuinnartoqartarnera ilaatigut pissuteqartarpoq ullut tamaasa paasissutissarpassuarnik paasiniaanissatsinnik ilimasuffigineqarnerput. David Lewisip atuakkiaata
Information Overload-ip (Sinnilimmik Paasissutissinneqarneq-up) tunuani allassimavoq: „Inuppassuit suliffeqarfinni paasissutissarpassuarnit ipiaanngutinneqarpullusooq . . . Paasissutissarpassuit isummerfiginissaat merseralugit, . . . uippakajaangaarnerulertarput, soqutigittaallillutik susinnaajunnarlutillu.“ Taamatut sinnilimmik paasissutissiinermik assersuuteqariarluni aviisi allappoq: „Aviisip ataatsip ulluinnarni saqqummersartup imai ima amerlatigaat ukiuni 1600-kkunni inuusup inuup nalinginnaasup inuunera naallugu paasissutissinneqartarneratut amerlatigalutik.“Oqummiussavut kamalersitseqataasinnaapput. Misissuinersuit marluk ersersippaat cigarittinik pujortartarneq, aalakoornartutortarneq peqqinnanngitsunillu nerisarneq akeqqersimaarnerulernermut attuumassuteqartut. Inooriaatsimi pingaartitaasut nalinginnaasumik atugaangaartut taakku kamannerulersitsisarput paatsiveerussimaarnerulersitsisarlutillu — paatsiveerussimaarneq oqaluanikkut, utaqqisinnaannginnikkut akaarinninnginnikkullu ersertarpoq.
Ileqqupalaaqarneq filmillu
Ileqqupalaaqarnerup pinerluttuliortarnerillu imminnut atassuteqarnerat pillugu dr. Adam Graycar, Australiami Kriminologi pillugu Institutimi (AIC) pisortaasoq, oqarpoq: „Ataqqinninneq ileqqorissaarnerlu pingaartinnerugutsigit, immaqa pinerluttartunik ikilisaaniarnermi alloriarnerit pingaarnerit ilagissavaat.“ AIC siunnersuivoq naammagittarneq, akaarinnittuuneq oqaasipilunnaveersaarnerlu sungiusarneqartassasut. Siunnersuutit taakku malinngikkaanni pissusipalaaqarneq pinerluttunngortitsisinnaavoq. Uippakajaannginnerulerniarluni paatsiveerussimaannginnerulerniarlunilu inuppassuit qasukkarsaatiginiartagaasa ilaat isummap akerlerluinnaanik kamannerulersitsisarput akaarinninnginnerulersitsisarlutillu. Qanoq ilillutik?
AIC-ip nalunaarusiaani allassimavoq: „Meeqqat inersimasullu filmertarfiit sioraannut katersuuttarput toqu aserorterinerlu isiginnaarniarlugit. Videofilmit nakuusertortallit tuniniarneqartut amerlaqaat iluanaarnarlutillu. Pinngussat sorsunnermut tunngassuteqartut meeqqanit suli nuannarineqaqaat, naak angajoqqaavisa iluariuaannanngikkaluaraat. Meeqqat inersimasullumi amerlasuut nakuuserneq tv-mi isiginnaassallugu nuannaraat, fjernsynillu kulturikkut najoqqutassianik isiginnaagassiortarnera pingaaruteqarpoq.“ Tamakkua angerlarsimaffimmi aqqusinermilu silaarutaasarluni kamannermut qanoq attuumassuteqaramik? Nalunaarusiaq tunngavilersuivoq: „Innuttaaqatigiit nakuusernermik ilaginnaannaanerattulli innuttaaqatigiinni innuttaasut ilaginnaannaasarput.“
Inuppassuit isumaqarput kamanneq uippakajaarnerup pissusisamisoortumik qisuariartitsinerigaa, innuttaaqatigiit ulapittut sukassimaartullu, kingunera pinngitsoorsinnaanngisarput. „Kamannerup nununnginnissaanik“ isuma nalinginnaasoq ilumoorpa? Siunnersuutitsialaava?
Kamanneq akiorneqartariaqarpa?
Inuup sualuttumik kamattup, eqqaminiittut ajoqusertarpai,
qaqqap innermik anitsisup eqqaminiittunik ajoqusiineratulli. Kamattorli aamma imminut ajoqusingaartarpoq. Qanoq ililluni? „Kamanneq sukasimaarnerulersitsiinnartarpoq,“ The Journal of the American Medical Association (JAMA) allappoq. Misissuinerit takutippaat „angutit kamattartut 50-iliitinnatik toqunissat taamaaliorneq ajortunit ilimanarnerusoq.“Amerikami Uummatip paarinissaanut peqatigiiffik assingusumik oqaaseqarpoq: „Angutit kamajasut angutinit kamajasuunngitunit aanaartooriaannaanerupput.“ Paasissutissallu taakku angutinut arnanullu tunngapput.
Pinaveersaartitsisinnaasumik siunnersuuteqarpa? Inuit oqaasissaqarluartut ataani taaneqartut siunnersuutaasa, inunnullu tunngassuteqartut pillugit paasissutissiisut siammarsimanerpaartaanni, Biibilimi, siunnersuutit assigiissutaat malugikkit.
Kamannerit nunujuk – silaarutaasarlutit kamannaveersaarit
Dr. Redford B. Williams JAMA-mi allappoq: „’Kamannerup nununnginnissaanik’ siunnersuut sianiikuluttoq iluaqutaavallaarunanngilaq. Pingaarnerujussuuvoq kamaatigisap paasiniaqqissaarnissaa taavalu nunullugu.“ Dr. Williamsip siunnersuutigaa imminut ima aperissasugut: „(1)Uannut pingaaruteqarpa? (2)Eqqarsaatikka misigissutsikkalu piviusunut nalunngisannut naapertuuppat? (3)Pissutsit allanngortinneqarsinnaappat taama kamatsigisariaarullunga?“
Ussatit 14:29; 29:11 „Kamajaatsuusoq silassorissusermik angisuumik pigisaqarpoq, kamajassuseq sianiitsuliornerit annersaraat. Sianiitsup kamannini tamatigut anisittarpaa, ilisimasulli nunusinnaasarpaa.“
Efesosimiut 4:26 „Kamassimariannguaritsi, kisiannili ajortuliornasi. Seqineq tarrisinnaveersiuk narrutsassimanissinni.“
Atuakkiamini Dealing With Anger — Self-Help Solutions for Men (Kamannermik aqutsineq — angutinut siunnersuutit) Frank Donovan ima siunnersuuteqarpoq: „Kamanneq ilungersunarnerusoq pineqaraangat kamannermit qimaaneq — eqqornerusumilluunniit, kamaffigisamit inunnillu kamaatanit qimaaneq — periaasiuvoq immikkut pingaarutilik naleqangaartorlu.“
Ussatit 17:14 „Saqitsaassilernerup assigaa imermik supisitsineq; taamaattumik nipangiinnartarit saqitsaattoqalinnginnerani!“
Bertram Rothschild, atuagassiami The Humanist-imi allattartoq, oqarpoq: „Kamanneq . . . nammineq akisussaaffiginerpaavarput. Kamannitsinnut pissutaasoq niaqquttinniippoq . . . Kamannerpit kissaatigisattut iluaqutaasarnera suunngitsuararsuuvoq pissutsinik ajornerulersitsisarneranut naleqqiullugu. Kamannaveersaarneq kamanniinnalernermit ajunginnerungaarpoq.“
Tussiaat 37:8 „Kamannaveersaarniarit uumitsattarunnaarlutillu, narrutsannaveerit tamanna ajunaarutaaginnartussaammat.“
Ussatit 15:1 „Akissut sallaatsoq kamannaveersaartitsisarpoq, oqaatsilli ajuallannartut uumitsatsitsisarput.“
Ussatit 29:22 „Kamajasup isumaqatigiinnginneq pilersittarpaa, angut puffajasoq akulikitsumik unioqqutitsisarpoq.“
Silarsuaq tamakkerlugu Jehovap Nalunaajaasui millionillit qulaani siunnersuutinut isumaqataapput. Najukkanni Naalagaaffilersaarfimmi ataatsimiinnerinut qaaqquatsigit, nammineerlutit takuniassagakku ukiuni kamaffiusuni inuugaluarluta Biibilimi siunnersuutit malinnissaat ajornanngitsoq. (gE 02/08 02)
[Qupp. 19-mi assiliartat]
Qaqqap innermik anitsisup ajoqusiineratulli kamanneq aqunneqanngitsoq ajoqusiisarpoq
[Qupp. 20-mi assiliartaq]
Biibilimi siunnersuutit iluaqutaapput