TOOVENIM tɔm kaatɛm tukunuu ma-laŋɩyɛ pʋcɔ nɛ pɩlakɩ mbʋ. Mon-ɖoo kaawɛnɩ ɛgbɛyɛ takayɩsɩ nasɩyɩ nɛ maasɔɔlɩ sɩ-taa tɔm, kɔzɩ kɔzɩ kɩlɛmɩŋ weyi ɩɩwɛ sɩ-taa yɔ. Man-caa taasɔɔlɩ se mon-ɖoo ɛkɛdɩɣ-m tɔm ndʋ ɛkpɛlɩkaɣ Bibl taa yɔ. Ɛlɛ maasɔɔlaa se mantɩlɩ nɛ pɩkɩlɩ; nɛ pʋyɔɔ lɛ, mɔnpɔzaɣ tɔm sakɩyɛ. Piyeba nɛ alɩwaatʋ ndʋ man-caa ɛɛwɛɣ ɖɩɣa yɔ mon-ɖoo kpɛlɩkɩɣnɩ-m Bibl. Mbʋ pɩlɩ pɩ-taa yɔ lɛ se mankpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se ma ɖɔɖɔ mahaɣ man-tɩ Yehowa nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm. Pamɩyɩsɩ-m lɩm Aŋgletɛɛrɩ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Blakɩpuuli yɔ tɩ-taa pɩnaɣ 1943 taa, pʋbʋ taa lɛ maawɛnɩ pɩnzɩ hiu.

Kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ pamɩyɩsɩ-m lɩm yɔ, ma nɛ mon-ɖoo ɖisusaɣ tɔm ɖoŋ ɖoŋ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki ɛyaa cɔlɔ yɔ, ɖɩtɩŋɩɣnɩ menziiniwaa mba pamakɩnɩ tatasɩ yɔ pɔ-yɔɔ nɛ ɖɩpaɣzɩɣ kɛdaɣ. Menziiniwaa mba, paapaɣlaa nɛ pɛwɛɛ yuŋ ɛzɩ kilonaa naanza nɛ hɔɔlʋʋ mbʋ yɔ. Maɣzɩ nɛ ŋna. Ɛzɩma maakɛ pɩɣa yɔ, pɩɩwɛ-m kaɖɛ se mansɩɣlɩ menziiniwaa mba pa-taa kʋɖʋmʋʋ maɣmaɣ.

 Mantalɩ pɩnzɩ 14 lɛ, mankpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se manpɩsɩɣ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. Peeɖe mon-ɖoo heyi-m se pɩpɔzʋʋ se mɔyɔɔdɩnɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ. Mɔyɔɔdɩnɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ lɛ, ɛlɛ tasɩ-m lɔŋ se mañaɣ pana nɛ mɛnkpɛlɩkɩ tʋmɩyɛ naɖɩyɛ labʋ nɛ pɩsɩnɩ-m nɛ mɔncɔnɩ man-tɩ yɔɔ maalakɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ lɛ. Nɛ mbʋ malaba. Malabɩ tʋmɩyɛ pɩnzɩ naalɛ lɛ, mɔyɔɔdɩnɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ lɛlʋ nɛ meheyi-i se mɔnsɔɔlaa se mala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Eheyi-m se: “Ŋpɩzɩɣ ŋla.”

Piyeba nɛ avril 1949 lɛ, ma nɛ mon-ɖoo ɖɩkpaɣ wondu ndʋ ɖɩwɛna yɔ tɩ-taa natʋyʋ nɛ ɖɩha nɛ ɖɩpɛdɩ lɛɛtʋ nɛ ɖɩkʋyɩ ɖiwolo Miidɩlɩtɔɔnɩ tɛtʋ taa nɛ ɖɩpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Tɛtʋ ndʋ tɩñɔtɩnɩ Mancɛsɩtɛɛrɩ tɛtʋ. Pɩlabɩ fenasɩ naanza lɛ, malɩzɩ koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ se ma nɛ ɩ ɖɩla nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Ɛgbɛyɛ piliŋa tasɩ-ɖʋ lɔŋ se ɖɩkʋyɩ nɛ ɖiwolo ɛgbɛyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ Irɩlaam yɔ ɖɩ-taa. Piyele nɛ mon-ɖoo nɛ koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ paba kɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa ɛgbɛyɛ lɛɛɖɛ taa.

Paa maawɛnɩ pɩnzɩ 17 ɖeke na yɔ, paaha ma nɛ man-taabalʋ waɖɛ se ɖɩcɔnɩ kediɣzisi yɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa, koobiya mba pabɩ fezuu taa yɔ pataaɖɔɔ. Pʋwayɩ lɛ, peheyi-m se mowolo ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Bɔkɩsɩtɔɔnɩ yɔ ɖɩ-taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ tɔm susuyaa taaɖɔɔ peeɖe nɛ pɩɩpɔzɩ-wɛ sɩnʋʋ. Mankpakaɣ wala ana ɛzɩ falɩsʋʋ mbʋ pɩkaɣ-m sɩnʋʋ nɛ mala tʋma wena pakaɣ-m ɖʋʋ nɛ ɛzɩdaa yɔ.

 Pɩnaɣ 1951 taa mɔnpɔzaa se mowoki Gileyaadɩ sukuli. Ɛlɛ, pɩtalɩ décembre 1952 lɛ, komina ya-m se mowolo nɛ mala sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ. Mowoba lɛ, meheyi-wɛ se mɛnkɛ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmlaɖʋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, maalakɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ. Ɛlɛ pekizini-m nɛ pɔtɔ-m salaka fenasɩ loɖo. Maawɛ salaka taa peeɖe lɛ, ɛgbɛyɛ tiyini-m takayaɣ se mowolo Gileyaadɩ sukuli 22 ñɩŋgʋ. Pɩtalɩ juillet 1953 lɛ, malɩɩ salaka taa nɛ mansʋʋ mɛlɛ ŋgʋ payaɣ se Jɔrjiki yɔ se mowolo Niyuu Yɔrɩkɩ.

Mantalaa lɛ, mowolo pɩnaɣ 1953 kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-ñʋʋ kaakɛ “Ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa samaɣ.” (La société du monde nouveau) Pʋwayɩ lɛ, mansʋʋ suluku se mowolo South Lansing, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa ɖenɖe palakɩ Gileyaadɩ sukuli yɔ. Maalɩnɩ salaka taa kpaagbaa nɛ pʋyɔɔ lɛ, mantaawɛɛnɩ liidiye sakɩyɛ. Malɩ suluku taa lɛ, mansʋʋ lɔɔɖɩyɛ naɖɩyɛ se mowolo South Lansing nɛ ma nɛ mba ɖɩɩwɛ lɔɔɖɩyɛ taa yɔ, pa-taa nɔɔyʋ cɔlɔ mankɩndɩ liidiye nɛ mɛhɛyɩ.

Gileyaadɩ sukuli falɩsɩ-ɖʋ se ɖɩɩlakɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa tʋmɩyɛ lɛ, pɩwɛɛ se ‘ɖɩpɩsɩ ɖa-tɩ pɩtɩŋa ɛyaa kpeekpe yɔɔ.’ (1 Kɔr. 9:22) Pɔpɔzɩ ma nɛ Paul Bruun nɛ Raymond Leach se ɖiwolo Filipiini ɛjaɖɛ taa. Ɛlɛ pɩɩwɛɛ se ɖɩɖaŋ fenasɩ cabɩ pʋcɔ nɛ ɖihiɣ takayaɣ ŋga kahaɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖiwolo ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ. Pʋwayɩ lɛ, ɖɩsʋʋ mɛlɛ nɛ ɖɩtɩŋnɩ Rootɛrdaam, Mediiteraanee Teŋgu, Suyɛɛzɩ Pɔɔ, Ɛndɩ Teŋgu, Maalɛɛzii, nɛ Hɔŋkɔŋ, nɛ ɖɩlabɩ kɩyakɩŋ 47 nʋmɔʋ taa. Pɩtalɩ 19 novembre 1954 lɛ, ɖɩtalɩ Filipiini tɛtʋ ndʋ payaɣ se Maniiyi yɔ tɩ-taa.

Ðɩtalaa lɛ, pɩɩpɔzaa se ɖiyele nɛ peeɖe ɛyaa, pɛ-ɛjaɖɛ nɛ pa-kʋnʋŋ malɩnɩ-ɖʋ. Ɛlɛ kiɖe tɛɛ lɛ, paapɔzɩ ɖa-naadozo se ɖiwolo ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ taa Kezɔŋ tɛtʋ taa, nɛ ɛyaa sakɩyɛ yɔɔdaɣ aŋglɛɛ kʋnʋŋ peeɖe. Piyeba nɛ fenasɩ loɖo wayɩ, Tagalɔɔgɩ kʋnʋŋ taa tɔm pee pazɩ yem ɖɩnɩɣaɣ. Ɛlɛ tʋmɩyɛ nɖɩ paɖʋ-ɖʋ pʋwayɩ yɔ, ɖiyeba nɛ pɩtɩŋa pɩlɛɣzɩ.

Mai 1955 taa, ma nɛ koobu Leach ɖɩlɩnɩ tɔm susuu kɩyakʋ nakʋyʋ nɛ ɖɩtalɩ lɛ, ɖɩna takayɩsɩ nasɩyɩ ɖo-kuduyuu tɛɛ. Ðɩkalɩ-sɩ lɛ, ɖɩna se pɔpɔzʋʋ-ɖʋ se ɖɩpɩsɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa. Maawɛnɩ pɩnzɩ 22 ɖeke na, ɛlɛ tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ ɖɩha-m waɖɛ se “manpɩsɩ man-tɩ pɩtɩŋa ɛyaa kpeekpe yɔɔ” hɔɔlɩŋ kɩfaŋ nɩɩyɩ taa.

Manpaɣzɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ lɛ, mɔyɔɔdɩ man-kajalaɣ samaɣ taa tɔm kɔfɩ nakʋyʋ taa faɣɖɛ naɖɩyɛ ɛzɩdaa, nɛ pɩɩkɛ awayɩ yem. Pitileɖi lɛ, menɖiɣzina se alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, awayɩ yem pɔyɔɔdaɣ samaɣ taa tɔm Filipiini ɛjaɖɛ taa. Alɩwaatʋ ndʋ menkilimaɣ agbaa ndɩ ndɩ yɔɔ yɔ, mɔyɔɔdaɣ samaɣ taa tɔm kizinzikiŋ tɛɛ, kɩyakɩŋ taa, kuduyuŋ sɔsɔŋ ɛzɩdaa, pombo kadasɩ taa, kaɖasɩ taa, nɛ ɖoŋ ɖoŋ lɛ habɛɛ kɔnanaa taa. Evemiye naɖɩyɛ pɩɩwɛɛ se mɔyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm kɩyakʋ nakʋyʋ taa San Pablo tɛtʋ taa, ɛlɛ tɛʋ sɔsɔʋ nakʋyʋ ɖɩɣ-ɖʋ nʋmɔʋ. Peeɖe meheyi koobiya mba pɛɖɛɣ nɔɔ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ se mɔyɔɔdʋʋ-tʋ Kewiyaɣ Kpaaŋ taa. Mɛntɛm-tʋ yɔɔdʋʋ lɛ, pɔpɔzɩ-m se ɛzɩma mantɩyɔɔdɩ-tʋ awayɩ yem yɔ, pakaɣ-tʋ yaʋ se samaɣ taa tɔm na.

Paa ɛzɩmtaa lɛ, koobiya ɖɩsɩ taa mansʋwaɣ. Pɩtaakɛ ɖɩsɩ sɔsɔsɩ; paa mbʋ yɔ, pɔñɔɔzaɣ-sɩ nɛ sɩwɛɣ cɩɖɩ cɩɖɩ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, ñalʋʋ nakʋyʋ pɔpɔʋ-m tataa nɛ mahɩnɩɣ kɩ-yɔɔ. Saŋ weyi ɩ-taa pɔsɔʋ lɩm yɔ, ɩɩwɛ awayɩ yem nɛ paa ɛyʋ ɛɖɛɣ yɔ ɛpɩzɩɣ nɛ ɛna-ŋ, nɛ pʋyɔɔ lɛ, mɛnkpɛlɩkɩ ɛzɩma mɔnsɔ lɩm awayɩ yem yɔ. Mansʋwaɣ lɔɔɖa na nɛ mowoki nʋmɔʋ. Nɛ nabʋyʋ taa ye mowoki lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ natʋyʋ taa yɔ, mansʋʋ mɛlɛ. Pɩnzɩ nzɩ payɩ malabɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ yɔ, mantaawɛɛnɩ ma-maɣmaɣ mɔn-lɔɔɖɩyɛ.

Mantɩla sukuli nakʋyʋ pʋcɔ nɛ mɛnkpɛlɩkɩ Tagalɔɔgɩ kʋnʋŋ, ɛlɛ ɛzɩma monsusaɣ tɔm nɛ menkilimiɣ agbaa yɔɔ yɔ, pɩsɩnɩ-m nɛ mɛnkpɛlɩkɩ kʋnʋŋ ŋgʋ. Mewelisaɣni koobiya tɔm susuu taa nɛ kediɣzisi taa. Koobiya kaasɔɔlaa se pasɩnɩ-m nɛ mɛnkpɛlɩkɩ kʋnʋŋ ŋgʋ, nɛ man-taa kaalabɩ leleŋ nɛ ɛzɩma paɖʋwaɣ suuɖu nɛ pawɩlɩɣ-m ɛzɩma pɩwɛɛ se mayaa tɔm pee yɔ.

 Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, paɖʋ-m tʋma kɩfana nɛ pɩpɔzɩ se mantasɩ labʋ lɛɣzɩtʋ sakɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ Koobu Nathan Knorr kɔm ɖe-kigbeɣluu taa pɩnaɣ 1956 taa yɔ, paɖʋ-m tʋmɩyɛ se mɔncɔnɩ ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuyaa mba pɔkɔŋ se pɔpɔzɩ tɔm natʋyʋ yɔ pe-ɖeɖe. Mantaawɛɛ niye tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-labʋ taa, pʋyɔɔ koobiya lalaa tisaa faaa nɛ pasɩnɩ-m. Pɩñɔtɩnɩ pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ mbʋ yɔ lɛ, patasɩ labʋ kigbeɣluu lɛɛkʋ, nɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ taa koobu weyi payaɣ se Frederick Franz yɔ ɛnʋ kɔmna. Maakɛnɩ kigbeɣluu yɔɔ cɔnɩyʋ, nɛ ɛzɩma Koobu Franz lɛɣzɩ ɛ-wɛtʋ nɛ pɩla nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa mba wɛtʋ yɔ, pɩlabɩ mɔ-yɔɔ tʋmɩyɛ siŋŋ. Alɩwaatʋ ndʋ ɛyɔɔdaɣ samaɣ taa tɔm yɔ, eesu wondu ɛzɩ Filipiini mba yɔ, nɛ koobiya taa la leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ.

Alɩwaatʋ ndʋ pɔpɔzɩ-m se manpɩsɩ ageeta yɔɔ cɔnɩyʋ yɔ, pɩɩpɔzaa se mala lɛɣzɩtʋ sakɩyɛ nɛ pɩkɩlɩ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɖɩwɩlaɣ ɛyaa filim ŋgʋ payaɣ se Koboyaɣ ŋga ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa mba kaɣ hiɣu yɔ. (Le bonheur de la société du Monde Nouveau) Nɛ ɖoŋ ɖoŋ lɛ, ɖɩwɩlaɣ-kʋ lona wena a-taa ɛyaa cakɩ nɛ pamʋʋ helim yɔ. Nabʋyʋ taa, ñɔŋñɔndʋ cɛyaɣ-ɖʋ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩɖʋʋ filim yɔ, projecteur miŋ hɔŋ-tʋ nɛ tɩkɔŋ nɛ tɩtaaɖɩɣnɩ-kʋ. Ðɩtɛŋ lɛ, pɩwɛɛ se ɖɩmɛlɩ projecteur yɔɔ, nɛ pɩɩkɛ tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ. Pɩtaawɛɛ kɛlɛʋ se ɖɩwɩlɩɣ filim ŋgʋ, ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩnaɣ ɛzɩma kɩsɩɣnɩ ɛyaa nɛ patɩlɩɣ Yehowa ɛgbɛyɛ yɔ lɛ, pɩhaɣ-ɖʋ taa leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ.

Katooliki fadanaa ñɩkaɣ ñʋndɩnaa nabɛyɛ yɔɔ se pataaha-ɖʋ nʋmɔʋ nɛ ɖɩla ɖe-kigbeɣliŋ.  Nabʋyʋ taa, ye koobu nɔɔyʋ ɛyɔɔdʋʋ samaɣ taa tɔm po-cooci cɔlɔ yɔ, pɛwɛɣ nɛ pamakɩ cooci ñɩɣtʋ yɔɔ se pɩcɛyɩ ɛyaa nɛ pataawelisi tɔm. Paa mbʋ yɔ, toovenim tɔm ɖɛnɩ ɛzɩdaa ageeta ana a-taa nɛ sɔnɔ lɛ, ɛyaa sakɩyɛ pɩsɩ Yehowa sɛyaa.

Pɩnaɣ 1959 taa, petiyini-m takayaɣ se mowolo mala tʋmɩyɛ ɛgbɛyɛ piliŋa taa. Tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ ɖɩnɛ, ɖɩha-m waɖɛ se mantasɩ kpɛlɩkʋʋ lɛɣtʋ sakɩyɛ. Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, peheyi-m se mowoki nɛ menkilimiɣ ajɛɛ lɛɛna taa ɛgbɛyɛ pilinzi yɔɔ. Ma-nʋmɔʋ wobu mbʋ pɩ-taa mɔnkɔm nɛ mankatɩ koobu halɩñɩnʋ weyi payaɣ se Janet Dumond yɔ, nɛ ɛɛkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu Tayɩlandɩ ɛjaɖɛ taa. Ðɩma ɖama takayɩsɩ alɩwaatʋ natʋyʋ pazɩ nɛ pʋwayɩ lɛ, ɖɩɖɔkɩ nesi. Ma nɛ ɩ ɖɩwɛʋ nɛ ɖɩsɛɣ Yehowa yɔ, pɩlakɩ pɩnzɩ 51 yɔ, nɛ ɖɩwɛɛ nɛ ɖihikiɣ koboyaɣ siŋŋ.

Ajɛɛ wena a-taa mowoba nɛ mana koobiya yɔ, akpɛndɩ 33 nɛ man-taa wɛ leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ tʋma wena paɖʋ-m kiɖe tɛɛ yɔ, asɩnɩ-m se ma nɛ koobiya mba pɛwɛ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa yɔ, ɖɩkpɛndɩ nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ. Ɛzɩma mowokaɣ nɛ manaɣ koobiya mba yɔ, pɩsɩnɩ-m nɛ mana se Yehowa sɔɔlɩ ɛyaa tɩŋa.—Tʋma 10:34, 35.

Ða-taa wɛ leleŋ siŋŋ se ɖa nɛ koobiya mba pɛwɛ Filipiini yɔ ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩlakɩ tʋmɩyɛ. Tɔm susuyaa huu ɛzɩ tam hiu mbʋ yɔ nɛ pɩkɩlɩ alɩwaatʋ ndʋ manpaɣzɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ Filipiini yɔ. Halɩ nɛ sɔnɔ ma nɛ ma-halʋ Janet ɖɩwɛ Filipiini ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kɛwɛ Kezɔŋ tɛtʋ taa yɔ, ka-taa. Paa malabɩ pɩnzɩ 60 ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ, pɩwɛɛ se mowolo pɩ-yɔɔ nɛ mala lɛɣzɩtʋ nɛ pɩla nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ mbʋ Yehowa pɔzʋʋ-m yɔ. Lɛɣzɩtʋ ndʋ palabɩ ɛgbɛyɛ taa nɛ pitileɖita yɔ, ɖitisaa faaa nɛ ɖɩɖɔ tɩ-yɔɔ.

Ðɩlabɩ mbʋ payɩ ɖɩpɩzɩɣ yɔ se ɖɩla Yehowa sɔɔlɩm, nɛ piyeba nɛ ɖihiɣ taa leleŋ siŋŋ ɖe-wezuu caɣʋ taa. Ðɩñaɣ pana ɖɔɖɔ nɛ ɖɩla lɛɣzɩtʋ sakɩyɛ se pɩsa nɛ ɖɩsɩnɩ ɖo-koobiya ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ. Ðɩtɛm ɖa-taa se ye pɩkɛ Yehowa sɔɔlɩm kɔyɔ, ɖɩñakɩ pana nɛ ɖɩpɩsɩ ɖa-tɩ “pɩtɩŋa ɛyaa kpeekpe yɔɔ.”