SƆƆJA nɔɔyʋ heyi-m se: “Ŋkɛ caja ñʋʋ taa ɖoŋ tʋ. Ŋyebi ña-halʋ nɛ hoɣa nɛ ñɛ-pɛlɛ weyi ɛtɩtalɩtɩ pʋyʋ yɔ se acɔnɩ pɔ-yɔɔ? Tisi se ŋyeki ñɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma nɛ ɖiyebi-ŋ nɛ ŋkpe!” Peeɖe moncosi-i se: “Mantiyele mɔ-hɔʋ. Mɩ kpanɩ-m, ɛlɛ maasɩŋ mbʋ mɛwɛɛkaa yɔ?” Pɩlabɩ mbʋ lɛ, sɔɔja kitina se: “Kɩdɛkɛdɩm kpeekpe taa lɛ, [Yehowa] Aseɣɖe Tʋ kɛʋ kpaɖɩna.”

Pɩnaɣ 1959 taa tɔm tʋnɛ tɩlabɩ Irkutsk tɛtʋ taa salaka nakʋyʋ taa Rusii ɛjaɖɛ taa. Iyele mɛnkɛdɩ-mɩ ɛzɩma ma nɛ ma-halʋ Maria ‘ɖɩnɩ siziŋ siɣsiɣ tɔm yɔɔ’ nɛ wazasɩ nzɩ ɖihiɣ ɖe-siɣsiɣ wɛtʋ yɔɔ yɔ pɩ-yɔɔ tɔm.—1 Pɩy. 3:13, 14.

Palʋlɩ-m pɩnaɣ 1933 taa Zolotniki tɛtʋ taa. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1937 lɛ, me-neŋ nɛ ɛ-walʋ palɩɩnɩ Fransɩ nɛ pɔkɔɔ se pana-ɖʋ. Paakɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. Nɛ pɔkɔma lɛ, paha-ɖʋ Société Watch Tower takayɩsɩ nzɩ payaɣaɣ se Gouvernement nɛ Délivrance yɔ. Man-caa kalɩ takayɩsɩ nzɩ lɛ, tisuu mbʋ ɛɛwɛnɩ Ɛsɔ yɔɔ yɔ pɩɖaɣnɩ ɖoŋ kpaʋ. Ɛlɛ pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se pɩtalɩ pɩnaɣ 1939 taa lɛ, man-caa hɩnɩ kʋdɔŋ kpem. Ɛlɛ pʋcɔ nɛ ɛsɩkɩ lɛ, eheyi mon-ɖoo se: “Toovenim yɔ. Wɩlɩ-tʋ piya.”

Avril 1951 taa lɛ, Union soviétique ajɛɛ ñʋndɩnaa paɣzɩ kʋsʋʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa mba pɛwɛ pa-ajɛɛ taa yɔ, nɛ powokini Siiberii. Pɩlabɩ mbʋ lɛ, pɔɖɔɔnɩ ma nɛ mon-ɖoo nɛ me-neu abalɩñɩnʋ Grigory Ukrɛɛnɩ ɛjaɖɛ taa. Ðɩsʋ suluku nɛ ɖɩɖɔ nʋmɔʋ kilomɛtanaa 6000 nɛ ɖiwolo Tulun tɛtʋ taa Siiberii ɛjaɖɛ taa. Kpɩtaŋ naalɛ wayɩ lɛ, pakpa man-ɖalʋ Bogdan nɛ powoni-i salaka taa Angarsk tɛtʋ ndʋ tɩñɔtɩnɩ Tulun yɔ tɩ-taa. Pakʋ ɛ-tɔm nɛ paɖʋ-ɩ tʋmɩyɛ ɖoŋ ñɩnɖɛ pɩnzɩ 25.

Ma nɛ mon-ɖoo nɛ Grigory ɖisusaɣ tɔm tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩcɔ Tulun nɛ tɩta yɔ, tɩ-taa, ɛlɛ pɩɩpɔzaa se ɖɩwɛɛ lɛɣtʋ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki ɖɩɣa nakɛyɛ taa lɛ, ɖɩcalɩɣnɩ pɔzʋʋ se: “Nɔɔyʋ wɛnɩ nɔ halɩñɩnʋ cɩnɛ se ɛpɛdɩɣ yaa we?” Ye ɖɩna nɔɔyʋ yɔ, ɖɩhɔŋ ɛ-lɩmaɣza nɛ ɖiwokini ɛzɩma nɔ wɛ cɔnʋʋ nɛ ɛ-wɛtʋ wɛɛ piti yɔ pɩ-yɔɔ. Nɛ pɩlakɩ pazɩ lɛ, ɖiheyi-i wondu Lɩzɩyʋ yɔɔ tɔm. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuu takayaɣ nakɛyɛ yɔɔdaa se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa pɔzʋʋ naŋ yɔɔ, ɛlɛ heŋ pañɩnɩɣ. Nɛ toovenim taa lɛ, ɖiihiɣ ɛyaa mba pɛ-wɛtʋ kaawɛ ɛzɩ heŋ yɔ. Pɩɩkɛnɩ-ɖʋ taa leleŋ siŋŋ se ɖɩkpɛlɩkɩnɩ ɛyaa mba pɛwɛnɩ tɩ luzuu nɛ pamʋʋ ɛyaa camɩyɛ egeetiye nɖɩ nɔɔyʋ taasusuu tɔm ɖɩ-taa yɔ. Sɔnɔ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Tulun yɔ, tɔm susuyaa mba pɛwɛ ɖɩ-taa yɔ pɛcɛzɩ 100.

Ma-halʋ Maria kpɛlɩkɩ toovenim Ukrɛɛnɩ ɛjaɖɛ taa alɩwaatʋ ndʋ Caama you II ñɩŋgʋ kaasa miŋ  siŋŋ yɔ. Ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 18 lɛ, sɔɔja nɔɔyʋ paɣzɩ-ɩ cɛyʋʋ nɛ sɔɔlɩm tɔm yɔɔdɩnʋʋ se piseɣti-i nɛ etisi nɛ ɛ nɛ ɩ pacaɣ kʋzʋʋ kɩdɛkɛdʋʋ wezuu. Ɛlɛ Maria titisi kaaʋ. Kɩyakʋ nakʋyʋ Maria kɔm ɖɩɣa lɛ, ɛmaɣnɩ sɔɔja ɛnʋ ɛhɩnɩ Maria ɖɩhɩnɩyɛ taa. Maria na-ɩ lɛ ese nɛ ɛpɩsɩ. Peeɖe sɔɔja mʋ pana nɛ ɛɖʋ se ɛtɔʋ-ɩ salaka mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛkɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ. Nɛ pɩnaɣ 1952 lɛ, eyele nɛ pahʋʋnɩ Maria tɔm nɛ pakʋ ɛ-tɔm nɛ paɖʋ se ɛlakɩ pɩnzɩ 10 salaka taa. Maria kaanɩ ɛ-tɩ taa ɛzɩ pɩɩlabʋ Yosɛɛfʋ alɩwaatʋ ndʋ pɔtɔ-ɩ salaka e-siɣsiɣ wɛtʋ yɔɔ yɔ. (Kiɖe 39:12, 20) Lɔɔɖɩyɛ sayʋ weyi ɛkpaɣ Maria nɛ tɔm ɖɩhʋyɛ nɛ ewoni-i salaka taa yɔ, eheyi-i se: “Taase sɔɔndʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ powoni ɛyaa sakɩyɛ salaka taa peeɖe ɛlɛ papɩsɩnɩ pa-alaafɩya.” Tɔm tʋnɛ tɩɩkpazɩ Maria ɖoŋ siŋŋ.

Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1952 nɛ piwolo pɩnaɣ 1956 lɛ, paaɖʋ Maria tʋmɩyɛ ɖoŋ ñɩnɖɛ salaka taa. Salaka ŋga kaañɔtɩnɩ Gorkiy tɛtʋ (lɛɛlɛɛyɔ payaɣ-tʋ se Nizhniy Novgorod) Rusii ɛjaɖɛ taa. Paaɖʋ-ɩ se ɛkpɛzɩɣ tɩŋ, halɩ pɩkpɛndɩnɩ nikaɣ sɔsɔɔ alɩwaatʋ taa. Tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩɩkɔnɩ Maria kʋdɔmɩŋ, ɛlɛ pɩnaɣ 1956 taa lɛ, peyebi-i nɛ ɛpɩsɩ Tulun.

Tulun koobu nɔɔyʋ heyi-m se koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ kɔŋ lɛ, mankpaɣ mɛn-cɛɛcɛ se mankatɩ-ɩ lɔɔɖa ɖɩzɩŋɩyɛ nɛ mansɩnɩ-ɩ wondu kpaɣʋ. Mankatɩ Maria lɛ, ɛ-tɔm kɛdɩnɩ-m kpaagbaa. Maañaɣ pana siŋŋ pʋcɔ nɛ etisi se ɖɩkɛ taabalaa. Nɛ ma nɛ ɩ ɖɩkɔɔ ɖɩɖɔkɩ nesi pɩñaɣ 1957 taa. Pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ wayɩ lɛ, ɖɩlʋlɩ ɖɛ-pɛlɛ Irina. Ɛlɛ taa leleŋ weyi pɩɩkɛnɩ-m se ma nɛ ɩ ɖɩwɛɛ yɔ, etileɖi. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1959 lɛ, pakpa-m se pʋyɔɔ malɩzaɣ Bibl kpɛlɩkʋʋ takayɩsɩ se sɩɖɔɔ, nɛ paɖɩɣ-m salaka pɩnaɣ hɔɔlʋʋ. Pɩsa nɛ mantaalesi taa leleŋ, alɩwaatʋ kaɖɛ ñɩndʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, mantɩmaɣ ɖoŋ ɖoŋ nɛ menteɣ Kewiyaɣ hendu nɛ mamaɣzɩɣ ɖɔɖɔ ɛzɩma mankaɣ labʋ tɔm susuu tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ peyeki-m yɔ pɩ-yɔɔ.

Kɩyakʋ nakʋyʋ nɔɔyʋ pɔzaɣ-m tɔm salaka taa lɛ, ɛyɔɔdɩnɩ pana se: “Pɩkazɩ pazɩ ɖɩkaɣ mɩ-tɩŋa ɖɩzʋʋ holaa tɩyɛ!” Peeɖe moncosi-i se: “Yesu yɔɔdaa se PAKAƔ Kewiyaɣ tɔm kɩbandʋ susuu ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ, nɛ nɔɔyʋ ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛsɩnzɩ tʋmɩyɛ nɖɩ.” Moncosi-i mbʋ lɛ, ɛɖaɣnɩ tɩŋnʋʋ nʋmɔŋ lɛɛŋ yɔɔ se eyele nɛ pitibi-m yɔɔɔ nɛ melesi tisuu. Peeɖe eheyi-m tɔm ndʋ maayɔɔdɩ kiɖe tɛɛ yɔ. Ɛtɩŋnɩ nʋmɔŋ ɛnɩ ɩ-tɩŋa ɩ-yɔɔ nɛ ɛtɩpɩzɩ lɛ, ɛkʋ mɔn-tɔm nɛ paɖʋ-m tʋmɩyɛ ɖoŋ ñɩnɖɛ pɩnzɩ lʋbɛ salaka ŋga kaañɔtɩnɩ Saransk tɛtʋ taa yɔ ka-taa. Alɩwaatʋ ndʋ paɖɛɣaɣnɩ-m salaka taa peeɖe lɛ, manɩɩ se ma-halʋ lʋlɩ ɖɛ-pɛlɛ naalɛ ñɩnʋ Olga. Paa ma nɛ ma-halʋ nɛ mɛ-pɛlaa ɖiiposini ɖama yɔ, alɩwaatʋ ndʋ manɩwa se ma-halʋ ɖɔkɩ e-siɣsiɣ wɛtʋ Yehowa ɛsɩndaa yɔ, pɩhɛzɩ ma-laŋɩyɛ siŋŋ.

Paa pɩnaɣ ŋga lɛ, Maria ñakaɣ pana nɛ ɛkɔŋ nɛ ɛnaɣ-m tam kʋɖʋm, paa pɩɩwɛɛ se ɛsʋʋ suluku kɩyakɩŋ 12 wobu nɛ pɩsʋʋ yɔ. Ɛkɔŋnaɣ-m naakomnaa sɔsɔna kɩfana paa pɩnaɣ ŋga. Ɛmɛsaɣ Feŋuu Tilimiye takayɩsɩ kɩfasɩ nzɩ sɩlɩwa yɔ pɩ-taa. Pɩnzɩ nzɩ payɩ Maria kɔŋaɣ nɛ ɛnaɣ-m yɔ, sɩ-taa lɛ, nakɛyɛ kaawɛ ŋgee, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ka-taa ɛkpɛndɩnɩ ɖɛ-pɛlaa mba pa-naalɛ nɛ ɛkɔna. Maɣzɩ nɛ ŋna ɛzɩma man-taa kaalabɩ leleŋ alɩwaatʋ ndʋ mana-wɛ yɔ!

Palɩzɩ-m salaka taa pɩnaɣ 1966 lɛ, ma nɛ mɔ-hɔʋ ɖɩkʋyɩ nɛ ɖiwolo Teŋgu Kɩkpɛdʋʋ cɔlɔ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Armavi yɔ tɩ-taa. Peeɖe ɖɩlʋlɩ ɖa-pɩyalaa Yaroslav nɛ Pavel.

 Pitileɖi lɛ, sɔɔjanaa paɣzɩ ɖa-ɖɩɣa cɔŋʋʋ nɛ pañɩnɩɣ Bibl kpɛlɩkʋʋ takayɩsɩ. Pañɩnaɣ paa le, halɩ pɩkpɛndɩnɩ naŋ tɔɔnasɩ taa. Kɩyakʋ nakʋyʋ sɔɔjanaa mba pɔkɔma lɛ, pohu soŋaɣ kpɛdɩsɛɛ nɛ mʋzʋʋ kaakpa po-tokonaa. Pɔ-tɔm kaalabɩ Maria pʋtɔdɩyɛ kpem, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pa-ñʋndɩnaa ɖʋwaɣ paɣtʋ ndʋ yɔ, tɩ-yɔɔ pɔɖɔŋaɣ. Ɛha-wɛ jus nɛ ɛkɔnɩ-wɛ lɩm nɛ pɔbɔŋ nɛ mbʋ pahɩzɩnɩ mʋzʋʋ po-tokonaa yɔɔ yɔ. Pʋwayɩ sɔɔjanaa mba pa-ñʋʋdʋ kɔma lɛ, pɛkɛdɩ-ɩ camɩyɛ lakasɩ nzɩ Maria labɩ-wɛ yɔ. Sɔɔjanaa mba pɛɖɛɣaɣ lɛ, pa-ñʋʋdʋ cɔnɩ-ɖʋ nɛ ɛmʋʋyɩ nɛ ɛpaɣyɩ-ɖʋ nesi. Ða-taa kaalabɩ leleŋ se ɖɩna pee kɩbana wena pɩpɩzɩɣ pɩlʋlɩ ye ɖɩñakɩ pana se ‘ɖɩwa kɩdɛkɛdɩm nɛ kɩbandʋ labʋ yɔ.’—Roma 12:21.

Paa nazɩm kaawɛɛ yɔ, ɖiwobi pɩ-yɔɔ nɛ ɖisusi tɔm Armavir tɛtʋ taa. Ðɩñakaɣ pana ɖɔɖɔ nɛ ɖɩɖʋʋ nesi nɛ ɖɩkpazɩɣ ɖoŋ tɔm susuyaa cabɩ mba paawɛ Kurganinsk tɛtʋ ndʋ tɩɩñɔtɩnɩ-ɖʋ yɔ tɩ-taa yɔ. Pɩkɛnɩ-m taa leleŋ se sɔnɔ agbaa loɖo wɛnɩ Armavir tɛtʋ taa nɛ naanza ñɛwɛɛ Kurganinsk tɛtʋ taa.

Alɩwaatʋ natʋyʋ taa ɖɩtaapɩzɩɣ nɛ ɖɩlakɩ Yehowa tʋmɩyɛ nɛ kpekpeka. Ɛlɛ ɖɩsɛɣ Yehowa se ɛtɩŋnɩ koobiya yɔɔ nɛ ɛsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɛkpazɩ-ɖʋ ɖoŋ fezuu taa. (Keɣa 129:3) Pɩɩkɛnɩ-ɖʋ ɖɔɖɔ takɩm sɔsɔm siŋŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, sɔɔjanaa nabɛyɛ kaapɩsɩ pa-tɩ koobiya nɛ pɛwɛɛ agbaa naayɛ taa ɛlɛ nɔɔyʋ tɩna. Halɩ paawɛ kpekpeka Ɛsɔtɔm susuu taa. Nɛ pa-taa nabɛyɛ kaawɛnɩ wala sɔsɔna ɛgbɛyɛ taa. Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, ɖɩkɔm nɛ ɖiɖiɣzini ɛyaa mba ɖeyi ɖeyi paakɛnaa yɔ.

Pɩnaɣ 1978 taa, alɩwaatʋ ndʋ Maria kaawɛnɩ pɩnzɩ 45 lɛ, ɛɖaɣnɩ hoɣa haɣʋ. Ɛzɩma ɛɛwɛnɩ laŋɩyɛ kʋdɔŋ yɔ pʋyɔɔ lɛ, sɔɔndʋ kpaɣaɣ ɖɔkɔtɔnaa se Maria ɛtaakɔɔ nɛ elesi e-wezuu. Pʋyɔɔ lɛ pañaɣ pana se Maria ɛlɩzɩ hoɣa ŋga. Ɛlɛ Maria kizi. Halɩ ɖɔkɔtɔnaa nabɛyɛ tɩŋaɣ ɛ-wayɩ ɖɔkɔtɔ ɖamɩŋ lɛɛŋ tɛɛ peeɖe se pañaɣ pana nɛ pɔsɔbɩ-ɩ ñɩmɩyɛ nɖɩ ɖiyeki se ɛlʋlɩ kɩdɩtalʋʋ yɔ. Peeɖe Maria labɩ lɩmaɣza nɛ ese ɖɔkɔtɔ ŋgʋ kɩ-taa se pɩsa nɛ ɛya pɩɣa ŋga kɛwɛ e-lotu taa yɔ ka-ñʋʋ.

Pɩlabɩ mbʋ lɛ, sɔɔjanaa ɖɔɔnɩ-ɖʋ se ɖɩtaatasɩ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa caɣʋ. Peeɖe ɖisewa nɛ ɖiwolo tɛtʋ cikpetu natʋyʋ, ndʋ tɩɩñɔtɩnɩ Tallinn tɛtʋ yɔ tɩ-taa, Ɛstonii ɛjaɖɛ taa. Ɛstonii kaawɛ ɖɔɖɔ Union soviétique taa. Tallinn tɛtʋ taa peeɖe Maria lʋlɩ abalɩbɩɣa. Tɔm ndʋ ɖɔkɔtɔnaa kaayɔɔdaa yɔ tɩkɛ cɛtɩm mbʋ pʋyɔɔ yɔ kaawɛ alaafɩya camɩyɛ. Ka-hɩɖɛ lɛ Vitaly.

Pʋwayɩ lɛ, ɖɩkʋyɩ Ɛstonii nɛ ɖiwolo ɖɩcaɣ Rusii hadɛ kiŋ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Nezlobnaya yɔ tɩ-taa. Ðiisusi tɔm tɛtʋ ndɩ ndɩ ndʋ tɩñɔtɩnɩ-ɖʋ yɔ tɩ-taa. Agɔma lɩɣaɣnɩ lona ndɩ ndɩ taa nɛ pɔkɔŋ tɩ-taa. Pa-taa sakɩyɛ kɔŋaɣ ɖɔkɔtɔnaa taa se pehiɣ tɔnʋʋ taa alaafɩya, ɛlɛ pa-taa nabɛyɛ pɩsaɣ pɛ-tɛ nɛ wezuu maatɛŋ lidaʋ.

Ðɩñaɣ pana nɛ ɖɩsɩnɩ ɖa-pɩyalaa nɛ ɖɛ-pɛlaa se pɔsɔɔlɩ Yehowa nɛ pɛsɛɛ-ɩ. Halɩ ɖoŋ ɖoŋ lɛ, ɖɩyaɣaɣ koobiya mba paakɛnɩ kɩɖaŋ kɩbaŋ yɔ se pɔkɔɔ ɖɛ-tɛ nɛ pɩsɩnɩ ɖe-piya nɛ sɩmaɣzɩnɩ-wɛ. Koobiya mba pa-taa lɛlʋ lɛ me-neu Grigory weyi ɛɛkɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1970 nɛ piwolo pɩnaɣ 1995 yɔ. Hɔʋ kpeekpe taa lakaɣ leleŋ alɩwaatʋ ndʋ Grigory kɔŋ yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɛsɔɔlɩ aleɣya nɛ tanaʋ labʋ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, alɩwaatʋ ndʋ ɖɩmʋʋ agɔma yɔ, ɖikpeɣliɣ nɛ ɖɩkpakɩɣ Bibl taa kɛdɛsɩ nɛ ɖɩlakɩnɩ aleɣya nɛ piyeba nɛ ɖe-piya sɔɔlɩ Bibl taa kɛdɛsɩ alɩwaatʋ ndʋ sɩɩwɛɛ nɛ sɩpaɣlɩɣ yɔ.

 Pɩtalɩ pɩnaɣ 1987 taa lɛ, ɖa-pɩyalʋ Yaroslav kʋyɩ ewolo Riga tɛtʋ taa Latvia egeetiye taa se pɩɩsɩnɩ-ɩ nɛ esusi tɔm yem faaa. Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ ekizaa se ɛɛlakɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ lɛ, pakʋ ɛ-tɔm nɛ paɖʋ-ɩ salaka pɩnaɣ nɛ hɔɔlʋʋ. Nɛ pɛkɛzɩ-ɩ salakanaa ndɩ ndɩ nakʋ taa pɩnaɣ nɛ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa. Tɔm ndʋ maakɛdɩ-ɩ pɩlɩɩnɩ mbʋ maalabɩ alɩwaatʋ ndʋ paatɔ-m salaka yɔ, ndʋ sɩnɩnɩ-ɩ nɛ ɛɖɔkɩ ɛ-tɩ kpam. Pʋwayɩ ɛkɔm ɛpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1990 taa lɛ, ɖa-pɩyalʋ Pavel weyi ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 19 yɔ ɛkpaɣ lɩmaɣza se ewoki Japɔŋ nɛ hayo kiŋ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Sakhalin yɔ tɩ-taa nɛ ɛla nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Kajalaɣ taa lɛ ɖitaatisi se ewolo. Tɔm susuyaa 20 ɖeke kaawɛnɩ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa, nɛ tiiposini-ɖʋ nɛ pɩcɛzɩ kilomɛtanaa 9000. Ɛlɛ pʋwayɩ ɖɩkɔm nɛ ɖitisi. Nɛ pɩɩkɛnɩ lɩmaɣza kɩbana. Tɛtʋ ndʋ tɩ-taa mba welisiɣ Kewiyaɣ tɔm camɩyɛ. Pɩnzɩ cabɩ wayɩ lɛ, paɖʋ agbaa lutozo peeɖe. Pavel labɩ ɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ peeɖe pɩkɔɔ pɩtalɩ pɩnaɣ 1995. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, ɖa nɛ ɖa-pɩyalʋ tɩnʋʋ Vitaly ɖe-ɖeke pɩɩkazɩ ɖɩɣa. Kpaɣnɩ ɖooo ɛ-pɩjatʋ taa ɛɛsɔɔlɩ Bibl kalʋʋ. Ɛkɔm nɛ ɛpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 14 yɔ. Nɛ ma nɛ ɩ ɖɩlabɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ pɩnzɩ naalɛ. Pɩɩkɛnɩ-ɖʋ taa leleŋ alɩwaatʋ siŋŋ. Ɛkɔm nɛ ɛwɛɛnɩ pɩnzɩ 19 lɛ, ɛpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya.

Pɩnaɣ 1952 taa, sɔɔja nɔɔyʋ kaaheyi Maria se: “Kizi tisuu mbʋ ŋwɛna yɔ pɩtɩkɛ mbʋ yɔ ŋcakɩ salaka taa pɩnzɩ hiu nɛ ɖiiyeki-ŋ lɛ ŋkpadɩyaa nɛ ŋŋkaɣ nɔɔyʋ wɛnʋʋ se ɛcɔnɩ ñɔ-yɔɔ.” Ɛlɛ ɛcɛtaɣ ɛ-tɩ kɩcɛtʋ. Mbʋ pʋyɔɔ yɔ Yehowa tɩlɔ-ɖʋ kaaʋ. Pɩtasɩ ɖɔɖɔ lɛ, ɖe-piya nɛ mba ɖɩwɩlɩ-wɛ Ɛsɔtɔm yɔ pɔsɔɔlɩ-ɖʋ ɖɔɖɔ. Pɩɩkɛnɩ ma nɛ ma-halʋ taa leleŋ se ɖiwolo ageeta wena a-taa ɖe-piya wɛɛ nɛ sɩlakɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ. Mba ɖe-piya wɩlɩ-wɛ Ɛsɔtɔm nɛ patɩlɩ Yehowa yɔ, pawɩlɩ-ɖʋ pɛ-ɛsɩmɩyɛ.

Pɩnaɣ 1991 taa komina ha nʋmɔʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa se pala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma. Piiyeba nɛ koobiya susi tɔm nɛ kpekpeka nɛ tʋmɩyɛ ɖɛɛnɩ ɛsɩndaa nɛ pɩkɩlɩ. Halɩ ɖɛ-ɛgbɛyɛ kaayabɩ lɔɔɖɩyɛ se pɩsa nɛ ɖiwoki ageeta nɛ tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩɩñɔtɩnɩ-ɖʋ yɔ tɩ-taa paa mazaɣ nɛ kujuka ŋga nɛ ɖisusuu tɔm.

Pɩkɛnɩ-m taa leleŋ se Yaroslav nɛ ɛ-halʋ Alyona nɛ Pavel nɛ ɛlɛ halʋ Raya palakɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ. Nɛ Vitaly nɛ ɛlɛ halʋ Svetlana paba ñalakɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ. Ðɛ-pɛlɛ sɔsɔ Irina nɛ ɛ-walʋ nɛ e-piya pɛwɛ Caama ɛjaɖɛ taa. Ɛ-walʋ Vladimir nɛ ɛ-pɩyalaa naadozo pa-tɩŋa pɛkɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa. Ðɛ-pɛlɛ Olga ñɛwɛ Ɛstonii nɛ ɛyaɣ-m ɖoŋ ɖoŋ. Ɛlɛ pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se ma-halʋ kʋsɔɔlʋ Maria sɩbɩ pɩnaɣ 2014 taa. Manɖaŋ kpam se alɩwaatʋ ɛtalɩ lɔŋ nɛ pefezi-i! Lɛɛlɛɛyɔ mɛwɛ Belgorod tɛtʋ taa nɛ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa mɛwɛɛ yɔ, ɖɩ-taa koobiya sɩɣnɩ-m kpem.

Pɩnzɩ nzɩ payɩ mankpaɣ nɛ mɛnsɛɛnɩ Yehowa yɔ, sɩ-taa mɛnkpɛlɩkaa se pɩpɔzɩ pana ñaɣʋ kpem pʋcɔ ɛyʋ pɩzɩ nɛ ɛɖɔkɩ e-siɣsiɣ wɛtʋ, ɛlɛ laŋhɛzɩyɛ nɖɩ Yehowa haɣ weyi ɛɖɔkʋʋ e-siɣsiɣ wɛtʋ yɔ, ɖɩkpaɖɩ ñɩm kpeekpe. Ma nɛ Maria ɖɩɖɔkɩ ɖe-siɣsiɣ wɛtʋ kpam nɛ ɖihiɣ wazasɩ nzɩ yɔ, mantaamaɣzɩ sɩ-yɔɔ kaaʋ. Pʋcɔ Union soviétique yɔkʋʋ pɩnaɣ 1991 taa lɛ, tɔm susuyaa kaacɛzɩ 40 000 yɔɔ pazɩ yem. Sɔnɔ, ajɛɛ wena aawɛ Union soviétique taa yɔ, ye pɛkpɛndɩ a-taa tɔm susuyaa yɔ, pɛcɛzɩ 400 000. Lɛɛlɛɛyɔ mɛwɛnɩ pɩnzɩ 83 nɛ mɛnkɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ halɩ nɛ sɔnɔ. Paa ɛzɩmtaa lɛ, Yehowa sɩnɩ-m nɛ mɔnɖɔkɩ kpam. Toovenim Yehowa wazɩ-m kpem!—Keɣa 12:6.