1. ¿Jamüsü talatüinjatka waaʼin sutuma eein süpüla jülüjüin waaʼin wanee kasa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)

WAYAKANA wayuukana wapüshuaʼa, eesü jülüjüle waaʼin wanee kasa jaʼitasü nnojoluin weʼrüin shia. Talatüsü waaʼin sutuma nukumajüin waya Maleiwa sünain müin wakuwaʼipa. Sutuma wountüin tia, jülüjüsü waaʼin tü kasa anasü alateetkat mapeena. Wainma tü kasa wakumajakalü akuwaʼipa palajana süpüla waaʼinrüin shia mapeena. Nüküjüin Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat sünain wainmashaateerüin tü kasa anasü weʼreetkat soʼu palit kaʼi. Jülüjeesü waaʼin tia jee weʼitaweein waaʼin sünain naainjeerüin shia Maleiwa (2 Cor. 4:18).

2, 3. (1) ¿Kasa eeka süpüla jülüjüin waaʼin? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

² Eepejeʼe wayuu jülüjaka aaʼin wanee kasa nnojotka shiimain. Jamüsüjaʼa wanee jintutchon, eesü süpüla jülüjüin saaʼin süsapuluʼuinjatüin shia wanee julirü. Eepejeʼe süpüla jülüjüin saaʼin wanee wayuu wanee kasa shiimainjeetka sünain sülatüin. Jamüsüjaʼa Ana tü niikat Samuel, shiʼikajaain nia chaa eere na sacerdootekana süpüla niʼyataainjachin namaa. Saainjain tia Ana süka saapüin sünüiki nümüin Jeʼwaa otta jülüjatüjülia saaʼin sümaʼaleeiwa paala tü saainjüinjatkat suʼunnaa tü kaʼi shiʼikajaainjachikalü oʼu chi jintüikai, ayatüsüjeseʼe saainjain tia (1 Sam. 1:22). Akaataajaʼa neʼe wayakana, acheküsü jülüjüin waaʼin  tü kasa anasü naainjeetkat Maleiwa soʼu palit kaʼi, shiimain sünain nikeraajeerüin shia Maleiwa (2 Ped. 1:19-21).

³ Eepuʼushii wayuu namaiwajana jülüjapuʼuka aaʼin tü kasa nüpansaajakat paala Maleiwa namüin. ¿Kasa neʼraka sünainjee jülüjain naaʼin tü kasa nüpansaajakat Jeʼwaa namüin? Jülüjüle waaʼin maaʼulu yaa süpüshuaʼa tü kasa naainjüinjatkat Jeʼwaa wapüleerua, ¿kaseerü weʼraka sünainjee? Shia wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü.

4. ¿Jamüsü nütüjaaka saaʼu Abel anainjatüin sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi?

⁴ Chi palajaikai wayuu eʼitaakai naaʼin sünain tü kasa anasü naainjüinjatkat Maleiwa nia Abel. Nütüjaa aaʼu Abel jamüin nünüiki Maleiwa sümüin tü wüikat süchikijee niʼrülin wayumüin Adán sümaa Eva. «Paʼünüüwajiraweerü pia tatüma sümaa tü jietkat. Je wane suuʼuliwoʼu tü jietkat, neewainjeerü pia sünain pikii. Otta piakat, püchoteerü shiinee nuuʼui», müshi Maleiwa sümüin tü wüikat (Gén. 3:14, 15). Nnojotsü nütüjaain saaʼu Abel jamüinjatüin shikeraajia tia pütchikat, jülüjapejeʼe shia naaʼin weinshi. «¿Jaraiche süchotüinjachika ooʼui tü wüikat? ¿Jaraiche joo chia akaaliinjüinjachikai wayuu süpüla anainjanain naya?», eesüjaʼa maa müle naaʼin Abel. Sutuma jülüjüin naaʼin tia, nütüjaa aaʼu anainjatüin sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi. Nunouja anainrü sünain nikeraajüin Maleiwa waneepia tü nümakat. Müsüjeseʼe talatüin naaʼin Jeʼwaa sümaa tü nüsülajakat Abel nümüin (paashajeʼera Génesis 4:3-5 otta Hebreokana 11:4).

5. ¿Kasa naaʼinraka Enoc sutuma shiain jülüjüin naaʼin tü eeinjatkat yaa mmapaʼa?

⁵ Wanee wayuu eʼitaakai naaʼin sünain nikeraajeerüin Maleiwa tü nümakat, nia Enoc. Mayaapejeʼe mojulaain maʼin wayuu sümaa mojuin sünüiki nüchiki Jeʼwaa, eesüjaʼa süpüla shiain jülüjüin naaʼin Enoc eeinjatüin neʼe wayuu anamia yaa mmapaʼa jee najaʼlajeʼennüinjanain na mojulaashiikana (paashajeʼera Hebreokana 11:5, 6). Shiasaʼa sutuma shiain jülüjüin naaʼin tia, nnojoishi nia mmoluin seema aküjaa sünain najaʼlajeʼerüinjanain Maleiwa na mojulaashiikana (Jud. 14, 15).

6. ¿Kasache jülüjaka naaʼin Noé kakalia mapa süchikijee tü Juya miyoʼushaatakat?

⁶ Niʼitaain naaʼin Noé sünain nikeraajüinjatüin Jeʼwaa tü nümakat. Müshijeseʼe nnojoluin ouktüin nia wanaa sümaa shiʼitüin tü Juya miyoʼushaatakat (Heb. 11:7). Süchikijee tia juyakat, nüpaaʼuwajaakalaka ipa Noé süpüla naʼajüinjatüin mürüt nümüin Maleiwa jee müsia wüchii (Gén. 8:20). Kakalia mapa süchikijee tia, mojulaajaasü wayuu süchikuaʼa. Eejachika wanee wayuu Nemrod nünülia, aluwataaishi nia saaʼu wayuu otta nootuin wayuu süpüla shiʼrülüinjatüin wayumüin nümüin Jeʼwaa (Gén. 10:8-12, TNM). Ayatapajaʼa kanoulain Noé nünain Jeʼwaa maʼakaapuʼu paala nutuma Abel. «Eejeerü saaʼin tamüin wanee kaʼi eere nnojoleechin süchepchiain wayuu tü kaainjalaakat jee nnojoleechin ouktüin wayuu», eesüjaʼa maa müle naaʼin Noé. Wanee kasa eeka süpüla jülüjüin naaʼin shia najaʼlajeʼerüinjanain Maleiwa na aluwataalii mojulaashiikana. Jülüjeesia waaʼin tia makat, süka jamüin, sülüʼülüin sükalia süpüla najaʼlajeʼerüinjanain Jeʼwaa na mojulaashiikana (Roma 6:23, TNM).

7. ¿Kasa jülüjaka naaʼin Abraham, Isaac otta Jacob?

⁷ Jülüjüsü naaʼin Abraham, Isaac otta Jacob anainjatüin maʼin sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi sükajee tü nooʼuliwoʼukalüirua (Gén. 22:18, TNM; 26:4, TNM; 28:14, TNM). Nüküjüinya Jeʼwaa namüin wattainjanain naaliin na nooʼuliwoʼukana jee kepiainjanain naya suluʼu wanee mma anashaatasü maʼin (Gén. 15:5-7). Nunouja anainrü Abraham, Isaac otta Jacob sünain nikeraajüinjatüin Jeʼwaa tü nüpansaajakat paala namüin. Jülüjüsü naaʼin kepiainjanain na nachonniikana suluʼu wanee mma anasü. Sutuma miyoʼuin maʼin nanoula sünain tia, müshiijaʼa chakai naaʼin suluʼu  tia mmakat. Nükaaliinjain Jeʼwaa na wayuu jüüjüükana nümüin süpüla neʼitaainjatüin naaʼin sünain aneerüin sukuwaʼipa wayuu maʼaka anapuʼuin nukuwaʼipa Adán sümaa Eva süpülapünaa kaainjalain naya.

8. ¿Jamüshi noonooka Abraham nümaa Maleiwa sümaa anain maʼin nunoula?

⁸ Nnojotsü niʼrüin Abraham jee na wanee wayuu namaiwajannuukana jamüin shikeraajia tü nüpansaajakat paala Maleiwa namüin, süka jamüin, ouktatüjüliin naya süpülapünaa tia. Jülüjapajaʼa naaʼin jamüinjateerüin sukuwaʼipa tia nutuma Maleiwa. Müsüjeseʼe neʼitaashaatain naaʼin sünain shikeraajüinjatüin tia saashin tü Wiwüliakat (paashajeʼera Hebreokana 11:8-13, TNM). Sutuma naainjain tia Abraham, oonooshi nia nümaa Maleiwa otta anasü maʼin nunoula mayaainjeʼe wainmain kasa alataka nümüin. Nüküjüle Jeʼwaa sünain naainjüinjatüin wanee kasa, ayatüsia naainjüin maʼakaajüle nüküjüin shia. Anoujashijeseʼe Abraham nünain Jeʼwaa sünainjee tia.

9. ¿Kasa naainjaka Abraham sutuma nunoujain sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat nümüin?

⁹ Oonooshi Abraham waneepia nümaa Jeʼwaa sutuma joo nunoujain sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat nümüin. Jamüshijaʼa nia, nüpütüin tü nipia chajatkat suluʼu tü mmakat Ur, müichiamüinreʼeya maleʼejüin nüchikuaʼa. Nütüjaa aaʼu Abraham sajaʼlajaainjatüin süpüshuaʼa tü pueulokalüirua sutuma nnojoluin noonooin nümaa Jeʼwaa na aluwataakana suluʼu tia pueulokalüirua (Jos. 24:2). Asoʼiraajeerü joo saaʼin wayuu eekai sünaajaairüin, nunouja anainrü tia Abraham, Abel, Enoc, Noé otta waneeinnua wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa. Naʼatapajashaatain maʼin nuluwataainjachin Jeʼwaa saaʼu tü Mmakat süpüla kaʼika süpüshuaʼa. Saashin tü Wiwüliakat, tü Nuluwataayakat Maleiwa müsü aka saaʼin wanee pueulo anashaataka maʼin sukumajia süka niain Maleiwa kakumalain shia (Heb. 11:10, TNM). Tü ichekat maʼin atuma nanoula naya wayuukana shia sutuma jülüjain naaʼin waneepia kepiainjanain naya suluʼu tü Paʼaraiisükat süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (paashajeʼera Hebreokana 11:15, 16).

10. ¿Jamüsü sunoula Sara sutuma jülüjüin saaʼin nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümatüjütkalia nümüin Abraham jee sümüin shiaka?

¹⁰ Sunouja anainrü Sara nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümatüjütkalia nümüin Abraham jee sümüin shiaka. Anuu nünüiki Jeʼwaa nümüin Abraham: «Jemeyuleerü shia [puʼwayuuse] nümaa wane joʼuu toolo [...]. Je sünainjee teeʼiyatüin taʼanasia sümüin, shieerü shikiika wayuu wainma, eʼirukuu wainma, sainküin mmakat süpüshua mapeena. Je naʼakajee na suuʼuliwoʼukana, eweeteena wane sülaülashiijeenakana mma» (Gén. 17:16). Jülüjüsü saaʼin Sara jamüinjateerüin sukuwaʼipa tia kaʼikat jemeyutpa shia nümaa chi süchonkai. Jülüjüsü saaʼin tia mayaapejeʼe 90 suuyase sümaa machoin shia. Eesüjaʼa süpüla jülüjüin saaʼin wainma wainma namüinjanain na nuuʼuliwoʼukana chi süchonkai (Heb. 11:11, 12, TNM). Akatsüinraasü sunoula Sara sutuma jülüjain saaʼin tia. Kachonsü shia mapa wanee joʼuu toolo, Isaac nünülia. Shiasaʼa sutuma nikeraajüin Jeʼwaa tia, sunouja anainrü nikeraajeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat. Akaʼaya wayakana, katsüinjeerü wanoula müleka jülüjüle waaʼin süpüshuaʼa tü naainjüinjatkat Jeʼwaa.

11, 12. ¿Jamüshi aika maʼin Jeʼwaa nüpüla Moisés?

¹¹ Niʼitaain naaʼin Moisés sünain süpüshuaʼa tü kasa nüpansaajakat Jeʼwaa. Mayaashijeʼe miyoʼuin nia chaa Egipto, ekirajünüshi nia nünain Jeʼwaa nutuma nüshi jee sutuma nii, jintüichonshi nia wanaa sümaa tia. Sümaʼaleeiwaʼaya paala, nüküjüin Jeʼwaa nujuʼitirüinjanain na hebreokana Egiptojee süpüla niʼikajaainjanain naya suluʼumüin wanee mma anashaatasü (Gén. 13:14, 15; Éx. 2:5-10). Aishaatashi maʼin Jeʼwaa nüpüla Moisés, suluʼusü naaʼin tü ekirajünakat anain paala nia. Nnojotsü jamajatüin nümüin tü washirüükat.

¹² Nnojotsü nücheküin Moisés süpüla süpüshinjachin nia tü wayuu egiptojeʼewatkalüirua.  Makaʼa nia shia süka nunoujain sünain tü kasa naapajatkat Maleiwa namüin na hebreokana. «Anasü saaʼin nümüin müliajiraain namaa na nuwalayuu nüpüshikana Maleiwa suulialeʼeya talataa aaʼin palit juya saʼaka kaainjalaa». Kojutüshaatasü nümüin Moisés nüneekünüinjachin nutuma Maleiwa. «Alanaʼaleesia maʼi shia sünain anain suulia tü washirüü Egiptojeʼewatkat aapünapüʼükat nümüin». Naainjüin tia süka shiain jülüjüin naaʼin tü kasa anasü naapüinjatkat Maleiwa nümüin (Heb. 11:24-26).

13. ¿Kasa anasü niʼraka Moisés sutuma jülüjüin naaʼin tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa nümüin?

¹³ Jülüjakajasaʼa maʼin naaʼin Moisés niyuʼlüinjanain Jeʼwaa na hebreokana Egiptojee. Asoʼireʼennüinjatü saaʼin wayuu nutuma Maleiwa. Tia natüjaa aaʼulu na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jeʼwaa, akaataajaʼa neʼe Moisés, nütüjaa aaʼulu tia (Job 14:14, 15; Heb. 11:17-19). Aishaatasü wayuu süpüshuaʼa nüpüla Jeʼwaa, müsüjeseʼe naapüin kasa anasü sümüin. Tia jülüjüsü naaʼin Moisés weinshi. Aishaatashi Jeʼwaa nüpüla Moisés saaʼujee tia, nunoujain süpüshuaʼa tü kasa nüküjakat Jeʼwaa nümüin. Oonooshi Moisés waneepia nümaa Jeʼwaa (Deut. 6:4, 5). Nnojoishi mmoluin Moisés seema wanee kasa, jaʼitakajeʼe neʼe wanaa sümaa nüchajaain nia Faraón süpüla nuʼutüinjachin naaʼin. Nnojoikaʼa mmoluin nia shia süka nütüjaain saaʼu nüsoʼireʼerüinjatüin Jeʼwaa naaʼin (Éx. 10:28, 29).

14. ¿Kasa jülüjaka saaʼin waneeirua wayuu?

¹⁴ Wainma na jülüjakana aaʼin wanee kasa nnojoleetkalü alatüin. Eeshii na jülüjakana aaʼin washireenain naya sümaa nnojoleenain neʼrüin müliaa, nnojotpajaʼa eein kasa namaʼana. Saashin tü Wiwüliakat, ayatüinjatia müliain wayuu maaʼulu (Sal. 90:10). Eeshii na eʼitaakana naaʼin sünain aneerüin nakuwaʼipa soʼu wanee kaʼi yaa mmapaʼa nutuma wanee aluwataai. Saashin tü Wiwüliakat, nia Jeʼwaa nümüiwaʼa aneetka atuma tü mmapaʼakat (Dan. 2:44). Najaʼlajeʼerüinjatü Jeʼwaa süpüshuaʼa tü wayuu mojulaasükalüirua saashin tü Wiwüliakat. Eepajaʼa na nnojoliikana anoujain sünain tia (Sof. 1:18; 1 Juan 2:15-17). Na wayuu nnojoliikana anoujain sünain tü sümakat tü Wiwüliakat, ainkeerü neʼe naaʼin neʼrapa shikeraajüin tü sümakat.

15. (1) ¿Jamüsü anaka jülüjüle waaʼin tü naainjüinjatkat Maleiwa wapüleerua soʼu palitchon kaʼi? (2) Püküja wanee kasa piʼreeka maʼin amüin sünain shikeraajüin nutuma Maleiwa.

¹⁵ Anashaatainjatü maʼin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa watta kaʼi. Jülüjüle waaʼin tia, talateena maʼin waya otta katsüinjeerü wanoula maaʼulu yaa süpüla aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. ¿Jülüjüirü paaʼin talateechin maʼin pia sutuma tü kasa paainjüinjatkat nikeraajapa Maleiwa tü nümakat? Jamüshijaʼa yaainjachire pia kepiain yaa Mmapaʼa, eesü süpüla jülüjüin paaʼin suluʼujeechin pia tü mma jeketkat sünain aʼyatawaa namaa na paʼaleewainyuukana süpüla Paʼaraiisüinjatüin tü mmakat jutuma. Talateechi maʼin pia sünain aaʼinraa tia süka jülüjeechin pia naaʼin na shikiipüʼükana tia aʼyatawaakat. Aijeechi maʼin Jeʼwaa süpüla wayuu süpüshuaʼa maʼaka alin nia püpüla. Nnojoleechi pia ayuulin, katsüinjeerü paaʼin jee nnojoleerü kasain shapaain atuma paaʼin. Talateeria maʼin paaʼin sünain akaaliinjaa wayuu sükajee tü pütüjakalü apüleerua jee sükajee tia, piiʼiyateerü kojutüin pümüin Jeʼwaa. Eeshiijaʼa süpüla pikirajüin nünain Maleiwa na wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin (Juan 17:3, TNM; Aluw. 24:15). Wanaa sümaa jülüjüin waaʼin tia, watüjaa aaʼu shiimain shia süka suluʼuin shia tü Wiwüliakat (Is. 11:9; 25:8; 33:24; 35:5-7; 65:22).

16, 17. ¿Jamüsü anaka yootule waya süchiki tü waainjeekalü amüin suluʼu tü Paʼaraiisükat?

¹⁶ Yootule waya namaa na wawalayuukana süchiki tü waainjeekalü amüin suluʼu tü Paʼaraiisükat, kooʼomüinreejeeria wanoula sünain süntajatüin. Mayaapejeʼe nnojoluin watüjaain maʼin saaʼu kaseerüin waainjain suluʼu tü mma jeketkat,  anashii yootule waya süchiki tia, süka jamüin, weeʼiyateerüin nümüin Jeʼwaa sünain wanoujain tü nümakat. Jee müsia, atütülaajiraajeena waaʼin namaa na wawalayuukana süpüla waneepiain waya nümaa Jeʼwaa jaʼitainna weʼrüin müliaa. Mapuʼusia sukuwaʼipa tia nutuma Pablo namaa na anoujashii chejeʼewaliikana Roma (Roma 1:11, 12).

¹⁷ Nnojoleerü shiain wekiiruʼuin waneepia tü kasa shapaakalü atuma waaʼin müleka shiale jülüjüin waaʼin tü kasa naainjüinjatkat Maleiwa wapüleerua soʼu palitchon kaʼi. Soʼu shapaain naaʼin Pedro, müshi nia nümüin Jesuu: «Wapütüin süpüshua tü kasa eejatkat wamaʼana süpüla yaainjanain waya pümaa. ¿Kasakalaka nuwalaajeenain aka waya Maleiwa?». Tü keeʼireekat naaʼin Jesuu shia jülüjüinjatüin naaʼin Pedro tü kasa anasü naaʼinrajatkat mapa, akaataajaʼa na wanee nikirajüinkana, anuu nünüiki Jesuu: «Shiimüin tü tamakat jümüin, eʼitaaushi tayakai chi Shipayakai Wayuu nütüma Maleiwa süpüla aluwatawaa soʼuweena wane kaʼi. Otta jia polookana piamamüin tekirajüin, saaʼu tamaain jia waneepia, aluwataweena jia soʼuweena kaʼikat tia naaʼu na wayuu Israelkana, na polooshiikana piammüin eʼirukuu, suluʼu tü mma jeketkat. Je chi wayuu eekai nüpütüin nipia, nuwalayuu, nüshi, nii, nüchonnii, je naʼapainse shiale süpüleerua aküjaa tachiki, alanaʼaleejeeria tü aapüneetkat nümüin maa aka polootua shikii suulia tü kasa nüpütakat. Je eejeechi nia nümaa Maleiwa waneepia saaʼu shiiʼiranajaaushin naaʼin» (Mat. 19:27-29). Shiasaʼa sutuma tia, eeitpa süpüla jülüjüin naaʼin Pedro jee na wanee anoujashiikana tü naainjüinjatkat naluwataapa chaa iipünaa wanaa nümaa Jesuu jee nakaaliinjapa wayuu süpüla anainjatüin shiairua.

18. ¿Jamüsü anaka jülüjüle waaʼin nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nüpansaajakat wamüin?

¹⁸ Wekirajaaitpa anain ichein maʼin nanoula waneeinnua wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Maleiwa süka jülüjüin naaʼin tü nüpansaajakat Maleiwa namüin. Jülüjüsü naaʼin Abel anainjatüin sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi nutuma Maleiwa. Aleewashi Jeʼwaa nümaa Abel saaʼu nunoujain nünüiki. Jülüjüsü naaʼin Abraham nikeraajüinjatüin Jeʼwaa tü nümakat nümüin sünain wainmainjanain na nuuʼuliwoʼukana (Gén. 3:15). Müshijeseʼe noonooin nümaa Jeʼwaa mayaapejeʼe sülatüin wainma kasa nümüin. Akaʼaya Moisés, aishi Jeʼwaa nüpüla sümaa jüüjüüin nia nümüin sutuma jülüjüin naaʼin tü nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin (Heb. 11:26). Müshiʼiya wayakana, jülüjüle waaʼin nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nüpansaajakat wamüin, aijeechi maʼin nia wapüla otta kanouleena waya nünain. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain wanee kasa jülüjüinjatka waaʼin.