1, 2. (1) ¿Jaralii na kojutkana nutuma Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

«ANASÜ maʼin tü kasakalüirua», «kojutshi chira wayuukai», «aʼwaajünüshi chira wayuukai». ¿Kasa jülüjamaataka paaʼin paapapa tia pütchikalüirua? Eesü shiale jülüjüin paaʼin anain maʼin sukumajia tü kasakalüirua nutuma Maleiwa (Sal. 19:1). Otta eesü jülüjüle paaʼin kojutüin atumaa wanee wayuu süka washirüin nia. Otta eesü jülüjüle paaʼin nuʼwaajünüin wanee wayuu sutuma kekiin maʼin nia sümaa kuʼyamalin nia.

² Eeshii kojutüle atumaa na wayuukana jee naʼwaajünüle süka washirüin naya, süka naʼyataain sünain wanee kasa otta süka neʼraajünüin maʼin. Nnojotsü naainjüin Jeʼwaa tia. Süküjüin tü Wiwüliakat jaraliin na wayuu kojutkana jee nuʼwaajakana Jeʼwaa. Müsü Proverbios 22:4, NM: «Nnojorüle yaletüin naaʼin wanee wayuu sümaa mmoluwaain nia neema Jeʼwaa, washireechi, kojuteechi atumawaa otta eejeechi waneepia.» Müsü tü nüshajakat Santiago: «Shiimüin sünain kojuteenain jia nütüma Maleiwa müleka jüüjüüle jia nümüin» (Sant. 4:10). Makalaka wekirajaainjanain sünain pütchikalüirua tüü: ¿Jamakuwaʼipalii kojutüin waya nutuma Jeʼwaa? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüin kojutüin waya nutuma Jeʼwaa? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutüin na waneeinnua nutuma Jeʼwaa?

3-5. ¿Kasa kojutka akajee waya nutuma Jeʼwaa?

³ Nütüjaa aaʼu chi eeʼiraikai kojuteechin nia nutuma Jeʼwaa (paashajeʼera Salmo 73:23, 24). Wainma tü kasa naainjakat Jeʼwaa süpüla kojutüin nutuma na wayuu oonookana nümaa. Maʼaka saaʼin nükaaliinjüin waya süpüla watüjaain saaʼu tü nüchekakat (1 Cor. 2:7). Otta eeshii süpüla naʼaleewain waya müleka woonoole nümaa. Niiʼiyatüin mayaa kojutüin waya nutuma (Sant. 4:8).

⁴ Niʼitaain Jeʼwaa najapuluʼu na anoujüshiikana tü aküjaakat pütchi (2 Cor. 4:1, 7). Waküjüle  pütchi shiiʼiree kojuteein watuma Jeʼwaa sümaa wakaaliinjeein na wayuukana, kojutshii waya nutuma. «Kojuteena tatuma na kojutkana atuma taya», müshi Jeʼwaa (1 Sam. 2:30, NM). Makalaka eein süpüla anain maʼin wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa otta noʼuluʼu na wawalayuukana (Prov. 11:16; 22:1).

⁵ Wanoujüle nünain Jeʼwaa otta woonoole sümaa tü nümakat, aneerü maʼin wakuwaʼipa mapeena. «Kojuteechi pia nutuma Jeʼwaa süpüla paapaain tü puumainkat. Piʼrajeerü nakua na mojulaashiikana sünain oukta», müsü tü Wiwüliakat (Sal. 37:34, NM). Kojutshii waya nutuma Jeʼwaa sükajee waʼatapajüin kateerüin woʼu waneepia nutuma (Sal. 37:29).

6, 7. ¿Jamüsü eeka wayuu manoujüinka nünain Jesuu?

⁶ Watüjaaitpa aaʼu keeʼireein naaʼin Jeʼwaa kojutüin waya nutuma. ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin süpüla ayatüin kojutüin waya nutuma Jeʼwaa? Nnojoluinjatü waaʼinmaain tü namakat wachiki na manoujüinsaliikana. Alatsü tia namüin na laülaayuu judíokana. Müshi chi aluwataaushikai Juan nachiki: «Eesü wainma naʼakajee na laülaayuu judíokana anoujain nünain. Shiasa süka mmolüin naya neema na fariseokana suulia ajuittinnaa suluʼujee tü ekirajüleekat, nounjulajakalaka nachiki sünain nanoujain nünain Jesús, süka shiain keeʼireein maʼi naaʼin aʼwaajünaa [kojutüin] sütüma wayuu» (Juan 12:42, 43). Anasüjeʼe maʼin nakuwaʼipa nnojorüleje naaʼinmaain tü namakat na fariseokana.

⁷ Nüküjüin Jesuu jamüin nnojoliika nanoujüin na wayuukana nünain (paashajeʼera Juan 5:39-44). Natüjaatüjülia aaʼu na judíokana nüntüinjachin chi Mesiiakai otta nüküjatüjülia Daniel joujainjachin nüntüin. Shiajaʼa mata namajiraaka na judíokana sutuma neʼrüin Juan chi Awoutisaajüikai sünain aküjaa pütchi: «Niataakaja Cristo, chi waʼatapakai süka süpüshua waaʼin» (Luc. 3:15). Süchikijee tia, oʼttüshi Jesuu sünain aküjaa pütchi jee ekirajaa wayuu, chi Mesías aʼatapajünakai paala. Nayoukta achikit tia na karalouktamaajanakana. Lotusü maʼin nünüiki Jesuu süchiki jamüin sülataka tia namüin: «Nnojoishii jia anoujeein tanain, süka shiain keeʼireein neʼe jaaʼin juʼwaajuneein sütüma wayuu».

8, 9. Püküja jamüin eeka süpüla nnojoluin weʼrüin achiki kojutüin waya nutuma Jeʼwaa.

⁸ Eesü süpüla nnojoluin weʼrüin achiki kojutüin waya nutuma Jeʼwaa süka shiain waaʼinmaain kojutüin waya natuma na wayuukana. Jülüjataa paaʼin wanee kasa: chayaa iipünaa wainma tü kasa chuwatuuitkat. Piirakaale saʼwai chaa iipünaamüin, piʼrüin wainmashaatain tü shüliwaikat. Ponusü maʼin waaʼin «tü kasa anakat maʼi weʼrüin chaa iipünaa» (1 Cor. 15:40, 41). Aluʼusaʼa pueulopaʼale pia, nnojoleerü piʼrüin warattuulin tü mmakat. ¿Jamüsü? Shia süka eein luusa pueulopaʼa. Shia weʼramaataka amachera tü luusa eekat pueulopaʼa süka shiain pejein wanain, nnojotsü shiain süka katsüin maʼin shia suulia tü shüliwaikat. Süpüla weʼrüinjatüin warattuulin tü mmapaʼakat sutuma tü shüliwaikat, acheküsü wayokojooin tü luusakalüirua.

⁹ Süka shiain waaʼinmaain kojutüin waya natuma na wayuukana, eesü süpüla nnojoluin weʼrüin achiki kojutüin waya nutuma Jeʼwaa. Wainma na wayuu nnojoliikana anoujeein süka shiain naaʼinmaain tü namakat na naʼaleewainkana otta napüshi. ¿Eesüche süpüla keeʼireein naaʼin wanee anoujüshi kojuteein maʼin nia natuma na wayuukana? Jülüjataa paaʼin wanee wawala jimaʼai: aküjüinjachi nia pütchi eere niʼraajünüin, akatsaʼa nnojolin nütüjaanüin aaʼu sünain nüküjülin pütchi.  ¿Japüijeechi nia niʼnnüle sünain aküjaa pütchi? Jülüjataa paaʼin meeʼeraparale wanee wawala sutuma kooʼomüinweein niʼyataain nümüin Maleiwa. ¿Kaseerü naainjaka? ¿Ooʼulaweechi suulia aʼyatawaa süchiirua tü keeʼireekat naaʼin? ¿Jama kaainjarale wanee wawala? ¿Shialeejeeria kojutka nümüin anain nukuwaʼipa noʼuluʼu na wawalayuukana otta na nüpüshikana? Shiale kojutüin maʼin nümüin anajiraain nia nümaa Jeʼwaa, aashajaajeechi namaa «na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat süpüla» nuchuntüin kaaliinwaa namüin (paashajeʼera Santiago 5:14-16).

10. (1) ¿Kaseerü alataka wamüin shiale waaʼinmaain wakuwaʼipa noʼupala na waneeinnua? (2) ¿Kaseerü alataka wamüin nnojorüle pülain waaʼin?

¹⁰ Eeshii waʼyataale süchiirua wanoukteʼerüin wakuwaʼipa, shiasaʼa nüntaka wanee wawala sünain nüchiaain waya. Waapajeerü amaa tü nümakat müleka nnojorüle pülain waaʼin. Nnojo waashichijaain waaʼujiraa shiiʼiree anain wakuwaʼipa noʼupala na waneeinnua. Waʼyataajiraainjanale nümaa wanee wawala, eesü süpüla keeʼireein waaʼin waʼwaajünüin süka kuʼyamaliin waya wanee kasa otta waʼyataain maʼin sünain. Sülatüle wamüin tia, soto waaʼin pütchikat tüü: «Chi nnojoikai pülain aaʼin, nieechi kojutka atumaa» (Prov. 29:23, NM).

11. ¿Kasa antüinjatka suluʼumüin waaʼin waʼwaajünüle sutuma waainjüin wanee kasa? ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin tia?

¹¹ Na keeʼireekana aaʼin laülaashiin suluʼu tü outkajaaleekat jee na laülaashiikana, nnojotsü nachajaainjatüin sukuwaʼipa kojutüin naya sutuma wayuu jee naʼwaajünüin (1 Tes. 2:6; 1 Tim. 3:1). ¿Kasakaʼa naainjüinjatüin wanee wawala anale maʼin pütchi nümüin saaʼu tü niʼyataainkat? Nnojoleerü naainjüin tü naainjakat chi aluwataaikai Saúl (1 Sam. 15:12). Shiainjatü jülüjaka naaʼin isainje nüchiki tü naainjakat müleka nnojoire nükaaliinjünüin nutuma Jeʼwaa. Otta jülüjüinjatü naaʼin nüinkeerüin waneeirua kasa sutuma nükaaliinjünüin nutuma Maleiwa (1 Ped. 4:11). Watüjaale saaʼu kasain antüin suluʼumüin waaʼin sutuma waʼwaajünüin saaʼu tü kasa waainjakat, watüjaajeerü aaʼu shiale waaʼinmaain kojutüin waya nutuma Jeʼwaa jee nayale na wayuukana (Prov. 27:21).

12. ¿Jamüshii eeka na judío nnojoliikana kapülain aaʼin tü nümakat Jesuu?

¹² Nnojoleena kojutüin waya nutuma Maleiwa müleka jülüjüle waaʼin kasa mojusü otta nnojoleerü kapülain waaʼin tü shiimainkat (paashajeʼera Juan 8:43-47). Naashin Jesuu, eeshii na judío nnojoliikana kapülain aaʼin tü nümakat namüin süka shiain naainjüin tü keeʼireekat naaʼin chi Yolujaakai. «Shia jaaʼinreeka maʼi tü kasa mojusü nüchekakat jüpüleerua chi sülaülakai yolujaa», müshi Jesuu namüin.

13, 14. (1) Sutuma shikirajaanüin achiirua tü wekiisholoinkat, ¿kasa atüjaanaka aaʼu? (2) ¿Kasa waneekeetka atuma jaraliin waapajüin anüiki?

¹³ Shia waapajawaika tü kasa kamalainkat wamüin (2 Ped. 3:5). Nukumajüin waya Jeʼwaa süpüla waainjüinjatüin tia. ¿Kasa paapajaka episana maaʼulu? Eesü nnojorüle jülüjüin paaʼin paala kasain paapajüin episana. Shia jülüjaka neʼe paaʼin tü kasa paainjakat mayaapejeʼe paapajüin shipisana waneeirua kasa sümaʼinruʼu paainjüin shia. Sutuma shikirajaanüin achiirua tü wekiisholoinkat, atüjaana aaʼu nnojoluin süpüla wayaawatüin saaʼu tü münakat wamüin susouktayaa sümüle wamüin kojuyasü wayuu. Shieerü waneekaka tü waapajeekalü anüiki. Nnojoishii naapajüin anüiki Jesuu na judíokana süka shiain naainjeein tü nüchekakat chi Yolujaakai napüleerua.

¹⁴ Suluʼu tü karalouktakat Proverbios, aküjünüsü wamüin süchiki piamasü kasa: tü kekiiwaakat otta tü malaakat (Prov. 9:1-5, 13-17). Aküjünüsü wamüin müin shia aka saaʼin wayuu süka müin susouktakai  wamüin piamaleʼeya. ¿Jaraleerü waapajaka anüiki? Nnaajaʼa watuma jaralin woonoweein amaa. Oonooshii sümaa nünüiki Jesuu na naʼanneetsekana naashin (Juan 10:16). Kachiiruasü naaʼin tü shiimüinkat otta nnojoleena oʼunüin sümaa wayuu eekai naatajatüin süka nnojoluin neʼraajüin sünüiki (Juan 10:5; 18:37). Nnojotsü pülain naaʼin na wayuu makana akuwaʼipa makalaka kojuteenain naya nutuma Maleiwa (Prov. 3:13, 16; 8:1, 18).

15. ‹Kojuteena jia atumawaa sünainjee tü tamülialakat›, ¿jamüshi nümaka Pablo?

¹⁵ Nnojoliire wooʼulaain suulia anoujaa, wakaaliinjeena na wayuukana süpüla kojutüin naya nutuma Jeʼwaa. Müshi Pablo: «Nnojo juuʼulaain suulia anoujaa saaʼu jiʼrüin müliain taya jünainjee, süka kojuteenain jia atumawaa sünainjee tü tamülialakat» (Éf. 3:13, NM). ¿Kasa nüküjeeka achiki? ‹Kojuteena jia atumawaa sünainjee tü tamülialakat›, ¿jamüshi nümaka Pablo? Shia süpüla natüjaain saaʼu na anoujüshiikana kojutüin maʼin nümüin Pablo tü aʼyatawaakat nümüin Maleiwa. Nuuʼulaalejee suulia tü anoujaakat, niiʼiyatüinjee sükajee tia mojutüin nümüin tü naʼatapajakat, tü aleewaakat nümaa Maleiwa otta tü aʼyatawaakat nümüin Maleiwa. Süka nnojolin nuuʼulaain suulia anoujaa, atüjaana aaʼu anain maʼin tü anoujaakat otta niiʼiyatüin talatüin naaʼin wanee wayuu jaʼitairü nüpütüin waneeirua kasa süpüleerua oʼunaa nüchiirua Kürisüto.

16. ¿Kasa alataka nümüin Pablo chaa Listra?

¹⁶ Atütülaasü naaʼin na anoujüshiikana sutuma nüchecherüin naaʼin Pablo suʼunnaa tü müliaa niʼrakat. «Nantapaatakalaka wane judíoinnua chejeechikü Antioquíajee, tü chakat Pisidia, otta Iconiojee, na anaa aʼwanajeʼerüin naaʼin na wayuukana nooʼomüin Pablo nümaa Bernabé. Naʼinaʼatkalaka Pablo süka ipa, je süka ouktayaain nia natüma naashin, najaraittakalaka nia nojutüin anouipaʼamüin suulia tü pueulokat. Shiasaʼa mapa, nantapa na anoujashiikana, pasanainjaakalaka nia nachikü. Nütamaakalaka je nikerotkalaka nüchukuaʼa suluʼumüin tü pueulokat [Listra]. Je waneemüin kaʼi nuʼunakalaka yalejee nümaa Bernabé chai nakua Derbemüin». (Aluw. 14:19, 20.) ¡Anataʼaleesüjaʼa maʼin tü naainjakat Pablo! Ouktayaashi nia süküjainruʼu wayuu, shiasaʼa waneemüin kaʼi, nuʼunaka yalejeechiki maʼaka 100 kiloometüro. Eetaayaai eejatüin eʼejetuu eekai anain maʼin maʼaka eein shia maaʼulu.

17, 18. (1) ¿Jamüsü nütüjaaka saaʼu Timoteo tü müliaa niʼrakat Pablo chaa Listra? (2) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Timoteo sutuma niʼrüin nüchecherüin naaʼin Pablo?

¹⁷ Eeshijaʼa süpüla yalajachin Timoteo naʼaka na anoujüshii akaaliinjakana Pablo. Makalaka nümüin Pablo nümüin: ‹Aluʼusa  piakai, puushikajaain süchiirua takuaippa waneepia, pütüjaa aaʼu tü müliaa talatirakat chaʼaya suluʼu tü pueulokalüirua Antioquía [wanaa sümaa tajünajaanüin], Iconio [wanaa sümaa tajachijünüin] ooʼulaka Listra [wanaa taʼinaʼannüin]. Akaisa ajuittinnüin taya nütüma chi Senyotkai saʼakapünaa tia müliaakat süpüshua› (2 Tim. 3:10, 11; Aluw. 13:50; 14:5, 19).

¹⁸ Oushikajaashi Timoteo waneepia süchiirua nukuwaʼipa Pablo otta nütüjaa aaʼu süpüshuaʼa tü kasa alatakat nümüin. Atüjüshi Timoteo nünainjee Pablo. Nüleʼejapa Pablo Listramüin, anasü maʼin nukuwaʼipa Timoteo sünain anoujaa, makalaka «na anoujashiikana chajanakana Listra otta Iconio, anasü maʼi naashajaala nüchikü» (Aluw. 16:1, 2). Mapa, aluwataanüshi Timoteo nutuma Pablo sünain alapalawaa naaʼu na anoujüshiikana (Filip. 2:19, 20; 1 Tim. 1:3).

19. ¿Jameerü nakuwaʼipa na waneeinnua wachecherüle waaʼin suʼunnaa müliaa?

¹⁹ Ayatüle waya sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa mayaapejeʼe weʼrüin müliaa, aneerü nakuwaʼipa na wawalayuukana sutuma. Sutuma neʼrüin na jimaʼaliikana otta na majayünnüükana anain wakuwaʼipa, eeshii süpüla alin maʼin nüpüla Maleiwa. Atüjeena naya wanainjee, neʼrüle anain wanüiki sümüin wayuu sünain aküjaa pütchi otta kasain waainjüin sülatüle kasa mojusü wamüin. Washata nukuwaʼipa Pablo: wachechera waaʼin sünain süpüshuaʼa tü müliaa weʼrakat maaʼulu süpüla ayatüin nanoujüin na waneeinnua sümaa katüin noʼu otta kojutüin naya atumaa waneepia (2 Tim. 2:10, NM).

20. ¿Jamüsü wachajaainjatka sukuwaʼipa süpüla niain kojutüin atuma waya Maleiwa?

²⁰ Ayata wachajaain sukuwaʼipa süpüla niain kojutüin atuma waya Maleiwa (Juan 5:44; 7:18; paashajeʼera Roma 2:6, 7, NM). Kateerü noʼu waneepia na wayuu achecherakana aaʼin sünain aainjaa kasa anasü otta kojuteena naya atumawaa. Wakaaliinjeena na waneeinnua süpüla nachecherüin naaʼin otta katüin noʼu waneepia. Waʼyataa maʼin süchiirua kojutüin waya nutuma chi Maleiwakai.