1. ¿Kasa eeka süpüla naaʼinrüin Jeʼwaa süpüla nikeraajüin tü nümakat?

NAAINJEERÜ Jeʼwaa tü keeʼireekat naaʼin süpüla nikeraajüinjatüin tü nümakat. Eeshi nikirajüle, nümülialaale aaʼin saalin wayuu otta nüküjale pütchi (Is. 48:17; 2 Cor. 7:6; Gal. 3:8). Mayaainjeʼe naaʼinrüin tia, jalouisü wayuu nümüin süpüla nikeeraajüin tü nümakat (Mat. 24:14; 28:19, 20; 2 Cor. 1:3, 4). Eeshi süpüla nütüjain jee katchin naaʼin wanee wayuu nutuma Jeʼwaa süpüla nikeraajüin tü nümakat. Naashin na ekirajaakana süchiirua sukuwaʼipa tü Wiwüliakat, pansaasü tia sümaa tü nünüliakat Jeʼwaa.

2. (1) ¿Jamüshii eeka na nnojoliikana jaloulin nümüin Jeʼwaa saaʼin namüin? (2) ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü?

² Wakooʼomüinreein waʼyataain nümüin Jeʼwaa. Eepejeʼe na nnojoliikana jaloulin nümüin Jeʼwaa saaʼin namüin, süka jamüin, laülaayuuinnain naya otta iseerüin shia nachiki saaʼin namüin. Eetaashii na nnojoliikana akooʼomüinreein naʼyataain nümüin Jeʼwaa, anasü neʼe naaʼin sümaa tü naʼyataakalü anain. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain nikirajüin waya Jeʼwaa süpüla nikeraajüin wakajee tü nümakat. Jee müsia, wekirajaajeerü anain nachiki waneeinnua wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jeʼwaa sümaiwa paala. Nükaalinjain naya Jeʼwaa süpüla nountuin naaʼinrüin tü nümakat. Sajaʼttiamüin, wekirajaajeerü anain tü waaʼinrüinjatkat süpüla jaloulin waya nümüin Jeʼwaa.

3. Saashin Filipos 2:13, ¿kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla keeʼireeinjatüin waaʼin wakooʼomüinrüin waʼyataain nümüin?

³ (Paashajeʼera Filipos 2:13). * Nükaalinjeena waya Jeʼwaa süpüla keeʼireeinjatüin waaʼin wakooʼomüinrüin waʼyataain nümüin. ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma? Eesü naküjale na laülaashiikana  choʼujaain wawalayuu aʼyataainjanakana suluʼu tü outkajaaleekat otta naashajeʼerüle wanee karaloʼuta suluwataalaka Weteet eere süküjünüin choʼujaain aküjalii pütchi suluʼu wanee mma. Sutuma tia, eesüjaʼa jülüjale waaʼin kasainjatüin waaʼinrüin süpüla wakaalinjain. Jee müsia saapünüle wamüin wanee aʼyatawaa eekai kapüleein maʼin, eesüjaʼa jülüjale waaʼin müleka wounteerüle shia. Akaʼaya waashajeʼerüle waneirua wetsiikulo, eesüjaʼa jülüjale waaʼin tü sukuwaʼipainjatkat watuma süpüla wakaalinjain na waneinnua. Nnojotsü nüpüleeruain waaʼin Jeʼwaa süpüla wakooʼomüinrüin waʼyataain nümüin, nükaalinjeenapejeʼe waya süpüla keeʼireeinjatüin shia waaʼin.

4. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla wountuin waaʼinrüin tü aʼyatawaa naapakat wamüin?

⁴ Nükaalinjeena waya Jeʼwaa süpüla wountuin waaʼinrüin tü aʼyatawaa naapakat wamüin (Is. 40:29). Watüjale süpüleerua wanee kasa, nükaalinjeena waya Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai süpüla watüjaleein süpüleerua aaʼinraa tia (Éx. 35:30-35). Nikirajüin waya sükajee tü nupueulosekat süpüla wountuin waaʼinrüin waneirua aʼyatawaa. Isale wachiki waaʼinrüin wanee aʼyatawaa, wachunta kaalinwaa. Warütkaa nünainmüin chi Washikai Maleiwa jee wachunta nümüin yalayalaa aaʼin (2 Cor. 4:7, TNM; Luc. 11:13). Aküjünüsü suluʼu tü Wiwüliakat nachiki waneinnua wayuu nükaalinjakana Jeʼwaa süpüla keeʼireeinjatüin naaʼin tü aʼyatawaa naapakat namüin jee süpüla nountuinjatüin shia. Naʼaka naya wayuukana eejana tooloyuu otta jieyuu. Wekirajaa nachiki jee jülüja waaʼin meerüin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa süpüla wountuin waaʼinrüin tü waʼyataainkat nümüin.

5. (1) ¿Joujachi jaloulin Moisés nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tia?

⁵ Eʼitaanüshi Moisés nutuma Jeʼwaa süpüla niyuʼluin na israeliitakana Egiptojee. ¿Joujachi jaloulin Moisés nümüin Jeʼwaa süpüla tia aʼyatawaakat? ¿Shiache nütüjapa süpüleerua tü natüjakat apüleerua na egipciokana? (Aluw. 7:22-25). Nnojo. Jalouishi nia nümüin Jeʼwaa nikirajapa nia süpüla anamiainjachin jee nnojoluinjatüin yaletüin naaʼin (Aluw. 7:30, 34-36). Yalayalashi nia nutuma Jeʼwaa süpüla naashajaain nümaa chi aluwataakai saaʼu Egipto (Éx. 9:13-19). ¿Kasa watüjaka sünainjee tia? Naya jalouika nümüin Jeʼwaa na nnojoliikana yaletüin aaʼin sümaa neʼitaain naaʼin sünain nounteerüin nutuma Jeʼwaa tü aʼyatawaa naapakat namüin (Filip. 4:13).

6. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nükaalinjain David nükajee Barzilái?

⁶ Kakalia mapa, nükaalinjain Jeʼwaa chi aluwataaikai David nükajee Barzilái. Nükaalinjain David namaa na nümaajanakana wanaa sümaa neipiijünüin nutuma Absalón, wanee nüchon David. Mapüsashii naya, süsitshii naya jamü jee wüinyaasü. Mayaainjeʼe laülaachon Barzilái, oʼunushi nia namaa waneinnua wayuu sünain eʼikajawaa nayaalujut. Naaʼinrüin tia mayaainjeʼe natüjaain saaʼu eein süpüla noʼutunüin aaʼin. Nnojotsü jülüjain naaʼin Barzilái nnojolin jaloulin nia nümüin Jeʼwaa sutuma laülaaichin nia. Asülajüshi nia süpüshi tü kasa eekat nümaʼana süpüla nükaalinjain na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa, na eʼrakana müliaa soʼu tia (2 Sam. 17:27-29). ¿Kasa watüjaka sünainjee tia? Jaʼitaina laülaain jee tepichin waya, jalouijeena waya nümüin Jeʼwaa süpüla wakaalinjain na wawalayuu eʼrakana müliaa sainküin tü mmakat (Prov. 3:27, 28; 19:17). Wattale naya suluʼu wanee mma naatajatü, eeshii süpüla wejitüin nneerü suluʼu tü kaaja eʼitaanakat suluʼu tü outkajaaleekat. Sükajee tia nneetkat, akaalinjüneena naya sünain tü kasa choʼujaakat namüin (2 Cor. 8:14, 15; 9:11).

7. (1) ¿Kasa jalouika anainjee Simeón nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü talatüinjatka waaʼin sutuma tia?

⁷ Simeón, nia wanee wayuu jaʼapüichi waneepiakai  nümaa Jeʼwaa jee kepiapuʼushi Jerusalén. Nüküjain Jeʼwaa nümüin Simeón «sünain nnojolinjachin ouktüin nia süpülapünaa niʼrüin Cristo». Akatchinraakajasaʼa naaʼin sutuma tia, jama kakaliaichin nia sünain aʼatapajaa chi Mesíaskai. Niʼrüin naʼanasia Jeʼwaa sünainjee kanoulain maʼin nia jee nüchecherüin naaʼin. Soʼu wanee kaʼi oʼunushi Simeón suluʼumüin tü aʼwaajüleekat süka «neenakünüin chamüin nütüma chi naaʼinkai Maleiwa», niʼrakalaka Jesuu chayaa. Jalouishi nia nümüin Jeʼwaa süpüla nüküjain wanee pütchi nüchiki chia jintüikai, chi Kürisütokai mapa (Luc. 2:25-35). Eesüjaʼa nnojorüle niʼrüin Simeón tü niʼyataainkat Jesuu, talatapejeʼe nia süka niʼrüin Jesuu joʼuuiwaʼaya. Watteerü saalii tü kasa anasü niʼreetkat Simeón suluʼupa nia tü mma jeketkat, niʼreerü anain nakuwaʼipa na wayuukana nuluwataapa Jesuu (Gén. 22:18). Akaʼaya wayakana, talatüinjatü waaʼin sünain tü waʼyataakalü anain nümüin Jeʼwaa.

8. ¿Kasa eeka süpüla nükaalinjain anain waya Jeʼwaa?

⁸ Nakalioʼu na nikirajüinkana Jesuu, eejachi wanee wayuu José nünülia, amüliajüi nia jee jalouishi nümüin Jeʼwaa, nnojotsü niyoutajaain amaa tü nuluwataakalü anain (Aluw. 4:36, 37). Bernabé münüshi natuma na aluwataaushikana, «amüliajüikai wayuu» maluʼulu tia nünüliakat. Eesüjaʼa nünüliale tia atumawaa süka nütüjain amüliajaa. Jamüshijaʼa Saulo wanaa sümaa nikeroluin sünain anoujaa, mmoluuka eemachi nia süka müliapuʼuin maʼin nutuma na anoujashiikana. Akaalinjünapejeʼe nia nutuma Bernabé. Talatakajasaʼa naaʼin Saulo süka nümüliajünüin nutuma Bernabé (Aluw. 9:21, 26-28). Na laülaashii chajanakana kepiain Jerusalén, natütüleʼerüinjatü naaʼin na anoujashii chajanakana kepiain Antioquía, wattasü tia mmakat. ¿Jaraika naluwataain? Nia Bernabé. Anakuwaʼipatsü tia, anuu sünüiki tü Wiwüliakat nüchiki: «Aashajaashi nia namaa napüshuaʼa süpüla nachecherüinjatüin maʼi naaʼin sünain ayataa waneepia nüchiirua chi Senyotkai» (Aluw. 11:22-24). Müsia maaʼulu yaa, nükaalinjain waya Jeʼwaa süpüla watütüleʼerüin naaʼin na wawalayuukana maʼaka naaʼin na wawalayuu anaajaakana apüshi. Eeshiijaʼa nükaalinjeenale waya süpüla wanaʼlaain nümüin wanee wawala eekai ayuulin jee wayamaajüin nia otta watütüleʼerüin naaʼin wanee wawala eekai mojuin naaʼin. ¿Jalouijeenache waya nümüin Jeʼwaa maʼaka naaʼin Bernabé? (1 Tes. 5:14).

9. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nükaalinjain chi wawalakai Vasily?

⁹ Nükaalinjain Jeʼwaa wanee wawala Vasily nünülia süpüla nütüjainjachin akaalinjaa na wawalayuukana. 26 nuuyase wanaa sümaa nüneekünüin süpüla laülaashinjachin nia napüleerua na wawalayuukana. Jülüjasü naaʼin iseerüin nüchiki nükaalinjain na wawalayuukana, nayaleekajaʼa na alatakana amüin kasa mojusü. Ekirajünapejeʼe nia natuma na laülaashii kakaliainnakana jee ounejaanüshi nia sünain tü Ekirajawaa napülajatkat na Laülaashiikana otta na Aʼyataakana neʼipajee. Aʼyataashi maʼin nia süchiirua naaʼinrüin tü nikirajaakalü anain. Nüshajüin sünain karaloʼuta tü kasa nuunteekalü amüin. Anasü naaʼin shiʼipaʼaya nuuntuin tü kapüleepuʼukat nümüin. Anuu nünüiki: «Mapüleeitpa tamüin tü kasa kapüleepuʼukat. Talatüshi taya sutuma nükaalinjain taya Jeʼwaa sünain atütüleʼeraa naaʼin na wawalayuukana sükajee waneirua wetsiikulo». Jiakana wawalayuukana, müle jukuwaʼipa maʼaka naaʼin Vasily, nikirajeena jia Jeʼwaa süpüla juuntüin jükooʼomüinrüin jiʼyataain nümüin suluʼu tü outkajaaleekat.

10. (1) ¿Kasa saaʼinraka Abigaíl? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee sukuwaʼipa Abigaíl?

¹⁰ Eʼrüshi müliaa David namaa na nümaajanakana soʼu nounjulaain nüpüleerua chi aluwataashikai  Saúl. Saaʼu naaʼinmajüin naʼanneetse wanee israeliita Nabal nünülia, achuntushii naya eküülü nümüin. Jeʼiyekaʼa nia noulia. Naashichijaaka David saalinjee tia, nuʼutee aaʼinchi Nabal jee napüshuaʼa na wayuu nümaajanakana (1 Sam. 25:3-13, 22). Asoutusü Abigaíl naaʼu Nabal, chi suʼwayuusekai. Yalayala aaʼinrü tia wayuukot süka suʼunüin nüpanapa David. Wanaapa nia sümaa süsapainyoʼukasü nümülatuʼumüin jee suchuntaka nümüin nnojolinjachin nushutüin naaʼu Nabal jee süchiaain nia suulia kaainjalaa. Süküjain nümüin niʼitaainjatüin tia najapuluʼu Jeʼwaa. Sütanalüin naaʼin David tü sümakat nümüin süka nnojoluin yaletüin saaʼin otta süka sütüjain süpüleerua sünüiki, niyaawataka saaʼu David nuluwataalain shia Maleiwa (1 Sam. 25:23-28, 32-34). Nnojotsü yaletüin saaʼin Abigaíl, yalayala aaʼinrü jee atüjasü süpüleerua sünüiki, makalaka nükaalinjain shia Jeʼwaa süpüla jaloulin shia nümüin. Na wawalayuu jieyuu nnojoliikana yaletüin aaʼin otta na atüjakana süpüleerua nanüiki maʼaka saaʼin Abigaíl, nükaalinjeena naya Jeʼwaa süpüla natütüleʼerüin saaʼin napüshi jee natütüleʼerüin naaʼin na wawalayuukana (Prov. 24:3; Tito 2:3-5).

11. (1) ¿Kasa naʼyataaka anain nüchonnii Salum? (2) ¿Jaralii na ashatakana maaʼulu nakuwaʼipa nüchonnii Salum?

¹¹ Kakalia mapa, nükaalinjain Jeʼwaa na jieyuu nüchonniikana Salum süpüla nanoutuin süsepü Jerusalén (Neh. 2:20; 3:12). Mayaainjeʼe niain Salum wanee aluwataai, nnojotsü shiyoutajaain amaa tü nüchooinkalüirua akaalinjaa sünain anoutaa süsepü Jerusalén, mayaasüjeʼe jawatüin maʼin tia aʼyatawaakat (Neh. 4:15-18). Nnojotsü müin nakuwaʼipa maʼaka saaʼin nakuwaʼipa na kojutukana sümüin wayuu chaa Teqoa, na ayoutakana tia aʼyatawaakat (Neh. 3:5). Talatakajasaʼa maʼin naaʼin naya jieyuukana neʼrapa sujutaain süsepü Jerusalén soʼu 52 kaʼi (Neh. 6:15). Maaʼulu yaa, wainma na wawalayuu jieyuu makana aka saaʼin sukuwaʼipa nüchonnii Salum, aʼyataashii naya süka süpüshuaʼa naaʼin sünain akumajaa otta sünain anoutaa wanee piichi eeinjachire nuʼwaajünüin Jeʼwaa. Choʼujaashii na wawalayuu jieyuu atüjakana aʼyatawaa, tütükana maʼin jee waneepiakana nümaa Jeʼwaa süpüla anainjatüin sukuwaʼipa tia aʼyatawaakat.

12. ¿Kasa eeka süpüla nükaalinjain anain waya Jeʼwaa maʼaka nükaalinjain Tabita?

¹² Nükaalinjain Jeʼwaa Tabita süpüla saaʼinrüinjatüin kasa anasü napüleerua na wayuu müliakana aaʼin maʼaka saaʼin wayuu eekai outuin suʼwayuuse (Aluw. 9:36). Wainma na aʼyalajakana saalin outuin shia, jama saainjapuʼuin kasa anasü jee sümüliajapuʼuin wayuu. Talatapejeʼe naaʼin neʼrapa shia süsoʼiraain aaʼin nutuma Pedro (Aluw. 9:39-41). ¿Kasa watüjaka sünainjee sukuwaʼipa Tabita? Jaʼitaina jimaʼaliin, majayünnüüin otta miyoʼuyuuin waya, eeshii süpüla waaʼinrüin kasa anasü napüleerua na wawalayuukana (Heb. 13:16).

13. (1) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükaalinjain wanee wawala? (2) ¿Jamüsü sünüiki mapa?

¹³ Eesü wanee wawala Rut sünülia, misioneereesü shia. Shiitaja shiitaja sümapuʼusü tü karaloʼutacheinkat sainküin miichi jintuluiwaʼaya shia. Anuu sünüiki: «Kamalainpuʼusü maʼin tamüin taaʼinrüin tia». Kapüleepejeʼe sümüin yootuin shia namaa na wayuukana süchiki tü nukuwaʼipakat Maleiwa sünain aluwatawaa. Pürekutsootsü rekulaat shia soʼu 18 suuyase mayaainjeʼe japüleʼein shia. Ounejaanüsü shia sünain ekirajawaa suluʼu tü Ekirajaaleekat Galaad sutuma Watchtower soʼu 1946, shiʼyataaka mapa sünain aküjaa pütchi chaa Hawái otta Japón. Nükaalinjain shia Jeʼwaa süpüla süküjainjatüin pütchi namüin na wayuu kepiakana chayaa. Anuu sünüiki Ruth sülüʼülaapa sünain 80 juya shia sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa: «Nia Jeʼwaa chi katchinkai atuma taaʼin, nükaalinjain taya süpüla nnojoluinjatüin japüleʼein taya.  Shiʼitaale saaʼin wanee wayuu nünain Jeʼwaa, nükaalinjeerü shia».

14. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla jaloulin waya nümüin Jeʼwaa saashin Colosas 1:28, 29?

¹⁴ Nükaalinjain Jeʼwaa na aʼyataaliikana nümüin süpüla jaloulinjanain naya nümüin sünain waneirua aʼyatawaa. ¿Kasa nükaalinjeenaka anain waya? Nükaalinjeena waya nnojorüle wayoutajaain sümaa tü nuluwataakalü anain (paashajeʼera Colosas 1:28, 29). Wacheküle süchiki tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa, nükaalinjeena waya süpüla waküjain maʼin pütchi, watüjain ekirajaa, watüjain amülialaa saaʼin wayuu, tütüin waya sünain aʼyatawaa, wakaalinjain na wawalayuukana jee waaʼinrüin waneirua kasa süpüla nikeraajüin tü nümakat.

15. Saashin 1 Timoteo 4:12, 15, ¿kasa nachuntuinjatka nümüin Jeʼwaa na jimaʼaliikana?

¹⁵ Jiakana jimaʼaliikana, katchinyüliikana, choʼujaashii wawalayuu aʼyataainjanakana neʼipajee na laülaashiikana. Eesü outkajaalee eekai wainmaleein na laülaashiikana noulialeʼeya na aʼyataakana neʼipajee. ¿Eesüche süpüla jükooʼomüinrüin jiʼyataain suluʼu tü outkajaaleekat? «Aneechi taya maaʼaya neʼe», eeshii eekai namüin. Müle pünüiki, puchunta nümüin Jeʼwaa nükaalinjai pia süpüla keeʼireeinjatüin paaʼin piʼyataain neʼipajee na laülaashiikana jee puchunta nümüin chi naaʼinkai süpüla puuntüin tü aʼyatawaa naapeetkat pümüin (Ecl. 12:1). Pükooʼomüinra piʼyataain süpüla pükaalinjain waya (paashajeʼera 1 Timoteo 4:12, 15).

16. (1) ¿Kasa wachuntajatka nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü wachuntajatka tia?

¹⁶ Nükaalinjeena waya Jeʼwaa süpüla wountuin waaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin süpüla nikeraajüin tü nümakat. Süpüla tia, wachuntajatü nümüin keeʼireeinjatüin waaʼin waʼyataweein nümüin jee wountuinjatüin waaʼinrüin shia. Wachajaa sukuwaʼipa süpüla waʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa, waʼyataa nümüin sükajee tü watüjakalü apüleerua jee sükajee tü kasa eekat wamaʼana. Waaʼinra tia jaʼitaina jimaʼaliin jee miyoʼuyuuin waya (Ecl. 9:10). «Aneena waya maaʼaya neʼe», nnojo wamüin sutuma iseerüin shia wachiki waaʼinruʼu jee sutuma nnojoluin kasain anain apüla waya saaʼin wamüin. Kojuteechi Jeʼwaa watuma sükajee waʼyataain nümüin jaʼitairü nnojoluin wainmain maʼin waʼyataain.