WAINMA na wawalayuu okolojookana suluʼumüin wanee mma naatajatü sünain achajawaa aʼyatawaa. Aleʼejüshii naya noumainpaʼamüin süka choʼujaain maʼin aküjalii pütchi nüchiki Jeʼwaa. Naaʼinrüin tia süka alin Jeʼwaa napüla jee na wayuukana (Mat. 22:37-39). ¿Kasa napütaka süpüleerua naaʼinrüin tia? ¿Kasa anasü neʼraka sünainjee? Süpüla watüjaain saaʼu tia, wekirajaa süchiki tü naaʼinrakat waneinnua wawalayuu chaa Camerún (África occidental).

Soʼu 1998, okolojooshi chi wawalakai Onésime Camerúnjee, 14 juya kepiain nia suluʼu wanee mma naatajatü. Soʼu wanee kaʼi, chajachi nia sünain tü outkajawaakat jee naapaka wanee pütchi süchiki tü aküjaakat pütchi. Anuu nünüiki chi wawala ekirajakai: «Eeshii piamashii wayuu olojokana jime, katataawashii naya sünain olojoo. Niasaʼa chi wane, kasitshaatashi nia eere nulojuin. ¿Kaseerü naainjaka chi nnojoikai kasirüin? ¿Aashin oʼuneejeerüin naaʼin eere kasirüin maʼin chi wane?».

Aleʼejeesü naaʼin Onésime Camerúnmüin sutuma tia pütchikat. Wainma na wayuu nnojoyüliikana aküjünüin amüin pütchi chayaa. Nükaalinjeein na wawalayuu chajanakana kepiain, wainmajapejeʼe naaʼin. Nnojotsü nütüjaain saaʼu nikiʼralaajeechire nüchikuaʼa suluʼu nuumain, jama kakaliaichin nia oʼunuin chejee. Süpüla nütüjaain saaʼu tia, awaraijaashi nia Camerúnmüin soʼu aipirua kashi. Nukolojooka nüchikuaʼa soʼu 2012.

Anuu nünüiki Onésime: «Ekiʼralaashi taya tachikuaʼa sünain nakuwaʼipa na wayuukana otta sünain jaʼin maʼin tü kaʼikat. Ekiʼralaashi joo taya tachikuaʼa sünain aikalawaa saaʼu tulu. Sutuma jülüjain taaʼin tü ekirajünakalü anain suluʼu tü outkajaaleekat, nnojotsü jülüjain taaʼin tü einasee anajüsü taikalaapuʼukalü aaʼu», müshi nia sümaa nüsirajüin.

Soʼu 2013, kasaatshi Onésime sümaa Géraldine. Chajatü shia kepiain Francia soʼu mekietsat juya. ¿Kasa anasü neʼraka wawalayuukana naainnua sünainjee jülüjain naaʼin tü aʼyatawaakat nümüin Jeʼwaa? Anuu nünüiki Onésime: «Tayakai sümaa tü taʼwayuusekat, chajana waya sünain tü Ekirajawaa napülajatkat na Aküjaliikana Pütchi jee chajana waya aʼyataain suluʼu Weteet. Soʼu juyakat tiainka, woutiisashii 20 wawalayuu outkajaakana wamaa. Talatüshi taya süka taküjain pütchi eere wainmain wayuu kamalainka amüin tü pütchikat» (Mar. 1:17, 18). Anuu sünüiki Géraldine: «Wainma kasa anasü teʼraka maaʼulu. Nnojotsü antapünaain suluʼu tekii tia paala».

Okolojoosü paala Judith chamüin Estados Unidos. Sukooʼomüinreepejeʼe shiʼyataain nümüin Jeʼwaa. Anuu sünüiki: «Taleʼejüinjatpa chamüin Estados Unidos süchikijee tawaraijaain saaʼu tapüshi, aʼyalajüsü taya süka tapütüin na wayuu tekirajapuʼukana sünain tü Wiwüliakat». Wainmajapejeʼe  saaʼin Judith saaʼu süleʼejüinjatüle süchikuaʼa Camerúnmüin. Aʼyataasü shia sünain wanee aʼyatawaa walaaka maʼin. Eesü nneerü süpüla shiyaʼlajüin tü nipinaseinjatkat chi süshikai. Shiʼitaapejeʼe saaʼin Judith nünain Jeʼwaa jee süleʼejaka süchikuaʼa Camerúnmüin. Susukajüin mapa tü kasa anasü shiʼrapuʼukat chaa Estados Unidos. Achuntapejeʼe shia kaalinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla shikiʼralaain süchikuaʼa. Sütütüleʼennaka aaʼin nutuma chi wawala alapalaakai saaʼu otta tü nuʼwayuusekat.

Anuu sünüiki Judith mapa: «Soʼu apünüin juya, woutiisashii pienchishii wayuu tekirajüin, talatüsü maʼin taaʼin sutuma tia». Aneekünüsü Judith süpüla pürekutsoolüin pesiaat shia. Aʼyataajiraasü shia maaʼulu nümaa Sam-Castel, chi suʼwayuusekai, alapalaashii naya naaʼu na wawalayuukana. ¿Jamaka süshi Judith? Shiakat namaa na süpüshikana, nousütüin wanee pitaat suluʼu wanee mma naatajatü eeinjachire nuwaʼnnüin otta anashi nia süchikijee nuwaʼnnüin.

Okolojooshi chi wawalakai Víctor chamüin Canadá. Jülüjaa müsü naaʼin nukuwaʼipa süchikijee naashajeʼerüin wanee pütchi suluʼujee Aapiria Wayuu süchiki ekirajawaa suluʼu eʼikülee miyoʼu. Nuuʼulaaka suulia ekirajawaa suluʼu wanee eʼikülee miyoʼu. Nikirajaaka sünain wanee ekirajawaa motsomüinka neʼe. Anuu nünüiki: «Ousütamaatüshi taya sünain aʼyatawaa süka tekirajaain sünain tia. Tountuitpa taaʼinrüin tü keeʼireepuʼukat taaʼin, pürekutsoolin taya». Kasaatshi mapa Víctor sümaa Caroline otta nawaraijaaka Camerúnmüin. Soʼu chajanain naya, awaraijaashii naya suluʼumüin Weteet, nasakinnaka müleka naʼyataweere nümüin Jeʼwaa chaa Camerún. Anuu nünüiki Víctor: «Nnojotsü eein wanee kasa ‹nnojo›, wamüinjanaka anainjee. ‹Aa›, müshii waya süka pürekutsoolüin waya». Mayaainjeʼe ayuulin Caroline, nacheka achikit naʼyataain nümüin Jeʼwaa chaa Camerún.

Pürekutsootshi rekulaat Víctor sümaa Caroline süpüla nekirajüin na wayuu ekirajaweekana sünain tü Wiwüliakat. Shia nepijaaka aaʼu tü nneerü naniijakat paala. Noʼunaka Canadámüin süpüla naʼyataainjanain maʼaka jeʼra kashi. Naniijapa nneerü chejee, aleʼejüshii naya Camerúnmüin süpüla ayatüin pürekutsooliin naya. ¿Kasa anasü neʼraka sünainjee tia? Ounejaanüshii naya sünain tü Ekirajawaa napülajatkat na Aküjaliikana Pütchi jee pürekutsootshii pesiaat naya. Aʼyataashii naya maaʼulu sünain akumajaa tü Piichi Outkajaaleeinjatkat. Anuu nünüiki Víctor: «Wainma tü kasa wapütakat, weʼitaapejeʼe waaʼin nünain Jeʼwaa jee naaʼinmajüin waya».

Soʼu 2002, ekirajaashi chi wawalakai Alain suluʼu wanee eʼikülee miyoʼu chaa Alemania. Naashajeʼeraka tü karaloʼutachonkot Joven, ¿qué harás con tu vida? Sutuma tia pütchi naashajeʼerakat, nükooʼomüinreein niʼyataain nümüin Maleiwa. Soʼu 2006, ounejaanüshi nia sünain tü kanüliakat Escuela de Entrenamiento Ministerial. Nuluwataanaka Camerúnmüin eejachire joʼuuin nia.

Ousütüshi nia sünain wanee aʼyatawaa chaa Camerún. Aʼyataashi nia shiatapünaa kaʼi. Nuusütaka mapa sünain wanee aʼyatawaa walaaka maʼin. Wainmajapejeʼe naaʼin süka palitchonjeerüin kaʼi apütaaka nüpüla süpüla nüküjain pütchi. Nüneekünaka mapa süpüla pürekutsoolin pesiaat nia, nüchekamaata achikit tia. Aküjünapejeʼe nümüin nutuma chi nülaamainkai kooʼomüinjeerüin tü nneerü nükanajakat nnojoire nuuʼulaain suulia tia aʼyatawaakat. Nnojotsü naapaain Alain sümaa tia. Kasaatshi nia mapa sümaa tü wawalakat Stéphanie. Chajatü shia kepiain Francia soʼu kojuya juya. ¿Kasa alataka sümüin sukolojoopa Camerúnmüin?

Anuu sünüiki Stéphanie: «Ayuuisü taya chamüin, nnojotpejeʼe mayein taya. Aapünüsü tepinase jee  taawalaaka». Eʼrüshii kasa anasü naya wawalayuukana. Anuu nünüiki Alain: «Wanaa sümaa woʼunuin sünain aküjaa pütchi chaa Katé, watta naalii na wayuu wantiraakana amaa jee ekirajaweekana sünain tü Wiwüliakat. Kojuyashii na wekirajakana sünain tü Wiwüliakat suluʼupünaa teleepono. Jaʼraishiinnapa na wawalayuukana jee woutiisashii piamashii». Anuu sünüiki Stéphanie: «Kojuyatua talatüin waaʼin sutuma woutiisain na wekirajüinkana». Maaʼulu yaa, Alain sümaa Stéphanie, alapalaashii naya naaʼu na wawalayuukana.

Woutiisasü Gisèle wanaa sümaa shikirajaain chaa Italia. Ekirajaasü shia süpüla tottooluinjatüin shia. Kamalainsü maʼin sümüin nakuwaʼipa na wawalayuu ekirajakana shia sünain tü Wiwüliakat. Shiʼrüin nnojoluin noʼunuin süchiirua wainma kasa. Sükooʼomüinreein Gisèle tü shiʼyataainkat nümüin Maleiwa. Pürekutsootka rekulaat shia soʼunnaa sajaʼttirüin tü shikirajaakalü anain.

Sükooʼomüinreein shiʼyataain Gisèle nümüin Jeʼwaa chaa Camerún, wainmajapejeʼe saaʼin. Anuu sünüiki: «Tatüjaa aaʼu süsütüneerüin toulia tü takaraloʼutse aapünakat tamüin süpüla kepiain taya Italia. Jee nnojoleenain teʼrüin na taʼaleewainyuu jee na tapüshi kepiakana Italia». Mayaainjeʼe wainmajüin saaʼin Gisèle, akolojoosü shia süchikuaʼa Camerúnmüin maayoʼu soʼu 2016. Kasaatsü shia mapa nümaa Léonce. Süküjünaka namüin sutuma tü Weteet chajatkat Camerún müleka eere süpüla nakolojooin suluʼumüin tü mmakat Ayos eere choʼujaain maʼin aküjalii pütchi nüchiki Jeʼwaa.

¿Jamüsü nakuwaʼipa chaʼayaa Ayos? Anuu sünüiki Gisèle: «Nnojoluwaisü tü luusakat maʼaka saaʼin jeʼra semaana, nnojotsü süpüla wepirajüin waserulaatse, yokutawaisü shia kakalia. Aʼlakajaasü taya süka siki, wasaajawalin tü wüinkat suluʼu karatiia. Oʼunawaishii waya saʼwai, süka jamüin, yüütüʼüwalin tü wüinkat saʼwai». ¿Kasa akaalinjaka naya wawalayuukana? Anuu sünüiki Gisèle: «Katsüinsü waaʼin nutuma Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai. Nükaalinjain taya chi taʼwayuusekai. Natütüleʼerawalin waaʼin na wapüshikana, na waʼaleewainyuukana otta asülajawaishii naya kasa wamüin».

¿Talatüsüche saaʼin Gisèle süka süleʼejüin suumainpaʼamüin? Anuu sünüiki: «Aa, talatüsü maʼin taaʼin. Mayaainjeʼe kapüleein wamüin wantaiwaʼaya jee mojuwalin waaʼin, alatüshii waya süchikumüin tia. Tayakat nümaa chi taʼwayuusekai, shia waaʼinraka tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa. Weʼitaain waaʼin nünain jee aleewashii waya nümaa». Ounejaanüshi Léonce sümaa Gisèle sünain tü Ekirajawaa napülajatkat na Aküjaliikana Pütchi. Maaʼulu yaa, pürekutsootshii pesiaat maʼaka jeʼra kashi.

Jamüshiijaʼa na alojuliikana jime, watta saalii tü kasa kapüleesü nalatakalü achikumüin süpüla wainmainjatüin nasirü. Akaataajaʼa neʼe na wawalayuu aleʼejakana nachikuaʼa noumainpaʼamüin, watta saalii tü kasa nalatakalü achikumüin süpüla nakaalinjain na wayuu achekakana tü pütchikat. Nnojoleerü motuin naaʼin Jeʼwaa tü kasa naaʼinrakat naya wawalayuukana, süka jamüin, alin nia napüla (Neh. 5:19; Heb. 6:10). Kepiale pia suluʼu wanee mma nnojotka puumain jee choʼujaale Aküjalii pütchi suluʼu puumain, ¿eeshiche süpüla püleʼejüin püchikuaʼa? Paaʼinrüle shia, watteerü saalii kasa anasü piʼraka nutuma Jeʼwaa (Prov. 10:22).