EKIRAJAAYA 25
«Tachajaajeerü nachiki na taʼanneetsekana»
«Tachajaajeerü nachiki na taʼanneetsekana otta taaʼinmajeena naya» (EZEQ. 34:11).
JAYEECHI 105 Aipürai wayuu Maleiwa
SÜCHIKI TÜ WEKIRAJAAINJATKALÜ ANAIN *
1. ¿Jamüsü nuʼwanaajireʼeraka Jeʼwaa nukuwaʼipa sümaa sukuwaʼipa wanee wayuu eekai kachooin?
ANUU nünüiki Jeʼwaa sümüin tü nupueulosekat soʼu nükalia Isaías: «¿Eesüche wayuu ayüülajaka wanee süchon joʼuuyüikai sümaa nnojoluin sümülialaain naalin? Jaʼitashi shiyüülajüin nia, nnojoireejaʼa taya süpüla tayüülajüin pia» (Is. 49:15). Soʼu tia nuʼwanaajireʼerüin Jeʼwaa nukuwaʼipa sümaa sukuwaʼipa wanee wayuu eekai kachooin, naaʼinrüin tia süpüla nüküjain alin maʼin nüpüla na aʼyataashiikana nümüin maʼaka alin maʼin süpüla süchon wanee wayuu. Wainma na wayuu makana anüiki maʼaka saaʼin sünüiki tü wawalakat Jasmín, anuu sünüiki: «Sutujeʼerüle süchon wanee wayuu aireeshia maʼin nia süpüla».
2. ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa nükatalaale wanee nüchon nuulia?
2 Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa nuuʼulaale suulia aküjaa pütchi wanee nüchon jee nuuʼulaale suulia oʼunaa sünain tü outkajawaakat. Mojukajasaʼa maʼin naaʼin Jeʼwaa wanaa sümaa niʼrüin wainmain na wawalayuu ooʼulaakana suulia aʼyatawaa nümüin. *
3. ¿Kasa nüchekaka achiki Jeʼwaa?
3 Noʼutku naya wawalayuukana aleʼejüshii naya nachikuaʼa naʼakamüin na wawalayuukana otta talatüshii waya namaa. Nücheka achikit Jeʼwaa naleʼejüin nachikuaʼa. Müshiʼiya wayakana, wacheka achikit tia (1 Ped. 2:25). ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wakaalinjain naya? Süpülapünaa wasoutuin sünain tia pütchikat, joʼu wekirajaai palajana sünain jamüin nooʼulaaka na wawalayuukana suulia oʼunaa sünain tü outkajawaakat otta suulia aküjaa pütchi.
¿KASA NOOʼULAAKA ANAINJEE?
4. ¿Kasa alataka namüin noʼutku na wawalayuukana sutuma naaʼinmaain maʼin tü naʼyataainkat?
4 Noʼutku naya wawalayuukana naaʼinmaain maʼin tü naʼyataainkat. Anuu nünüiki chi wawalakai Hung, * kepiashi nia chaa uuchijee sünain Asia: «Shia taaʼinmaaka maʼin tü taʼyataainkat waneepia süpüla takanajüinjachin wainma nneerü, sükajee taaʼinrüin tia, takooʼomüinrüinjatia taaʼinruʼu tü taʼyataainkat nümüin Jeʼwaa. Aʼyataashi maʼin taya waneepia jee nnojoluwaishi taya sünain tü outkajawaakat, akatalaashi taya mapa noulia na wawalayuukana. Wainma tü kasa niʼitaakat Satanaa süpüla wakatalaainjanain nuulia Jeʼwaa».
5. ¿Kasa saaʼinraka wanee wawala sutuma tü kasa mojusü alatakat sümüin?
5 Eetaashii na wawalayuu müliakana aaʼin sutuma tü kasa mojusü alatakat namüin. Anuu tü alatakat sümüin Anne, kepiasü shia Gran Bretaña, jaʼraishii süchonnii. Anuu sünüiki: «Ayuuishi maʼin wanee tachon, aletüjüiya nia joʼuuiwaʼaya nia, tü wane tachonkat ojuʼitinnüsü shia naʼakajee na wawalayuukana jee müshia chi wane antüna anainrü wanee ayuulii nikiiruʼu. Ooʼulaasü taya suulia oʼunaa sünain tü outkajawaakat otta sünain aküjaa pütchi süka mojuin maʼin taaʼin. Shiasaʼa mapa, ooʼulaasü taya suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa». Mojukatche maʼin tü alatakat namüin na wawalayuu eʼrakana müliaa maʼaka saaʼin tü shiʼrakat Anne namaa na süchonniikana.
6. ¿Kasa eeka süpüla sülatüin wamüin nnojorüle waaʼinrüin tü sümakat Colosas 3:13?
6 (Paashajeʼera Colosas 3:13). Eeshii na wawalayuu aikana maʼin amüin wanee kasa naaʼinraka wanee wawala. Eejeerü tü kasa mojushiikat wamüin naashin chi aluwataaushikai Pablo. Eesüjaʼa süküjünüle alawaa wachiki, akatalaajeenapejeʼe waya nuulia Jeʼwaa jashichikuʼu wamüle sünainjee tia. Anuu tü alatakat nümüin chi wawalakai Pablo, chejeʼewai Sudamérica. Aküjünüsü wanee alawaa nüchiki, sünainjee tia achiaanüshi nia natuma na laülaashiikana. ¿Kasakaʼa naaʼinrüin? Anuu nünüiki: «Akatalaashi taya noulia na wawalayuukana sünainjee alin maʼin tamüin tü aainjünakat tamüin».
7. ¿Kaseerü alataka wamüin müleka yüürale waaʼin sünainjee waainjala?
7 Eeshii na wawalayuu mojukana maʼin aaʼin sünainjee naainjala otta jülüjasü naaʼin nnojoleenain alin naya nüpüla Maleiwa. Mayaainjeʼe nooʼulaainnapain suulia tia, ayatsia jülüjain naaʼin nnojoliin anain naya süpüla saʼaka nupueulose Jeʼwaa. Alatüsü tia nümüin chi wawalakai Francisco, anuu nünüiki: «Achiaanüshi taya sünainjee amaʼüjirawaa akuwaʼipaa, mayaainjeʼe toʼunüin paala sünain tü outkajawaakat, mojusü maʼin taaʼin otta jülüjasü taaʼin nnojolin anain taya süpüla saʼaka nupueulose Jeʼwaa. Mojusü taaʼin sünainjee tü kasa mojusü taaʼinrakat otta jülüjasü taaʼin nnojoluin motuin naaʼin Jeʼwaa tü taainjalakat. Ooʼulaashi taya mapa suulia aküjaa pütchi jee suulia oʼunaa sünain tü outkajawaakat». ¿Wayoujainche na wawalayuu akatalaakana nuulia Jeʼwaa? ¿Amülialaasüche waaʼin naalin? ¿Aishiiche naya nüpüla Jeʼwaa?
AISHII NÜPÜLA JEʼWAA NA NAʼANNEETSEKANA
8. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin motuin naaʼin Jeʼwaa tü naaʼinrakat na aʼyataapuʼukana nümüin?
8 Nnojoishii motuin naaʼin Jeʼwaa na akatalaakana paala suulia tü nupueulosekat otta kojutusü nümüin tü naaʼinrakat naʼyataaiwaʼaya nümüin (Heb. 6:10). Nüküjain Isaías sukuwaʼipa tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin tü nupueulosekat, anuu nünüiki: «Nürüleejeerü naʼanneetse maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü. Kotteerü nutuma tü anneetcheinkalüirua; nülüʼüjeerü shia nutuʼu» (Is. 40:11). Müsü nukuwaʼipa Jeʼwaa maʼaka saaʼin nukuwaʼipa wanee arüleejüi. ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa nükatalaale wanee anoujashi nuulia? Nüküjain Jesuu namüin na nikirajüinkana jamüin naaʼin Jeʼwaa, anuu nünüiki: «Wane wayuu jaʼaka, müleka kamüʼünüinre nia poloo shikii anneerü je machikitaarüle waneesia sünainjee, nüpüteerü tü süpüshikat, tü mekietsatkat shikii mekietsalümüin, chaa saaʼu tü namünakat süpüla oʼunaa sünain achajawaa süchiki tü machikisatkat. Shiimüin tü tamakat jümüin: Nüntapa chi wayuukai sünain, talataleejeeria maʼi naaʼin sümaa suulialee sümaa tü mekietsatkat shikii mekietsalümüin nnojotkat machikisalüin» (Mat. 18:12, 13).
9. ¿Kasa naaʼinraka wanee arüleejüi süpüleerua tü nürüleejüinkat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat).
9 ¿Jamüsü maka aka saaʼin nukuwaʼipa wanee arüleejüi nukuwaʼipa Jeʼwaa? Jamüshijaʼa wanee arüleejüi naaʼinmajüin tü naʼanneetsekalüirua, akaataajaʼa neʼe Jeʼwaa. Jamüshijaʼa David nuʼuta aaʼinchi wanee wasashi jee wanee jeesü ashutaka saaʼu tü naʼanneetsekat (1 Sam. 17:34, 35). Jamüshijaʼa wanee arüleejüi nütüjaa aaʼu müleka machikire wanee nürüleejüin (Juan 10:3, 14). Eesüjaʼa nüpütüle tü 99 suluʼu tü kulaalakat jee nuchuntuin nümüin wanee arüleejüi süpüla naaʼinmajüin shia sümaʼinruʼu nüchajaain tü machikikat. Aashajaashi Jesuu süchiki wanee arüleejüi süpüla nikirajüin waya süchiki nukuwaʼipa chi nüshikai, anuu nünüiki: «Nnojotsü nücheküin süpüleerua maaʼawain nuulia waneesükaijeʼe tü anoujasükalüirua» (Mat. 18:14).
NÜCHAJAAIN JEʼWAA NACHIKI NA NAʼANNEETSEKANA
10. Saashin Ezequiel 34:11, 12, 16, ¿kasa naaʼinrüinjatka Jeʼwaa süpüleerua tü naʼanneetse machikikat?
10 Aishii maʼin waya nüpüla Jeʼwaa waneʼewai wakua, akaʼaya na akatalaakana nuulia, aishii maʼin naya nüpüla. Nüküjain Jeʼwaa nükajee Ezequiel, nüchajaainjatüin nachiki na wawalayuu akatalaakana nuulia jee nükaalinjainjanain naya süpüla anainjatüin nakuwaʼipa nümaa nachikuaʼa. Müshii naya maʼaka saaʼin anneerü eekai machikin. Nüküjain Maleiwa tü naaʼinrajatkat süpüla nuusütüin nanain na machikikana, Ezequiel 34:11, 12, 16). Palajana, nüchajaainjatü süchiki tü naʼanneetsekat, eeshijaʼa kakaliale nia sünain tia. Nuusütapa sünain, nuuyantüin shia süchikuaʼa saʼakamüin tü süpüshikat. Eere wanee eekai seewaain saʼakajee nijittaain sülioʼu otta nüpataain shia nutuʼupünaa jee nikajirüin shia outule shia jamü. Müinjatia neʼe sukuwaʼipa tü naaʼinrakat na laülaashiikana nakaalinjapa na wawalayuu akatalaakana (1 Ped. 5:2, 3). Nachajaainjatü nachiki naya wawalayuukana otta nakaalinjainjana * naya süpüla naleʼejüin nachikuaʼa nünainmüin Jeʼwaa.
tia naaʼinrajatkat müsü aka saaʼin tü naaʼinrakat wanee arüleejüi machikire nürüleejüin (paashajeʼera11. ¿Kasa nütüjaaka aaʼu wanee arüleejüi?
11 Nütüjaa aaʼu wanee arüleejüi eein süpüla machikin tü naʼanneetsekat. Shiasaʼa machikire wanee nürüleejüin, nnojotsü müliain shia nutuma nuusütapa sünain. Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa napüleerua waneinnua anoujashii nnojoliikana jaa müin nümüin.
12. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa nüpüleerua Jonás?
12 Jamüshijaʼa Jonás, nnojoishi nia oonooin sümaa nünüiki Jeʼwaa. Nnojoipejeʼe nia mepireein naashin Jeʼwaa, shia naaʼinraka Jeʼwaa tü naaʼinrakat wanee arüleejüi nüleʼejirüin nia nüchikuaʼa jee naapüin tü nütsüinkat nümüin süpüla nikeraajüin tü nuluwataakalü anain nia (Jon. 2:7; 3:1, 2). Süchikijee tia, nikirajüin nia Jeʼwaa sükajee suuʼulia wanee wüirü süpüla niyaawatüin saaʼu keeʼireein naaʼin Jeʼwaa katüinjatüin soʼu wayuu (Jon. 4:10, 11). ¿Kasa natüjaka na laülaashiikana sünainjee tia? Nnojotsü jülüjamaatüinjatüin naaʼin mepin na wawalayuu akatalaakana nuulia Jeʼwaa. Tü naaʼinrajatkat shia nayaawatüinjatüin saaʼu kasain nakatalaain anainjee naya wawalayuukana. Naleʼejapa nachikuaʼa nünainmüin Jeʼwaa nakaalinjainjana naya süka anaka akuwaʼipa otta kachipünaainjatü naaʼin nakuwaʼipa.
13. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Jeʼwaa nüpüleerua chi ashajakai Salmo 73?
13 Jamüshijaʼa chi ashajakai Salmo 73, amatsüinjaasü naaʼin süka niʼrüin anain maʼin nakuwaʼipa na mojulaashiikana. Sünainjee tia, jülüjasü naaʼin nnojoluin kaluʼuin kasa anasü aʼyatawaa nümüin Maleiwa (Sal. 73:12, 13, 16). ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa sünainjee tia? Nnojotsü mojumaatüin nünüiki nüchiki chia ashajakai Salmo, nüshajirüinjeseʼe nünüiki suluʼu tü Wiwüliakat. Chi ashajakai Salmo niyaawata aaʼu mapa anain maʼin aleewaa nümaa Jeʼwaa (Sal. 73:23, 24, 26, 28). ¿Kasa natüjaka na laülaashiikana sünainjee tia? Nnojotsü mojumaatüinjatüin nanüiki nachiki na wawalayuu jülüjakana aaʼin nnojoluin kaluʼuin kasa anasü aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Tü naaʼinrajatkat shia nayaawatüinjatüin saaʼu jamüin makaʼa nanüiki naya wawalayuukana otta jamüin makaʼa nakuwaʼipa. Nayaawatapa saaʼu tia, natütüleʼerüinjatü naaʼin sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat.
14. (1) ¿Jamüsü choʼujaaka kaalinwaa nümüin Elías? (2) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa nüpüleerua Elías?
14 Jamüshijaʼa Elías, aʼluwataashi nia suulia nuʼutunuin aaʼin sutuma Jezabel (1 Rey. 19:1-3). Niayaa neʼe naaʼinruʼu apütaaka nümüiwaʼa suluʼu nünüikimaajachin nia Jeʼwaa otta saaʼin nümüin amülashi neʼe nia aʼyataain nümüin Jeʼwaa. Sutuma mojuin maʼin naaʼin, achuntushi nia outairee (1 Rey. 19:4, 10). Nnojotsü mojuin nünüiki Jeʼwaa nüchiki Elías. Nüküjain nümüin nnojoluin nia nümüiwaʼain. Eein süpüla niʼitaain naaʼin nünain jee nüküjain nümüin wattayülüin saalii aʼyatawaa nüpüleerua. Wanaa sümaa nüküjain Elías tü alatakat nümüin, jülüjasü naaʼin Jeʼwaa tü nümakat jee kachipünaasü naaʼin tü nukuwaʼipakat jee naapaka nümüin waneirua aʼyatawaa (1 Rey. 19:11-16, 18). ¿Kasa watüjaka sünainjee tia? Wayakana wapüshuaʼa, wakaalinjainjana na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa. Na aaʼinrajanakana maʼin tia, naya na laülaashiikana. Mojukuwaʼiparüle nünüiki wanee wawala sünainjee tü kasa alatakat nümüin jee nüküjale nnojoleerüin motuin naaʼin Jeʼwaa tü naainjalakat, naapajüinjatü na laülaashiikana tü nünüikikat jee süchikijee tia, naküjainjatü nümüin kojutuin maʼin nia nümüin Jeʼwaa.
KOJUTU WAMÜIN NA NAʼANNEETSE MALEIWA MACHIKIKANA
15. Saashin Juan 6:39, ¿jetsü maʼin sujutu nümüin Jesuu naʼanneetse chi Nüshikai?
15 Nücheka achikit Jeʼwaa kojutuinjanain wamüin na naʼanneetse machikikana. Naaʼinrüin tia Jesuu wapüleerua. Nütüjaa aaʼu kojutuin maʼin nümüin Jeʼwaa na naʼanneetse machikikana. Makalaka naaʼinrüin Jesuu wainma kasa süpüla nükaalinjain «tü wayuu israelkalüirua sümüiwa, tü makat aka saaʼin anneerü eekai amüloulin» süpüla naleʼejüinjanain nünainmüin Jeʼwaa (Mat. 15:24; Luc. 19:9, 10). Müshi Jesuu maʼaka naaʼin wanee arüleejüi, nüchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nnojoliinjanain machikin naʼanneetse chi Nüshikai (paashajeʼera Juan 6:39).
16, 17. ¿Jamüshii kojutuinjanaka namüin na laülaashiikana na ooʼulaakana suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa? (Paashajeʼera tü pütchikat « ¿Jamüsü naaʼin na ooʼulaakana suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa?»).
16 Naashin chi aluwataaushikai Pablo, nashatüinjatü nukuwaʼipa Jesuu na laülaashii chajanakana Éfeso. Anuu nünüiki namüin: «Tekirajüin jia waneepia, sükajee takuaippa sünain aʼyatawaa, sünain müinjanaʼinya waya aʼyataain süpüla wakaalinjüinjatüin tü wayuu jaʼijaakat amüin kasa [na wayuu matchinkana anoula]. Soto jaaʼin tü nümakat chi Senyotkai Jesús wanaa sümaa nümüin: ‹Anakuaippaʼireʼeya chi wayuu aapakai nuulia chi aapünakai amüin›» (Aluw. 20:17, 35). Sünainjee tü sümakat tü Wiwüliakat, nakaalinjainjatü na laülaashiikana tü nupueulosekat Jeʼwaa. Anuu nünüiki chi wawalakai Salvador, wanee laülaashi chejeʼewai España: «Wanaa sümaa jülüjain maʼin taaʼin kojutuin nümüin Jeʼwaa na naʼanneetsekana, tachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla takaalinjain naya. Tayaawata aaʼu keeʼireein naaʼin Jeʼwaa taaʼinmajüin naya».
17 Na wawalayuu ooʼulaakana suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa aküjünakana achiki sünain ekirajaayakat tüü, akaalinjünüshii naya. Shiasaʼa joo mapa, aleʼejüshii naya nünainmüin Jeʼwaa. Wainmapejeʼe maaʼulu na aleʼejeekana nachikuaʼa nünainmüin Jeʼwaa. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wakaalinjain naya? Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat.
JAYEECHI 147 Kateerü woʼu waneepia
^ püt. 5 ¿Jamüshii nakatalaaka nuulia Jeʼwaa waneinnua wawalayuu kakaliainnakana sünain aʼyatawaa nümüin? ¿Kojutushiiche naya nümüin Maleiwa? Aküjüneerü wamüin tia sünain ekirajaayakat tüü. Otta müsia, wekirajaajeerü anain tü watüjakat sünainjee tü naaʼinrakat Jeʼwaa napüleerua waneinnua anoujashii nnojoliikana jaa müin nümüin.
^ püt. 2 PÜTCHI PÜTÜJAAINJATKA AAʼU: Chi wawala ooʼulaakai suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, nia chi nnojoikai aküjain pütchi soʼu aipirua kashi jee nnojoikai alatirüin tü karaloʼutachon sümaajatkat niʼyataain. Na wawalayuu ooʼulaakana suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, ayatüshiʼiya naya wawalayuuin jee ayatüshiʼiya naya alin wapüla.
^ püt. 4 Aʼwanajaanüsü waneirua anüliee.
^ püt. 10 Tia naaʼinrüinjatkat na laülaashiikana wekirajaajeerü anain sünain tü wane ekirajaayakat.
^ püt. 60 SÜCHIKI TÜ AYAAKUAAKALÜIRUA. Wanee israeliita arüleejüi achajaashi nüchiki wanee anneerü machikikai otta nuusütapa nünain, niʼikajaain nia saʼakamüin nüpüshi.
^ püt. 64 SÜCHIKI TÜ AYAAKUAAKALÜIRUA. Wanee wawala ooʼulaaka suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Joyotusü shia suluʼu wanee wuusü. Shiʼrüin yalejee piamashii wawalayuu aküjakana pütchi sümaa talatüin maʼin naaʼin.