Waneemüin juya süchikijee tia, aküjünüsü wamüin choʼujaain wawalayuu süpüla naʼyataainjanain suluʼu tü Weteet chajatkat Sudáfrica eere shiʼitaanajatüin wanee jeketü maakina eʼinprimiijia karaloʼuta. «Oʼuneechi taya», tamaka. Talatüshi maʼin taya süka taneekünüin wanaa namaa apünüinshii wawalayuu, anuu nanülia: Dennis Leech, Bill McLellan otta Ken Nordin. «Chainnaleʼeya jia», wamünaka.

Tayamaajaka maama süpüla taküjain sümüin toʼunajachin Sudáfricamüin. Wayuu anamia tü teikat, kanoulasü maʼin shia jee aleewasü maʼin nümaa Jeʼwaa. «Anasün», sümaka tamüin. Mayaainjeʼe palitchoin sünüiki tamüin, tatüjaa aaʼu anain sümüin. Nnojotsü mojushiin namüin na wayuu kachoinkana taya, shiajaʼa neʼe mojuin naaʼin sutuma toʼunajachin wattamüin.

Süpülapünaa woʼunuin Sudáfricamüin, ajütünüshii waya palajana suluʼumüin tü Weteet chajatkat Brooklyn süpüla wekirajünüinjanain soʼu apünüin kashi süpüla watüjainjanain süpüleerua tü maakina jeketü eʼinprimiijiakat. Kettaapa wekirajünüin sünain, woʼunaka suluʼu anuwa chamüin Ciudad del Cabo (Sudáfrica), 20 touyase soʼu tia. Wantapa chamüin Ciudad del Cabo, oʼunushii waya yalejee yala aipoʼuupa suluʼu wanee türein chawatka Johannesburgo. Jaʼyuupa kaʼikat süshaʼwalaapünaaka suluʼu wanee pueulo kanüliaka Karroo, anoouishii tia mmakat. Kaituuisü maʼin tü mmakat sümaa jaʼin chi kaʼikai. Wanaʼlaaka suluʼupünaa tü wentaanakat «¿jalajanakai waya?», wamajiraaka. «Maaʼinkanache aaʼin waya», müshii waya. Kojuya juya süchikijee tia, waleʼejaka wachikuaʼa suluʼumüin tia pueulokot. Watüjaaitpaka aaʼu kamaneein maʼin na wayuu kepiakana suluʼu.

Süpüʼüyashi taya tü linotipiakat atumawaa soʼu kojuya juya, shia wanee maakina akumajaka tü leetürakat süpüla shiʼinprimiijünüin tü karaloʼutakat jee atüjünüinjatü apüleerua. Teʼinaajüin tü leetürakalüirua sünain tia maakinakat süpüla shiʼinprimiijünüinjatüin tü rewiisütakalüirua Aapiria Wayuu otta ¡Eeja Waaʼin! Suluʼu tü Weteet chajatkat Sudáfrica watta saalii rewiisüta eʼinprimiijünaka suluʼu wainma anüikii aashajaanaka suluʼu tü mmakat África. Talatüsü maʼin waaʼin süka jaloulin tü maakinakat süpüla shiʼinprimiijünüin watta saalii karaloʼuta.

Mapa, aʼyateʼennüshi taya suluʼu Oficina de la Fábrica süpüla jülüjainjatüin taaʼin tü aʼyatawaa sünainpünaakat  eʼinprimiijaa, aluwataanaa jee ashajaa karaloʼuta suluʼu naata anüikii. Talatüshi maʼin taya süka wainmain taʼyataain.

Kasaatshi taya sümaa Laura Bowen soʼu 1968. Pejesü shipia sünain Weteet, pürekutsoot shia jee aʼyataasü shia sünain ashajaa karaloʼuta suluʼu Departamento de Traducción. Nnojoishii süpüla makatüinjanain na jekenakana kasaalüin suluʼu Weteet soʼu tia. Müshiijeseʼe waluwataanüin sutuma Weteet süpüla pürekutsooliin pesiaat waya. Aapünüsü namüin tü kasa choʼujaakat namüin na aʼyataakana suluʼu Weteet, poloo juya taʼyataain suluʼu. Müsüjeseʼe shapaain taaʼin müleka süsetaajeerüle tü nneerü aapünakat namüin na pürekutsootkana pesiaat sümüin tü choʼujaakat wamüin. Müleka wasaʼwatüle tü achuntunakat napüleerua na pürekutsootkana pesiaat maʼaka saaʼin tü oorakat, aapüneerü wamüin 25 rands kashiwai (tia shia 35 dólar soʼu tia). Sükajee tia nneetkat wawalaajüinjatü tü piichi kaluʼukat waya, tü wasapiainjatkat, tü weʼrajeʼeriainjatkat jee wayaʼlajüinjatü tü eküütkat otta waneirua kasa.

Waluwataanaka suluʼu tü pueulokot Durban, pejesü sünain tü palaakat Índico. Eejana palitchon wawalayuu chayaa. Watta maʼin saalii wayuu chejeʼewatka India. Naʼakajee naya wayuukana wainma nooʼuliwoʼu na aʼyataapuʼukana sünain aainjaa suukala chaa Sudáfrica soʼutpünaa juyaka 1875, ayatüsia nakuwaʼipapala jee neküinpapala naya. Nekaajüin maʼin tü curry münakat. Mapüleesat wamüin waküjain pütchi namüin süka natüjain inglés.

Na pürekutsootkana pesiaat soʼutpünaa tia, alatirüinjana 150 oora sünain aküjaa pütchi kashiwai. «Anashii waküjale neʼe aipirua oora soʼukai», tamaka sümüin Laura. Süka eiwaʼaliinya neʼe waya oʼttüin nnojotsü eein wayuu wouyantüinjanaka amaʼanamüin, aküjüshii neʼe waya pütchi sainküin piichi mayaainjeʼe jaʼin maʼin chi kaʼikai. Yaaulerü süchikijee woʼttüin tanaʼlaaka sümüin tü oorakat, alatüsü maʼaka 40 minuuto neʼe. «¿Wasaʼwateetche tü oora achuntunakat napüleerua na pürekutsootkana pesiaat?», tamaka.

Wachajaaka sukuwaʼipa süpüla wasaʼwatüin tü oora waküjainjatkalü oʼu pütchi kaʼiwai. Walüʼüjapuʼuin wemia sümaa kepein. Washaʼwaleʼerapuʼuin weʼejena suupünaa wanee jemioushi süpüla weemeraain. Eeshii narütkaale wanainmüin na tepichi chejeʼewaliikana India sümaa ponuin maʼin waya naaʼin. Shiasaʼa jeʼrapa oora waküjain pütchi, mamaʼasat wamüin tü kaʼikat.

Talatüshii maʼin waya süka wekirajüin na wayuu chejeʼewaliikana chayaa süchiki tü Bibliakat. Wayuu kamaneeshii naya jee aishi Maleiwa napüla. Wainma na wayuu aapaakana sümaa tü pütchi wekirajakalü anain naya. Kamalainsü maʼin namüin ekirajawaa nüchiki Jeʼwaa, Jesuu, süchiki tü Bibliakat, tü paʼaraiisükat jee süchiki süsoʼiraainjatüin naaʼin na outushiikana. Wanee juya süchikijee tia, ekirajüshii waya maʼaka saaʼin 20 wayuu. Pachikuatawaishii waya sünain aʼlakajawaa tü weküinjatkat namaa na ekirajaakana wamaa. Talatüshii maʼin waya.

Aküjünüsü joo wamüin walapalaainjanain naaʼu na wawalayuu kepiakana sotpünaa tü palaakat Índico. Makatawaishii waya nepialuʼu na wawalayuu walapalaakana aaʼu jee aküjawaishii waya pütchi namaa süpüla watütüleʼerüin naaʼin. Aishii maʼin waya napüla, müshii aka saaʼin napüshi waya namüin. Kamalainsü wamüin alatiraa kaʼi namaa. Alatüsü piama juya sünain walapalaain naaʼu na wawalayuukana. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi wayamaajünaka sutuma Weteet süpüla süküjünüin wamüin waleʼejüinjanain wachikuaʼa chamüin. Mayaainjeʼe kiʼrainnapain waya sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana, nnojotsü mojushiin wamüin sutuma saapünüin wanee aʼyatawaa jeketü sutuma nupueulose Jeʼwaa.

Chapa taya suluʼu Weteet aʼyataashi taya suluʼu Departamento de Servicio namaa na wawalayuu kakaliainnakana sünain anoujaa. Soʼutpünaa tia, chi wawala alapalaakai naaʼu na wawalayuukana aluwataainjachi wanee karaloʼuta suluʼumüin Weteet eere nüküjain jamüin naaʼin na wawalayuukana. Aluwataa müsüjaʼa Weteet wanee karaloʼuta namüin na wawalayuukana süpüla sütütüleʼerüin naaʼin jee süküjain namüin waneirua kasa anouteʼennajatka. Sükajee naluwataain na wawalayuu alapalaakana naaʼu na wawalayuukana tü karaloʼutakalüirua suluʼu nanüikipala maʼaka saaʼin xhosa jee zulú, aʼyataashii maʼin na wawalayuu secretariokana süpüla  nashajüin tia suluʼu inglés. Sükajee nashajüin tia, tayaawatüin saaʼu namüliala na wawalayuu mütsiiakana kepiakana chaa Sudáfrica. Kojutusü maʼin tamüin tü naaʼinrakat na secretariokana.

Soʼu tia achuntunüsü namüin na wayuukana natuma na sülaülashiikana mma katataawainjanain na wayuu mütsiiakana noulia na wulekana ata, apartheid münüsü tia. Sutuma tia nnojoishii nanainpünaain na wayuu naatakana eʼiruku. Na wawalayuu mütsiiakana aashajaashii naya jee aküjashii pütchi naya suluʼu nanüiki jee outkajaashii naya namaa na wawalayuu aashajaakana nanüiki.

Palitchonpuʼushii na wawalayuu mütsiia teʼraajakana kepiakana chaa África süka taluwataanüin waneepia süpüla taküjain pütchi eere kepiain na wayuu aashajaakana inglés. Sükajee tü jeketkat taʼyataain teʼraajüin nakuwaʼipa naya wawalayuukana. Eʼrüshii naya müliaa süka nnojoluin sünainpünaain naya nakuwaʼipapala na wayuukana tü nnojotkat pansaain sümaa tü sümakat tü Bibliakat. Yalayala aaʼinchii naya. Nnojoishii naya sünainpünaain outsü mayaainjeʼe jashichin na napüshikana namüin jee na wayuu suluʼukana tü pueulokot eere kepiain naya. Maʼletsesalii na wayuu kepiakana wattaluʼu suulia tü pueulokot, wainma na matüjainkana karaloʼuta, kojutupejeʼe namüin tü Bibliakat.

Talatüshi taya süka tasoutuin naaʼu na wawalayuu achuntunakana amüin sünainpünaain naya poliitika jee na apülajünakana oulia nanoujain natuma na sülaülashiikana mma. Akatchinraasü tanoula sutuma teʼrüin anain maʼin nakuwaʼipa waneinnua jimaʼalii jee majayünnüü waneepiakana nümaa Jeʼwaa. Ayoutunüshii naya suluʼujee nakoleejiase sutuma nnojoluin neeʼirajüin tü jayeechi süchikimaajatkat tü alawaa shikirajakat tü iküleesia nnojotkat shiimain.

Anuu tü alatakat namüin na wawalayuu kepiakana suluʼu wanee mma joʼuuchon chaa África, Suazilandia münapuʼusü paala. Outapa chi aluwataakai saaʼu tia mmakat, chi Sobhuza II münakai, achuntunüsü namüin na wayuukana naaʼinrüinjatüin waneirua kasa eeʼiyataka mojuin naaʼin. Jamüshiijaʼa na tooloyuukana namoijüinjatü nekii jee na jieyuukana nachoteʼerüinjatü naʼwala sümaa joʼuuchechoin shia. Nnojotsü naaʼinrüin tia na wawalayuukana süka nnojoluin naya sünainpünaweein tü aaʼinnakat shikiira wanee wayuu outusü. Atanalaasü waaʼin sutuma tü naaʼinrakat na wawalayuukana süpüla waneepiain naya nümaa Jeʼwaa. Wainma kasa watüjaka nanainjee na wawalayuu chejeʼewaliikana África süpüla waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa otta süpüla nnojoluin kashapajaaraliin waya.

Soʼu 1981 tekirajüin na wawalayuu aʼyataakana eere shiʼinprimiijünüin karaloʼuta süpüla natüjain naʼyataain sükajee computador sünain eʼinprimiijaa karaloʼuta. Aʼwanajaasü maʼin sukuwaʼipa shiʼinprimiijia karaloʼuta sainküin mma soʼu tia. Soʼu wanee kaʼi antüshi wanee wayuu oikaakai tü maakina fotocomponedora münakat. Wayaʼlajaka jaʼraisü maakina fotocomponedora shiiʼirakainjatka watuma tü mekietsatkat linotipia otta weʼitaain wanee maakina jeketü eʼinprimiijüinjatka karaloʼuta. Awainmalaasü maʼin tü karaloʼuta weʼinprimiijakat.

Sutuma waʼyataain sükajee computador wakumajüin waneirua sukuwaʼipa jeketü süpüla washajüin pütchi. Waaʼinrüin tia sükajee MEPS, tia shia wanee programa eeka süpüla washajüin pütchi suluʼu wainma anüiki. Wainma tü aʼyatawaa aainjünakat süka tü computadorkot suulialeʼeya paala (Is. 60:17). Soʼu tia eejachi taya maʼaka jeʼra juya kasaalüin, akaʼaya na pienchishii weteliita antiraakana tamaa chamüin Sudáfrica kasaatshii naya sümaa wawalayuu pürekutsoot anakana maʼin akuwaʼipa. Tayakai nümaa Bill, ayatüshiʼiya waya chaa Weteet. Ken nümaa Dennis kepiapuʼushii naya sümaa napüshi peje sünain Weteet.

Akooʼomüinraasü maʼin tü aʼyatawaakat chaa Weteet. Ashajünüsü maʼin tü karaloʼutakalüirua suluʼu wainma anüikii. Weʼinprimiijüin jee waluwataain shia eemüin waneirua Weteet. Müsüjeseʼe choʼujaain sukumajünüin wanee Weteet jeketü. Nakumajaka na wawalayuukana wanee Weteet wopujeeruʼu sünain Johannesburgo. Oʼttüshii waya sünain aʼyatawaa suluʼu soʼu 1987 kettaapa shia. Talatüshii waya süka weʼrüin nakooʼomüinraain na wawalayuukana chaa Sudáfrica otta sutuma taʼyataain namaa na laülaashii jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaa aainjünakat suluʼu tü Weteet chakat Sudáfrica.

Soʼu 2001, ounejünüshi taya süpüla taʼyataainjachin namaa na wawalayuu jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaa aainjünakat Weteet yaa Estados Unidos. Talatüshii waya sükajee tia, shiajaʼa neʼe mojuin waaʼin saaʼujee wapütüin waʼyataain jee waʼaleewainyuu chaa África.

Wanee kasa shapaaka atuma waaʼin shia sutuma laülaain tü shiikat Laura. Nnojotsü süpüla wakaalinjain shia sutuma wattainjanain waya kepiain suulia. Tü apünüinsükalüirua suwalayuu Laura naküjain wamüin naaʼinmajeerüin shia. «Sutuma isain wachiki waʼyataain nümüin Jeʼwaa waneepia, waaʼinmajeerü tü weikat süpüla juuntüin jikeraajüin tü jiʼyataainkat», namaka wamüin. Kojutusü wamüin tü naaʼinrakat.

Jee nükaalinjain taya chi tawalakai sümaa nuʼwayuuse sünain aaʼinmajaa tü teikat, kepiashii naya chaa Toronto (Canadá) soʼu tia. Nnojoishi chi tashikai süka nünaajatüjülinya. Alatüirü suulia 20 juya kepiain tü teikat namaa. Kojutusü maʼin wamüin süka saaʼinmajünüin shia waneʼereʼeya outapa shia. Anaajaasü tü teikat kojuya kaʼi süchikijee wantüin yaa Nueva Yorkmüin. Anashaatasü maʼin tü naaʼinrakat na wapüshikana süka nakaalinjain waya sünain aaʼinmajaa na wayuu kachooinkana waya mayaainjeʼe kapüleein shia namüin.

Aʼyataashi taya kojuya juya eere sukumajünüin tü karaloʼutakalüirua yaa Estados Unidos, mapüleeitpa maaʼulu tia aʼyatawaakat. Aʼyataashi joo taya suluʼu Departamento de compras. Talatüshii maʼin waya süka waʼyataain suluʼu tü Weteet yaakat Estados Unidos soʼu tü 20 juya alatüitpakat. Eeinapa maʼaka 5.000 weteliita yaʼayaa jee maʼaka 2.000 wawalayuu antawaikana sünain akaalinjaa soʼu waneirua kaʼi süpüla semaanaka.

Nnojotpuʼusü antüin tekiiruʼu taʼyataainjachin yaʼayaa. Sükaalinjain maʼin taya tü taʼwayuusekat. Kojutusü wamüin tü aʼyatawaa saapakat wamüin nupueulose Maleiwa otta kojutushii wamüin na wawalayuu aʼyataajiraakana wamaa. Naʼakajee naya wawalayuukana wainma na aʼyataakana suluʼu Weteet sainküin mma. Laülaaichi taya, alatüirü suulia 80 touyase. Paliʼirüitpa tü aʼyatawaa aapünakat tamüin, nayajaʼa na jimaʼalii anakana süpüla saapünüin namüin tü aʼyatawaakat.

Anuu nünüiki wanee salmista: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼin na wayuu Kamaleiwasekana Jeʼwaa, na nüneekakana süpüla nupueulosein» (Sal. 33:12). Shiimainshaata tia pütchikat. Talatüshi maʼin taya süka taʼyataain nümüin Jeʼwaa namaa na wawalayuukana.