EKIRAJAAYA 16
Kojuta wamüin taashin waya nutuma Jesuu
«Maa aka tayakai, chi Shipayakai Wayuu, nnojoishi antüshin taya süpüla shiʼyataainjatüin wayuu tamüin, aluʼujasa süpüla [...] taashinjatüin wayuu wainma suulia saainjala» (MAR. 10:45).
JAYEECHI 18 Anashiʼiya müin waya puʼtteʼerüin
SÜCHIKI TÜ WEKIRAJAAINJATKALÜ ANAIN *
1, 2. (1) ¿Kasa aainjünajatka süpüla taashinjatüin wayuu suulia saainjala? (2) ¿Jamüsü choʼujaaka wamüin taashinjanain waya?
NNOJOLÜIWAʼAYA kaainjalain Adán katüinjatia noʼu waneepia namaa na nüchonniikana. Shiasaʼa kaainjalapa nia, nnojoluichipa süpüla katüin noʼu waneepia namaa na nüchonniikana. Outajachiaʼaya neʼe Adán sünainjee naainjala, süka jamüin, kaainjalain nia sümaa nütüjaain saaʼu mojuin tia. ¿Jama na nüchonniikana? Nnojoishii nayain kasirüin tü naaʼinrakat Adán (Roma 5:12-14). ¿Eeshiiche süpüla taashin naya suulia outaa? Aa. Süchikijee kaainjalain Adán, nüküjain Jeʼwaa taashinjanain nutuma suulia kaainjalaa jee outaa na nuuʼuliwoʼukana (Gén. 3:15). Nuluwataain Jeʼwaa chi Nüchonkai süpüla taashinjatüin wayuu wainma suulia saainjala sünainjee outuin nia naaʼu (Mar. 10:45; Juan 6:51).
2 ¿Kasa aainjünajatka süpüla taashinjatüin wayuu suulia saainjala? Saashin tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu Griego, nuwalaajüinjatü Jesuu tü naainjalakat Adán (1 Cor. 15:21, 22). ¿Jamüsü choʼujaaka wamüin taashinjanain waya? Jülüjataa waaʼin tü nümakat Jeʼwaa suluʼu tü Pütchi naapakat nümüin Moisés. Jamüshijaʼa pasiruule wanee wayuu pasalaainjachi nia, outajachi niiʼiraka chi wayuu uwomuyuukai (Éx. 21:23, 24). Sutumajee kaainjalain Adán, nnojotsü lotuin nukuwaʼipa, ayuuishi nia, laülaashi jee outushi nia. Süpüla nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat, outajachi wanee wayuu maainjalakai maʼaka maainjalain Adán paala. Makalaka niain Jesuu anaka süpüla naapajiraain nikii saaʼu naainjala Adán (Roma 5:17, TNM). Sünainjee tia, meechi Jesuu maʼaka naaʼin wanee Nashi namüin na eʼitaakana naaʼin sünain naapajiraain nikii saaʼu wayuu (Is. 9:6; Roma 3:23, 24).
3. Saashin Juan 14:31 otta 15:13, ¿jamüshi naapajiraaka nikii Jesuu?
Juan 14:31; 15:13). Naaʼinrüin waneepia tü nüchekakat chi Nüshikai sükajee alin maʼin nia nüpüla. Sünainjee tia, nikeraajeerü Jeʼwaa tü nüküjatüjütkalia achiki paala, tü naaʼinrajatkat napüleerua na wayuukana otta süpüleerua tü Mmakat. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü achiki jamüin nuuʼulaaka Maleiwa müliain maʼin Jesuu süpülapünaa outuin nia. Jee müsia wekirajaajeerü achiki nukuwaʼipa Juan, wanee wayuu kojutukai maʼin amüin taashin wayuu sünainjee outuin Jesuu naaʼu. Süchikijee tia, wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla waapüin analuʼut saaʼu tü naaʼinrakat Jeʼwaa nümaa Jesuu wapüleerua otta tü waaʼinrajatkat süpüla kooʼomüin sujutu wamüin.
3 Aapajiraashi nikii Jesuu süka alin maʼin nüpüla chi Nüshikai jee alin maʼin waya nüpüla (paashajeʼera¿JAMÜSHI NUUʼULAAKA MALEIWA MÜLIAIN MAʼIN JESUU?
4. Püküja süchiki tü alatakat wanaa sümaa nuʼutunüin aaʼin Jesuu.
4 Jülüjataa waaʼin tü alatakat nümüin Jesuu süpülapünaa nuʼutunuin aaʼin. Ataʼünüshi nia jee aʼyaajünüshi nia natuma na surulaat romaanokana. Mayaainjeʼe eein süpüla nuchuntuin Jesuu kaalinwaa namüin wainma aapiee, nnojotsü naaʼinrüin tia (Mat. 26:52-54; Juan 18:3; 19:1). Aʼyaajünüshi nia jee eʼikaajüsü maʼin nütapaʼa. Süchikijee tia, alüʼüjinnüshi nia wanee wunuʼu jawatüsü sümaa miyoʼuin maʼin. Eʼikaajüsü jee kashasü nüsapü Jesuu sutuma tia wunuʼukot. Najaralijain Jesuu tia wunuʼukot chamüin eemüinjachire nuʼutunuin aaʼin. Nayasaʼa na surulaatkana nataʼülaka wanee wayuu süpüla nülüʼüjainjatüin tia wunuʼukot (Mat. 27:32). Shiasaʼa nüntapa Jesuu chaa eeinjachire nuʼutunuin aaʼin, achitünüsü najapü jee nuuʼui sünain tia wunuʼukot. Sutuma tü naawainkat, eerulaasü tü najapükat sutuma tü külaawakat. Yalajanajaʼa na naʼaleewainkana otta tü niikat, aʼyalajüshii naya sutuma mojuin maʼin naaʼin. Otta na sülaülakana judío, nemeeʼerainpalashi nia (Luc. 23:32-38, Luc. 23:35, TNM; Juan 19:25). Kamaʼa müliain maʼin naaʼin Jesuu. Ajaʼlajüsü naaʼin Jesuu jee motsotüsü naaʼin. Süka nütüjaain saaʼu waneepiain nia nümaa Jeʼwaa, achuntushi nia nümüin süpülapünaachon outuin. Süchikijee tia, nejepülaaka jee outakalaka nia (Mar. 15:37; Luc. 23:46; Juan 10:17, 18; 19:30). Müliakaiche maʼin Jesuu soʼu nuʼutunüin aaʼin.
5. ¿Kasa aika maʼin nümüin Jesuu wanaa sümaa nuʼutunajachin aaʼin?
5 Tü aikat maʼin nümüin Jesuu nnojotsü shiain tü aaʼinnakat nüka süpülapünaa nuʼutunüin aaʼin, shia tü kasa aküjünakat nüchiki. Mojutusai Maleiwa nümüin naashin na oʼutakana naaʼin (Mat. 26:64-66). Shapaasü maʼin naaʼin Jesuu sutuma tia, naʼatapajüinjeseʼe nükaaliinjünüin nutuma chi Nüshikai süpüla nülatüin süchikumüin tia (Mat. 26:38, 39, 42). Wekirajaa süchiki apünüinsü kasa nuuʼulaaka anainjee Jeʼwaa müliain maʼin chi Nüchonkai jee outuin nia.
6. ¿Jamüshi nükachennaka Jesuu sünain wanee wunuʼu?
6 Tü palajatkat kasa nuuʼulaaka anainjee Jeʼwaa müliain Jesuu, shia süka nükachennajachin sünain wunuʼu süpüla taashin nutuma na judíokana suulia süsalajüin naya naainjala (Gal. 3:10, 13). Süsalainjana naainjala na judíokana sükajee nnojoluin nekeraajüin nanüiki nümüin Maleiwa sünain naainjüinjatüin süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain naya. Otta müsia outajana naya sünainjee naainjala Adán (Roma 5:12). Saashin tü Pütchi naapakat Maleiwa namüin na israeliitakana, outajachi wanee wayuu kaainjarale nia. Shiasaʼa outapa nia, eeshi nükachennüle sünain wanee wunuʼu (Deut. 21:22, 23; 27:26). * Shiasaʼa sutuma nükachennüin Jesuu sünain wanee wunuʼu, anainjatü nakuwaʼipa na judío ayoutakana nia paala.
7. ¿Jarat tü piamakat kasa nuuʼulaaka anainjee Maleiwa müliain maʼin naaʼin chi Nüchonkai?
Heb. 2:17, 18; 4:14-16; 5:7-10).
7 Tü piamakat kasa nuuʼulaaka anainjee Jeʼwaa müliain naaʼin Jesuu, shia süka niainjachin chi Müloʼushikai napüleerua na sacerdootekana. Nütüjaa aaʼu Jesuu kapüleein maʼin oonowaa sümaa nünüiki Maleiwa soʼunnaa niʼrüin müliaa. Shapaasü maʼin naaʼin, müshijeseʼe nuchuntuin nümüin chi Nüshikai «sünain niʼyalajüin sümaa emetuluin nünüiki». Nuunteerü nükaalinjain waya Jesuu soʼunnaa weʼrüin müliaa süka nülatüichin süchikumüin tia. Waapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa sükajee nüneeküin Jesuu süpüla niainjachin chi Müloʼushikai napüleerua na sacerdootekana. «Nieechi Jesús amüliajaka waya saaʼu nülatirüitpain süpüshua tü ooʼulakünaakat aaʼin süka kasa mojusü, saaʼu wayuuin nia maa aka waya» (8. ¿Jarat tü apünüinkat kasa nuuʼulaaka anainjee Maleiwa müliain chi Nüchonkai?
8 Tü apünüinkat kasa nuuʼulaaka anainjee Jeʼwaa müliain Jesuu, shia süpüla sütüjaanüin aaʼu eein süpüla waneepiain wayuu nümaa Maleiwa jaʼitaishii neʼrüin müliaa. Naashin Satanaa, aʼyataashii waya nümüin Maleiwa saaʼujee tü kasa anasü naapakat wamüin jee nnojoishi alin nia wapüla maʼaka nnojolin alin nia nüpüla Adán (Job 1:9-11; 2:4, 5). Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa waneepieechin chi Nüchonkai nümaa, müshijeseʼe nuuʼulaain niʼrüin müliaa. Sutuma waneepiain Jesuu nümaa Jeʼwaa, atüjaana aaʼu alawaain tü nümakat Satanaa.
KOJUTUSÜ NÜMÜIN JUAN TAASHIN WAYUU NUTUMA JESUU
9. ¿Jamüsü nukuwaʼipa Juan wapüleerua?
9 Wainma na wawalayuu katchinkana anoula sutuma taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala. Mayaainjeʼe neʼrüin müliaa, ayatüshiʼiya naya sünain aküjaa pütchi. Jülüjataa waaʼin tü alatakat nümüin chi aluwataaushikai Juan. Aküjashi nia pütchi süchiki tü shiimainkat nüchiki Kürisüto jee süchiki taashin wayuu sünainjee outuin nia naaʼu. Alatüsü suulia 60 juya nüküjain pütchi süchiki tia. Eesüjaʼa maʼaka saaʼin 100 nuuyase wanaa sümaa nüpüreesajinnüin suluʼu tü mma kanüliakat Patmos. ¿Jamüshi püreesaka nia? Shia süka nüküjain pütchi nüchiki Maleiwa jee pütchi nüchiki Jesuu (Alat. Map. 1:9). Anakatche maʼin nukuwaʼipa Juan wapüleerua süka kanoulain jee nüchecherüin naaʼin.
10. ¿Jamüsü nünüiki Juan suluʼu tü karaloʼuta nüshajalakat sutuma kojutuin nümüin taashin wayuu nutuma Jesuu?
10 Suluʼu tü karaloʼuta nüshajalakat Juan nüküjain alin maʼin Jesuu nüpüla otta kojutuin nümüin taashin wayuu nutuma Jesuu. Wainmatua nüküjain Juan süchiki tia jee süchiki tü kasa anasü eekat sünainjee tia. Anuu süpüshi tia: «Akaasa müleka kaainjarale wane juwala jaʼaka, achunteechi Jesucristo nooʼopünaa nümüin chi Nüshikai, chi Maleiwakai. Saaʼujee maainjalain Jesús nuʼupala chi Nüshikai» (1 Juan 2:1, 2). Nüküjain Juan choʼujaain maʼin waküjainjanain pütchi nüchiki Jesuu (Alat. Map. 19:10, TNM). ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutuin wamüin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala?
¿KASA WAAʼINRAJATKA SÜPÜLA KOJUTUIN WAMÜIN TAASHIN WAYA SÜNAINJEE OUTUIN JESUU SAAʼU WAAINJALA?
11. ¿Kasa akaalinjeenaka waya süpüla nnojoluin waaʼinrüin kasa eekai mojuin?
11 Wachechera waaʼin suulia waaʼinrüin kasa eekai mojuin. Kojutule wamüin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala, nnojoishii waya müinjanain: «Nnojotsü choʼujaain tamüin tachecherüinjachin taaʼin suulia taaʼinrüin kasa eekai mojuin. Müleka taaʼinrüle kasa eekai mojuin, achunteechi taya nümüin Maleiwa». Waaʼinreepa wanee kasa eekai mojuin, müinjatü wanüiki mayaa: «Nnojo, nnojotsü süpüla taaʼinrüinjatüin tia. Wainma kasa Mat. 6:13).
naaʼinraka Jeʼwaa otta Jesuu tapüleerua». Eesü süpüla wachuntuin katchinjatüin waaʼin nutuma Jeʼwaa jee wama nümüin: «Nnojo piyüülajüin waya süpüla ooʼulakünaa aaʼin» (12. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waaʼinrüin tü sümakat 1 Juan 3:16-18?
12 Alinjana wapüla na wawalayuukana. Waaʼinrüle tia, kojutusü wamüin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala, süka jamüin, nnojoluin naapajiraain neʼe nikii Jesuu waaʼu wayakana, aapajiraashiaʼaya nia nikii naaʼu na wawalayuukana. Outushi Jesuu naaʼu na wawalayuukana süka alin maʼin naya nüpüla (paashajeʼera 1 Juan 3:16-18). Aire wapüla na wawalayuukana aaʼinrüinjana waya kasa anasü napüleerua (Éf. 4:29, 31–5:2). Wakaalinjainjana naya wanaa sümaa ayuulin naya jee wanaa sümaa neʼrüin müliaa maʼaka saaʼin sukutkujaale mma jee sülatüle wawai. ¿Kasache waaʼinrajatka airuʼurule nünüiki wamüin wanee wawala?
13. ¿Jamüsü motuinjatka waaʼin naainjala wanee wawala?
13 ¿Eesüche üttakuʼu sümüle waaʼin nünain wanee wawala aikai anüiki wamüin? (Lev. 19:18). Sülatüle wamüin tia, anasü waaʼinrüle tüü: «Jaaʼinra tü anasükat shiʼipajee eekai shiʼrülüin wayumüin jümüin, sümaa motüin jaaʼin saainjala maa aka naaʼin chi Senyotkai motüin naaʼin jaainjala» (Col. 3:13). Motule waaʼin naainjala wanee wawala, weeʼiyatüin sukuwaʼipa nümüin chi Washikai Jeʼwaa kojutuin wamüin taashin waya nutuma Jesuu. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kooʼomüin wamüin sujutu taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala?
¿KASA WAAʼINRAJATKA SÜPÜLA KOOʼOMÜIN WAMÜIN SUJUTU TAASHIN WAYA SÜNAINJEE OUTUIN JESUU SAAʼU WAAINJALA?
14. ¿Kasa akaalinjeenaka waya süpüla kooʼomüin sujutu wamüin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala?
14 Waapa analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼujee taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala. Anuu sünüiki Joanna, wanee wawala kepiaka chaa India, 83 suuyase: «Saaʼin tamüin choʼujaasü taküjawalinjatüin nümüin Jeʼwaa kojutuin tamüin taashin taya sünainjee outuin Jesuu taaʼu». Woʼuraajawaipa nümüin Jeʼwaa, jülüja waaʼin tü kasa mojusü waaʼinrakat jee wachunta nümüin motoiwa shia naaʼin. Müleka waainjale kasa eekai mojuin maʼin, anasiaʼaya wachuntüle kaalinwaa namüin na laülaashiikana. Naapajeerü wanüiki, naküjeerü wamüin tü anakat süpüla waaʼinrüin saashin tü Wiwüliakat jee achunteena naya nümüin Jeʼwaa süpüla motuin naaʼin waainjala sünainjee outuin Jesuu waaʼu (Sant. 5:14-16).
15. ¿Jamüsü waashajeʼerüinjatka otta jülüjainjatka waaʼin süchiki taashin waya nutuma Jesuu?
15 Jülüja waaʼin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala. Anuu sünüiki tü wawalakat Rajamani, 73 suuyase: «Aparatsü taʼwüira wanaa sümaa taashajeʼerüin süpüshuaʼa tü kasa alatakat nümüin Jesuu». Eesüjaʼa süpararüle waʼwüira wanaa sümaa jülüjain waaʼin tü alatakat nümüin chi Nüchonkai Maleiwa. Jülüjale maʼin waaʼin tü naaʼinrakat Jesuu wapüleerua, aijeechi maʼin nia wapüla otta aijeechi maʼin wapüla chi Nüshikai. Süpüla waaʼinrüinjatüin tia, wekirajaa süchiki taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala.
16. ¿Kasa anasü eeka sutuma wekirajüin wayuu süchiki tü naaʼinrakat Jesuu wapüleerua? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat).
16 Wekiraja wayuu süchiki taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala. Wanaa sümaa waashajaʼawalin sümaa wayuu süchiki taashin waya nutuma Jesuu, kooʼomüinsü sujutu tia wamüin. Wainma karaloʼuta otta video eeka süpüla wekirajüin aka na wayuukana süpüla natüjaain saaʼu kasanainjeein outaka Jesuu. Eeshii süpüla wekirajüin naya sünain tü pütchi kanüliakat «¿Paapüirü nüchiki Jesucristo?» suluʼuka tü poyeetokot Pütchi anasü nutuma Maleiwa, ekirajaaya 4. Jee shiale wekirajüin naya sünain tü pütchikat «Taashishii waya nutuma Maleiwa» suluʼuka tü karaloʼutakat ¿Kasa süküjaka wamüin tü Wiwüliakat?, ekirajaaya 5. Akooʼomüinraasü sujutu wamüin tü naaʼinrakat Jesuu wapüleerua woʼunule sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Outuin Jesuu jee wounejaale wainma wayuu. Kojutushaatasü wamüin tü aʼyatawaa naapakat Jeʼwaa sünain wekirajüinjatüin wayuu nüchiki chi Nüchonkai.
17. ¿Jamüsü kojutuka maʼin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala?
17 Watüjaa aaʼu kojutuinjatüin wamüin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala. Sünainjee tia, eeshii süpüla aleewain waya nümaa Jeʼwaa mayaainjeʼe nnojoluin lotuin wakuwaʼipa. Sünainjee naapajiraain nikii Jesuu, najaʼlajeʼereerü tü kasa mojusü naaʼinrakat chi Yolujaakai (1 Juan 3:8). Ekeraajeeria tü nüküjatüjütkalia achiki paala Jeʼwaa sünain anainjatüin tü Mmakat, alinjachin nia napüla na wayuukana jee naʼyataainjanain nümüin. Wachajaa maʼin sukuwaʼipa süpüla weeʼiyatüin sujutu wamüin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala. Shia tü kasa alanaʼaleekat maʼin naaʼinrüin Maleiwa süpüleerua wayuu.
JAYEECHI 20 Puluwataain Jesuu chi Püchon aikai püpüla
^ püt. 5 ¿Jamüsü müliaka maʼin naaʼin Jesuu atumawaa süpülapünaa nuʼutunuin aaʼin? Sünain ekirajaayakat tüü, aküjüneerü wamüin tia otta kooʼomüinjeerü maʼin sujutu wamüin taashin waya sünainjee outuin Jesuu saaʼu waainjala.
^ püt. 6 Nakuwaʼipapala na chejeʼewaliikana Roma nachitüin jee nejittaain sümaa nakacherüin sünain wanee wunuʼu wanee wayuu eekai nuʼutunajachin aaʼin. Shia alataka tia nümüin chi Nüchonkai Jeʼwaa.
^ püt. 55 SÜCHIKI TÜ AYAAKUAAKALÜIRUA. Wanee wawala ayoutaka niʼrüin wanee ayaakuaa mojuka süpüla niʼrajüin. Chi wane, niyoutuin akaijaa. Otta chi wane, niyoutuin naapaain wanee nneerü naaʼinreetka atuma kasa mojusü.