Ir al contenido

Ir al índice

¿Jükaaliinjainche na jüchonniikana süpüla woutiisainjanain naya?

¿Jükaaliinjainche na jüchonniikana süpüla woutiisainjanain naya?

«Nnojo kajain pükua, pütamaapa, puwoutisaajitpa» (ALUW. 22:16).

JAYEECHI: 51, 135

1. ¿Kasa natüjaainjatka aaʼu na kachonshiikana süpülapünaa woutiisain na nachonniikana?

ANUU sünüiki wanee wawala Blossom Brandt sünülia: «Kakalia maʼin taküjain nümüin chi tashikai jee tü teikat sünain woutiiseein taya, yootowaishii tamaa süchiki tia. Keeʼireesü naaʼin tatüjaainjatüin saaʼu nnojoluin shaitaain tü woutiisaakat. Antüsüjaʼa tü kaʼi woutiisainjatkalü oʼu taya, tisienpüroʼu 31 soʼu tü juyakat 1934. Kojutusü maʼin tamüin tia taaʼinrakat soʼu tia». Tia, shia tü alatakat sümüin tü wawalakat wanaa sümaa süneeküin woutiisain shia. Maaʼulu yaa, na wawalayuu kachonshiikana nakaaliinjain na nachonniikana süpüla anainjatüin tü kasa naneekakat. Eepejeʼe süpüla sumojujaain nanoula na nachonniikana kakaliale naya süpüla woutiisain sümaa kettaainain naya süpüla (Sant. 4:17). Süpülapünaa woutiisain wanee nachon, natüjaainjatü aaʼu müleka niyaawatüle saaʼu chi nachonkai tü nukuwaʼipainjatkat sünain anoujaa.

2. (1) ¿Kasa shapaaka atuma naaʼin waneinnua wawalayuu alapalaakana waaʼu? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

2 Shapaasü maʼin naaʼin waneinnua wawalayuu alapalaakana waaʼu süka neʼrüin wainmain na jimaʼalii 20 ouyase nnojoyüliikana woutiisain, eereje nekirajünüin sünain tü shiimainkat tepichijaiwaʼaya naya. Noʼutku naya jimaʼaliikana eeshii nojuʼitüle sünain aküjaa pütchi, eeshii noʼunule sünain tü outkajawaakat otta eeshii «aküjalii waya pütchi nüchiki Jeʼwaa» namüle. Akanasaʼa nnojoyüliin naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisain naya. ¿Kasache nnojotka woutiisamaatüin atuma naya? Eeshiijaʼa nayale na wayuu kachonniikana naya müin namüin nnojoyüliin kettaain naya süpüla woutiisaa. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain pienchisü kasa nnojotka nooʼulaain anainjee na wayuu kachonshiikana woutiisamaatüin na nachonniikana.

¿JINTÜIYÜIYA MAʼIN CHI PÜCHONKAI SÜPÜLA WOUTIISAA?

3. ¿Kasa shapaaka atuma naaʼin süshi jee shii tü wawalakat Blossom?

3 Shapaasü maʼin naaʼin süshi jee shii tü wawalakat Blossom soʼu woutiiseein shia. Natüjawee aaʼu shiyaawatüle saaʼu kasain sünainpünaain tü woutiisaakat otta jamüin kojutuka maʼin tia. ¿Kasa naaʼinrajatka na wayuu kachonshiikana süpüla natüjain saaʼu müleka kettaale na nachonniikana süpüla naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa?

4. ¿Kasa sükaaliinjaka anain na wayuu kachonshiikana tü nuluwataakalü anain Jesuu suluʼu Mateo 28:19, 20?

4 (Paashajeʼera Mateo 28:19, 20). Maʼaka wekirajaaitpain sünain tü palajatkat ekirajaaya, nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat süchiki jeʼrainjatüin maʼin nuuyase wanee wayuu süpüla woutiisainjachin nia. Nasakireʼerüinjatpajaʼa naaʼin na wayuu kachonshiikana sünain kasain sünainpünaain ekirajaa wayuu süpüla nanoujain nünain Jesuu. Suluʼu Mateo 28:19, müsü mayaa: «Jikirajeena naya süpüla nayainjanain na tekirajüinkana». Ashajuushi tia pütchikat süka griego otta shia shikirajeeka anain nekirajünüinjanain na wayuukana süpüla noushikajaainjanain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto. Chi wayuu oushikajaakai süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto, niyaawata aaʼu tü nikirajakalü anain Jesuu jee oonooshi nümaa. Na wawalayuu kachonshiikana neʼitaainjatü napüleerua nekirajüin nachonnii joʼuuiwaʼaya naya jee nakaaliinjain naya süpüla woutiisain naya jee noonooin sümaa tü nümakat Jesuu. Mayaapejeʼe nnojoluin kerain wanee joʼuu süpüla woutiisaa, süküjain tü Wiwüliakat eein süpüla nayaawatüin saaʼu na tepichikana tü shiimain suluʼukat tü Wiwüliakat otta kojutuin shia namüin.

5, 6. (1) ¿Kasache woutiisaka anainjee Timoteo saashin tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasache naaʼinrüinjatka na wayuu kachonshiikana süpüla nakaaliinjain nachonnii?

5 Nüneeküin Timoteo aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa jintüliiwaʼaya nia. Müshi chi aluwataaushikai Pablo nümüin: «Jintüliiwaʼaya pia, pütüjaatüjülia aaʼu tü ashajuushikat suluʼu tü karaloukta nüchikimaajatkat Maleiwa». Naashin Pablo, ekirajünatüjüiya Timoteo joʼuuiwaʼaya nia. Shiajaʼa ekirajaka nia tü niikat jee tü noushikat süka manoulain chi nüshikai. Sükajee nikirajünüin sünain tia, katchinsü maʼin nunoula (2 Tim. 1:5; 3:14, 15). Soʼu 20 nuuyase Timoteo keraashi nia süpüla saapünüin nümüin aʼyatawaa suluʼu tü outkajaaleekat (Aluw. 16:1-3).

6 Shiimain nnojoluin wanaawain nakuwaʼipa na tepichikana. Eeshii na ayaawatamaatakana saaʼu tü shiimainkat, atüjashii süpüleerua nakuwaʼipa otta keeʼireesü naaʼin woutiisain naya sümaa tepichijayüliin naya. Eeshii na kakaliakana süpüla aaʼinraa tia. Na wayuu ayaawatakana saaʼu tia, nnojoishii napüleeruain naaʼin na nachonniikana süpüla woutiisamaatüin naya. Tü naaʼinrakat shia nakaaliinjain naya wanaapünaa sümaa tü nakuwaʼipakat. Talatüsü naaʼin na wayuu kachonshiikana naaʼinrüle nachonnii tü sümakat Proverbios 27:11 (paashajeʼera). Shiapejeʼe jülüjeein naaʼin akaaliinjaa na nachonniikana süpüla noushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto. Jee müsia nasakireʼerüinjatü naaʼin sünain tüü: «¿Niyaawatüinche saaʼu tü shiimainkat chi tachonkai süpüla naapüin naaʼin nümüin Maleiwa jee woutiisain nia?».

¿NIYAAWATÜINCHE SAAʼU TÜ SHIIMAINKAT?

7. ¿Jamüsü nnojotka choʼujaain wayaawatüinjatüin saaʼu süpüshuaʼa tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla woutiisain waya?

Ayatüinjana waya wapüshuaʼa ekirajaain sünain tü Wiwüliakat süchikijee woutiisain waya

7 Nekirajüin na wawalayuukana na nachonniikana süka keeʼireein naaʼin nayaawatüinjatüin saaʼu tü shiimainkat. Nayaawatüle saaʼu na tepichikana tü shiimainkat, keeʼireejeerü naaʼin naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa. ¿Choʼujaasüche natüjaain saaʼu süpüshuaʼa tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisain naya? Nnojotsü choʼujaain maʼin tia, süka jamüin, ayatüinjanain waya wapüshuaʼa ekirajaain sünain tü Wiwüliakat süchikijee woutiisain waya (paashajeʼera Colosas 1:9, 10). ¿Kasaka wayaawatajatüin maʼin aaʼu süpülapünaa woutiisain waya?

8, 9. ¿Kasa alataka nümüin chi kaatsetpüʼü chajaikai Filipos? ¿Kasa watüjaka sünainjee tia?

8 Watüjaweerü aaʼu tia sutuma tü alatakat namüin waneinnua wayuu namaiwajana (Aluw. 16:25-33). Soʼu tü juyakat 50 soʼu wakalia, oʼunushi Pablo nüchikuaʼa chaa Filipos sünain aküjaa pütchi. Nütaʼünaka Pablo nümaa Silas jee püreesaka naya atumawaa sutuma süliʼrala wayuu. Soʼu aikat tia, akutkujaasü tü mmakat sümaa sülianajeʼerüin süsaʼa tü püreesapüleekat. Sujutajaakalaka tü soʼukalüirua süpüshuaʼa. Niasaʼa chi kaatsetpüʼükai isajayaashii na püreesashiikana naashin, müshijeseʼe nuʼuniraainjachin naaʼin saaliijee tia. Nüchiaaka nia Pablo suulia naaʼinrüin tia. Nüküjaka pütchi Pablo nümaa Silas nümüin chi kaatsetpüʼükai jee namüin na nüpüshikana. Sutuma kojutushaatain namüin wayuukana naainnua tü nekirajaakalü anain nüchiki Jesuu, woutiisamaatüshii naya. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü alatakat namüin wayuukana naainnua?

9 Chi kaatsetpüʼükai eeshijaʼa niapuʼule wanee surulaat romaano nnojoika aapüin süchiki Nünüiki Maleiwa. Müsüjeseʼe choʼujaain nümüin nikirajaainjachin sünain tü kasa mapüleekat suluʼujee tü Nünüikimaajatkat Maleiwa. Choʼujaasü niyaawatüinjatüin saaʼu kasain sünainpünaain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa otta naaʼinrüinjatü waneepia tü nikirajakalü anain Jesuu. Mayaapejeʼe nnojoluin nia kakaliain sünain ekirajawaa, woutiisashi nia sutuma tü nikirajaakalü anain. Süchikijee woutiisain nia, ayatüshia ekirajaain sünain Nünüiki Maleiwa. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wayuu woutiiseere chi nüchonkai süka alin Jeʼwaa nüpüla otta naaʼinreein tü nuluwataakalü anain? Eeshi süpüla nümüin nümüin chi nüchonkai anain naashajaale namaa na laülaashiikana süpüla nayain aküjain nümüin kettaale nia süpüla woutiisaa. * Süchikijee Woutiisain nia, ayatüinjachi ekirajaain süpüla kaʼikat süpüshuaʼa süchiki tü kasa naaʼinrajatkat Jeʼwaa maʼaka naaʼinrüin shia na wawalayuu woutiisakana (Roma 11:33, 34).

¿KASACHE ANAKA SÜPÜLA NIKIRAJAAIN ANAIN PÜCHON?

10, 11. (1) ¿Kasa keeʼireeka naaʼin waneinnua wawalayuu napüleerua nachonnii? (2) ¿Kasa aaʼinmajeechika wanee jintüi nuulia Satanaa?

10 Wainma na wawalayuu keeʼireekana aaʼin nekirajaainjanain nachonnii suluʼu wanee eʼikülee miyoʼu süpülapünaa woutiisain naya süpüla naʼyataain sünain wanee aʼyatawaa eeka walaain maʼin. Eesüjaʼa naaʼinrüle tia shiiʼiree aneein nakuwaʼipa nachonnii natuma. ¿Talateetche naaʼin chi püchonkai sutuma tia? ¿Shiache tia shikirajaka tü Wiwüliakat? ¿Kasache anaka süpüla paaʼinrüin naashin Jeʼwaa? (Paashajeʼera Eclesiastés 12:1).

11 Soteesü waaʼin nnojoluin pansaain tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa sümaa tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa otta tü keeʼireekat naaʼin (Sant. 4:7, 8; 1 Juan 2:15-17; 5:19). Aleewale maʼin chi püchonkai nümaa Jeʼwaa, saaʼinmajeechi nia tia nuulia Satanaa, suulia tü kasa nuluwataakalü aaʼu jee suulia tü kasa mojusü jülüjakat naaʼin na manoujainsaliikana. Müleka shiale neʼe alanaʼaleein ojutü namüin na wayuu kachonshiikana wainmainjatüin kasa namaʼana nachonnii, eesüjaʼa jülüjale naaʼin na tepichikana shiain kojutuleʼeinyain maʼin kamaʼanaa wainma kasa suulialeʼeya aleewaa nümaa Jeʼwaa. Nnojotsü keeʼireein naaʼin na wawalayuukana mojeein tü kasa naneekakat na nachonniikana. Tü talateetkalü atuma naaʼin shia palajanale Jeʼwaa natuma (paashajeʼera Salmo 1:2, 3).

¿JAMA KAAINJARALE CHI PÜCHONKAI?

12. ¿Jamüshii namaka waneinnua wawalayuu namüin nachonnii nnojoluin kettaain naya süpüla woutiisaa?

12 Eesü wanee wawala aashajaaka sümaa tü süchonkat süka nnojoyüliain kettaain shia süpüla woutiisaa saashin. ¿Jamüsüche sümaka tia sümüin? Anuu sünüiki tü wawalakat: «Japüisü maʼin taya sutuma tachiaain shia suulia woutiisaa, akatsaʼa mmoluwaain taya saaʼu sujuʼitinnaleere soʼu wanee kaʼi naʼakajee na wawalayuukana». Watta maʼin naalii na wayuu jülüjakana aaʼin nnojoyülin anain woutiisale na nachonniikana süka tepichiyüliin naya otta nnojoyülia nalaüleʼerüin naaʼin naashin (Gén. 8:21; Prov. 22:15). Eesüjaʼa jülüjale naaʼin nnojoleenain nojuʼitinnüin na nachonniikana nnojoliire naya woutiisain. ¿Jamüsü nnojotka anain tia jülüjakat naaʼin naya wayuukana? (Sant. 1:22).

13. ¿Jamüsü watüjaka saaʼu nusouteechin wanee wayuu saaʼu naainjala jaʼitaichi nnojoluin woutiisain nia?

13 Shiimain keeʼireein naaʼin na wayuu kachonshiikana laülaainjatüin naaʼin chi nachonkai süpüla naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisain nia. Nnojotsü anain jülüjale naaʼin na kachonshiikana nnojoleechin nusoutuin saaʼu naainjala chi nachonkai süka nnojoluin woutiisain nia. Asouteena naya saaʼu tü kasa naaʼinrakat süka natüjaain saaʼu tü anakat jee tü mojukat nümüin Jeʼwaa (paashajeʼera Santiago 4:17). Na wayuu aikana apüla nachonnii nnojoishii nachiaakuʼu namüin naya suulia woutiisaa. Nakaaliinjain naya süpüla kojutuin namüin tü anakat nümüin Jeʼwaa jee süpüla nayoutuin tü mojukat nümüin otta neʼitaain sukuwaʼipa napüleerua (Luc. 6:40). Aire Jeʼwaa napüla na püchonniikana, nayouteerü tü kasa mojukat noʼuluʼu Jeʼwaa jee shieerü naaʼinraka tü anakat noʼuluʼu (Isa. 35:8).

EESHII SÜPÜLA NAKAALIINJÜNÜIN NATUMA NA WAWALAYUUKANA

14. ¿Kasa eeka süpüla nakaaliinjain anain na laülaashiikana na wayuu kachonshiikana?

14 Na laülaashiikana eeshii süpüla nakaaliinjain na wawalayuu kachonshiikana sükajee anain nanüiki namüin na tepichikana süchiki tü aʼyatawaakat nümüin Jeʼwaa. Eejatü wanee wawala atütüleʼennaka aaʼin nutuma chi wawalakai Russell wanaa sümaa 6 suuyase. Yootushi chi wawalakai sümaa suʼunnaa 15 minuuto süchiki tü süsaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Sutuma sütütüleʼennüin aaʼin jintuluiwaʼaya shia, alatüsü suulia 70 juya sünain pürekutsoolüin shia mapa. Anale maʼin pütchi sümüin wanee wayuu atütülaajeerü saaʼin süpüla saaʼinrüin kasa anasü (Prov. 25:11). Eere wanee aʼyatawaa aainjünaka suluʼu tü Piichi outkajaaleekat, eeshii süpüla nachuntuin kaaliinwaa na laülaashiikana namüin na wayuu kachonshiikana namaa nachonnii. Eeshii süpüla neʼitaain na tepichikana sünain aaʼinraa wanee kasa eeka süpüla nountuin.

15. ¿Kasa eeka süpüla naaʼinrüin na wane wawalayuukana süpüla nakaaliinjain na jimaʼaliikana?

15 ¿Kasa eeka süpüla naaʼinrüin na wane wawalayuukana süpüla nakaaliinjain na kachonshiikana? Eeshii süpüla jülüjain naaʼin na jimaʼaliikana süpüla nakaaliinjain naya. Jülüjeesü naaʼin müleka jaʼyale saaʼu nakuwaʼipa laülaain naaʼin sünain anoujaa. ¿Asoutushiche nia shiʼipajee wanee pütchi asakinnaka anain sünain tü outkajawaakat? ¿Aapünüsüche nümüin wanee pütchi nikirajüinjatkalü anain sünain tü outkajawaakat soʼu semaanakat tüü? ¿Ayatüsüche naaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa soʼu suuʼulakünüin naaʼin? ¿Aküjashiche nia pütchi chaa koleejialuʼu? Naaʼinrüle tia waküja nümüin talatüin maʼin waaʼin nümaa sutuma tü naaʼinrakat. Wachajaa maʼin sukuwaʼipa süpüla yootowalin waya namaa na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana süchikijee tü outkajawaakat. Waaʼinrüle tia, talateerü maʼin naaʼin süka nayaawateerüin saaʼu alin naya napüla na wawalayuukana (Sal. 35:18).

PÜKAALIINJA NA PÜCHONNIIKANA SÜPÜLA WOUTIISAIN NAYA

16, 17. (1) ¿Jamüsü choʼujaaka maʼin woutiisain na tepichikana? (2) ¿Kasa eeka süpüla talatüin atuma naaʼin na wayuu kachonshiikana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 9).

16 Kojutuinjatü maʼin nümüin wanee wayuu anoujashi nikirajüin nüchonnii sünain «tü nuluwataakat anain chi Maleiwakai» (Sal. 127:3; Éf. 6:4). Joʼuushii na israeliitakana süpüla aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Akanasaʼa nachonnii na wawalayuukana, nnojoishii ojuʼijiraain sümaa kettaain naya süpüla aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Nnojoipejeʼe aijeechin Jeʼwaa napüla na püchonniikana sükajee alin nia püpüla. Na wayuu kachonshiikana neʼitaainjatü napüleerua nekirajüin nachonnii joʼuuiwaʼaya naya. Naaʼinrajatü tia süpüla noushikajaain na nachonniikana süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto, süpüla naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisain naya. ¿Jamüsüche choʼujaaka maʼin naaʼinrüin tia na kachonshiikana? Süka shiain noʼttaajeerüin anainjee nachonnii tia süntapa tü müliaa miyoʼusükat (Mat. 24:13).

Na wayuu kachonshiikana neʼitaainjatü napüleerua nakaaliinjain nachonnii süpüla noushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto. (Paashajeʼera tü pütchikat 16 otta 17).

17 Suʼttiajee ekirajaayakat tüü, aashajaashii waya süchiki tü alatakat sümüin tü wawalakat Blossom Brandt. Wanaa sümaa süküjain nümüin chi süshikai jee tü shiikat woutiiseein shia, natüjawee aaʼu müleka kettaale shia süpüla woutiisaa. Nayaawatapa saaʼu kettaain shia, anashiisü namüin woutiisain shia. Anuu sünüiki tü wawalakat süchiki tü alatakat sümüin wanee ai süpülapünaa woutiisain shia: «Wasapainkashii waya wapüshuaʼa nutuma chi tashikai jee nuʼttaka sünain oʼuraajaa. Nümaka nümüin Jeʼwaa: ‹Talatüshi maʼin taya süka saapüin saaʼin tü tachonchonkat pümüin›». Sülatapa 60 juya süchikijee tia müsü tü wawalakat: «Shiimain maʼin nnojoleerüin motuin taaʼin tü naaʼinrakat chi tashikai soʼu aikat tia». Talateena maʼin jia naapüle naaʼin nümüin Jeʼwaa na jüchonniikana jee woutiisale naya.

^ püt. 9 Na wayuu kachonshiikana eeshii süpüla nekirajaain namaa nachonnii sünain tü pütchi suluʼukat tü karaloʼutakat Lo que los jóvenes preguntan. Respuestas prácticas (volumen 2), suluʼu süpana 304-310. Jee shiale naashajeʼerüin tü pütchi suluʼukat tü karaloʼutakat Waʼyataain Nümüin Maleiwa ojuʼitaka aaʼuriiroʼu soʼu 2011, süpana 2, eere sümüin «Asakinnaka anain».