1. ¿Kasa wountaka waaʼinrüin sutuma anain maʼin wakumajia nutuma Jeʼwaa?

NUKUMAJÜIN waya Jeʼwaa sünain watüjüin aaʼinraa wainma kasa. Nukumajüin waya süpüla watüjüin süpüleerua jülüjain waaʼin wanee kasa. Sükajee tia, wountüin wanoukteʼerüin wanee kasa jee wakumajüin sukuwaʼipa tü waaʼinrajatkat mapeena (Prov. 2:11). Nukumajüin waya Jeʼwaa sünain katsüin waya nutuma. Sükajee tia, wountüin waaʼinrüin wanee kasa keeʼireeka waaʼin (Filip. 2:13). Jee müsia, naapüin Jeʼwaa wamüin tü waaʼinkat. Shia tü ayaawatirakat aaʼujee tü kasa anasükat jee tü kasa mojusükat. Sutuma tü waaʼinkat, wayouktüin tü kaainjalaakat otta wanoukteʼerüin wanee kasa mojusü eeka waaʼinrüin (Roma 2:15).

2. ¿Kasa waaʼinrajatka naashin Jeʼwaa sükajee tü kasa naapakat wamüin nukumajaiwaʼaya waya?

² Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa waaʼinrüin tü kasa anasükat süka tü kasa naapakat wamüin. Aishii waya nüpüla otta nütüjaa aaʼu talateenain  waya waaʼinrüle tia. Jamüsüjaʼa suluʼu tü Pütchi ashajuushikat süka hebreo, eesü wanee pütchi maka mayaa: «Chi wayuu jülüjakai aaʼin palajana tü kasa naainjüinjatkat, aneerü sukuwaʼipa nutuma». Otta müsü waneʼeya wetsiikulo: «Tü eekat süpüla paaʼinrüin süka pajapü, paaʼinrapan» (Prov. 21:5, TNM; Ecl. 9:10, TNM). Suluʼu tü Pütchi ashajuushikat süka griego, müsü mayaa: «Müleka watüjaale saaʼu tü anasükat süpüla aaʼinnaa, anakaja waaʼinrüle tia namüin na wawalayuukana palajana je mapa sümüin wayuu süpüshua». Jee müsia: «Anakaja müleka jükaaliijiraale süka tü atüjaa aapünakat jümüin waneʼewaʼire jukua» (Gal. 6:10; 1 Ped. 4:10). Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa wachajaain tü anaakat wapüleerua wayakana otta napüleerua na waneeinnua.

3. ¿Kasa isaka wachiki?

³ Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa waaʼinrüin tü anasükat sükajee tü kasa watüjakat apüleerua, nütüjaapejeʼe saaʼu eein tü kasairua isakat wachiki. Jamüshiijaʼa waya, isasü wachiki washaʼleʼerüin woulia tü kaainjalaakat jee tü ouktaakat (1 Rey. 8:46). Akaʼaya waya, isasü wachiki waluwataain saaʼu wayuu, süka jamüin, süneeküin wayuu süka saaʼin sümüiwaʼa tü keeʼireekat saaʼin. Otta müsia, isasü wachiki kekiishaatain maʼin waya sümaa watüjashaatain maʼaka naaʼin Jeʼwaa (Isa. 55:9).

4. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

⁴ Wooʼulaainjachi niain Jeʼwaa oʼunirüin wakuwaʼipa waneepia, weʼitaainjatü waaʼin sünain nükaaliinjeenain waya otta naaʼinreerüin wapüleerua tü isakat wachiki waaʼinrüin. Keeʼireepejeʼe naaʼin Jeʼwaa jülüjain waaʼin tü waaʼinrajatkat süpüla wanoukteʼerüin wanee kasa jee tü waaʼinrajatkat süpüla wakaaliinjain na waneeinnua  (paashajeʼera Salmo 37:3). Choʼujaasü maʼin weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa, waaʼinrüin tü anasükat jee waaʼinrüin tü nümakat. ¿Jamüsü süpüla waaʼinrüin tia? Wekirajaa sünain nukuwaʼipa Noé, David jee waneeinnua aʼyataalii nümüin Jeʼwaa namaiwajannuu eʼitaakana naaʼin nünain. Weʼreerü sünain eein tü kasa isakat nachiki otta weʼreerü shiain jülüjain naaʼin tü kasa nountakat.

5. Püküja süchiki tü alatakat nümüin Noé.

⁵ Kepiapuʼushi Noé saʼaka wayuu mojulaasü, keejiaka amüin amaʼüjirawaa nakuwaʼipa (Gén. 6:4, 9-13). Mayaapejeʼe nütüjaain saaʼu Noé najaʼttirüinjanain Jeʼwaa na mojulaashiikana, shapaasü naaʼin sutuma tü kasa naaʼinrakat naya wayuukana. Niyaawatapejeʼe Noé eein tü kasa isakat nüchiki naaʼinrüin otta eein tü kasa eekat süpüla naaʼinrüin.

6, 7. (1) ¿Kasa isaka nüchiki naaʼinrüin Noé? (2) ¿Jamüsü meemataka wakuwaʼipa sümaa nukuwaʼipa Noé?

⁶ Tü isakat nüchiki naaʼinrüin Noé. Nüküjüin Noé sümüin wayuu süchiki tü kasa naaʼinrüinjatkat Jeʼwaa süpaʼa mmakat, nnojotpejeʼe nüpüleeruaain saaʼin wayuu süpüla soonooin sümaa tü pütchi nüküjakat. Jee nnojotsü süpüla süʼitamaatüin nutuma tü Juya miyoʼushaatakat. Niʼitaain naaʼin Noé sünain najaʼlajeʼerüinjatüin Jeʼwaa tü kasa mojusükat otta niʼitaain naaʼin sünain naaʼinrüinjatüin Jeʼwaa tia choʼujaapa shia (Gén. 6:17).

⁷ Maaʼutpünaa yaa, saʼakashii waya tü mojulaasükalüirua otta watüjaa aaʼu najaʼttirüinjanain naya Jeʼwaa (1 Juan 2:17).  Sümaʼinruʼu  waʼatapajüin tia, nnojotsü süpüla wapüleeruaainjatüin saaʼin wayuu süpüla soonooin sümaa tü pütchi anasü süchikikat Nuluwataaya Maleiwa. Jee isasü wachiki wantiramaatüinjatüin maalü tü müliaa miyoʼusükat (Mat. 24:14, 21). Anasü washatüle nukuwaʼipa Noé, choʼujaasü katsüinjatüin wanoula otta weʼitaain waaʼin sünain najaʼttireerüin Maleiwa maalü tü kasa mojusükat (Sal. 37:10, 11). Watüjaa aaʼu nnojoleerüin nuuʼulaain Jeʼwaa eein tü kasa mojusükat waneepia, nnojoleerü alatüin sükalia nutuma (Hab. 2:3).

8. ¿Kasa jülüjaka naaʼin Noé? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 3).

⁸ Tü nuuntakat naaʼinrüin Noé. Nnojotsü mojuin naaʼin Noé sutuma tü isakat nüchiki naaʼinrüin, shia jülüjaka naaʼin tü eekat süpüla naaʼinrüin. Jamüshijaʼa nia, nüküjüin sümüin wayuu süchiki tü Juya miyoʼu niʼitirüinjatkat Jeʼwaa (2 Ped. 2:5, TNM). Eesüjaʼa süpüla shiain katsüin atuma nunoula Noé tia. Nnojoipejeʼe neʼe aküjüin nia pütchi, nukumajüinya tü anua nukumajitkat Jeʼwaa (paashajeʼera Hebreokana 11:7).

9. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Noé?

⁹ Aʼyataashii waya waneepia nümüin «chi Senyotkai» maʼaka naaʼin Noé (1 Cor. 15:58). Jamüshiijaʼa waya, akaaliinjashii sünain anaataa otta akumajaa Piichi Outkajaalee, Piichi süpülajatkat outkajawaa miyoʼu, akaaliinjashii waya sünain tü outkajawaakat miyoʼu, aʼyataashii waya suluʼu Weteet jee shiale suluʼu tü piichi eere sülatinnüin pütchi. Shiapejeʼe waaʼinmaain maʼin tü aküjaakat pütchi, shia katsüinka atuma wanoula sünain tü kasa waʼatapajakat. Saashin wanee wawala, sutuma süküjüin süchiki tü kasa anasü eeinjatkat sutuma Nuluwataaya Maleiwa, shiyaawata aaʼu nnojoluin kaʼatapalain wayuu süka mepin tü alatakat namüin naashin. Waküjüle sümüin wayuu süchiki tü kasa waʼatapajakat, katsüinjeerü wanoula maʼaka katsüin sunoula tia wawalakat. Jee müsia, ayateena waya ayoujiraain süchiirua tü kataakalü oʼu waneepia (1 Cor. 9:24, 25).

10. Püküja süchiki tü naaʼinrakat David.

¹⁰ Waneepiashi nümaa Jeʼwaa chi aluwataaikai David, müshijeseʼe alin maʼin nia nüpüla Jeʼwaa (Aluw. 13:22). Mayaapejeʼe müin shia, naaʼinrüin David wanee kasa mojushaatasü maʼin, aainjiraashi nia nukuwaʼipa sümaa Bat-seba, tü nuʼwayuusekat Urías. Akaʼaya nia, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nuʼutünüin aaʼin Urías süpüla nnojoluin sütüjaanüin aaʼu süchiki tü naainjalakat. Nuluwataain David wanee karaloukta nümaa neʼe Urías eere nüshajüin jamüinjatüin sukuwaʼipa süpüla nuʼutünüin aaʼin (2 Sam. 11:1-21). Atüjaanapejeʼe aaʼu mapa süchiki tü naainjalakat David (Mar. 4:22). ¿Kasaka naaʼinrüin David sütüjaanapa aaʼu süchiki tü naainjalakat?

11, 12. (1) ¿Kasa isaka nüchiki naaʼinrüin David süchikijee kaainjalain nia? (2) ¿Kasa naaʼinreetka Jeʼwaa wapüleerua wayaawajaale suulia waainjala?

¹¹ Tü isakat nüchiki naaʼinrüin David. Nnojotsü süpüla nülaʼajaainjatüin David tü naainjalakat. Eʼrüshi nia nümüliala waneepia saaliijee tü naaʼinrakat (2 Sam. 12:10-12, 14). Choʼujaasüjeseʼe kanoulainjachin nia. Jee niʼitaainjatü  naaʼin sünain motuinjatüin naaʼin Jeʼwaa naainjala niyaawajaale suulia. Otta müsia, niʼitaainjatü naaʼin sünain nükaaliinjeechin nia Jeʼwaa süpüla eejiraain nia sümaa tü müliaa niʼrüinjatkat saaliijee naainjala.

¹² Waaʼinrawalin tü kasa mojusükat süka waleʼeruʼuin tü kaainjalakat. Eepejeʼe waneeirua kasa mojuleeka maʼin otta eesü isale wachiki walaʼajaain shia. Eeshiijaʼa weʼrüle wamüliala saaliijee tü kasa mojusü waaʼinrakat (Gal. 6:7, TNM). Weʼitaapejeʼe waaʼin nünain Maleiwa. Watüjaa aaʼu nükaaliinjeenain waya suʼunnaa weʼrüin wamüliala müleka wayaawajaale suulia waainjala. Nükaaliinjeena waya suʼunnaa tia jaʼitainna wayain kasirüin tü alatakat wamüin (paashajeʼera Isaías 1:18, 19; Aluwataaushikana 3:19).

13. ¿Kasa naaʼinraka David süpüla aleewainjachin nia nüchikuaʼa nümaa Jeʼwaa?

¹³ Tü nuuntakat naaʼinrüin David. Keeʼireesü naaʼin David aleewainjachin nia nüchikuaʼa nümaa Jeʼwaa. Müshijeseʼe nuuʼulaain nükaaliinjain nia Jeʼwaa. Jamüshijaʼa nia, nnojotsü niyouktajaain amaa tü nümakat Natán nümüin, chi nünüikimaajachikai Maleiwa (2 Sam. 12:13). Akaʼaya David, oʼuraajüshi nümüin Jeʼwaa süpüla nüküjüin nümüin süchiki tü naainjalakat. Naaʼinrüin tia süka aneein nukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa nüchikuaʼa (Sal. 51:1-17). Nnojotsü naapüin naaʼin David sünain tü mojuukalü aaʼin saaʼu tü naainjalakat otta nnojorüleesia naaʼinrüin piantua tia kasa mojusü naaʼinrakat. Kojuya juya süchikijee tia, aakatshi David sümaa waneepiain nia nümaa Jeʼwaa. Shia sotoka naaʼin Jeʼwaa tia nüchiki David (Heb. 11:32-34).

14. ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa David?

¹⁴ ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa David? Waaʼinrüle wanee kasa mojushaatasü maʼin, acheküshii wayaawajaainjanain suulia, waküjüinjatü süchiki waainjala nümüin Jeʼwaa otta wachuntajatü nümüin süpüla nülatirüin sooʼopünaa naaʼin tü waainjalakat (1 Juan 1:9). Jee müsia, aashajaainjana waya namaa na laülaashiikana süpüla nakaaliinjain waya süpüla aleewain waya nümaa Jeʼwaa wachikuaʼa (paashajeʼera Santiago 5:14-16). Wooʼulaale nükaaliinjain waya Jeʼwaa, weʼitaainjaʼa waaʼin sünain moteerüin naaʼin tü waainjalakat. Jee müsia, nnojoluinjatü waaʼinrüin piantua tü kasa mojusü waaʼinrakat otta ayatüinjana waya aʼyataain nümüin Jeʼwaa sümaa weʼitaain waaʼin nünain (Heb. 12:12, 13).

15. ¿Kasa watüjaka sünainjee sukuwaʼipa Ana?

¹⁵ Eeshiijaʼa sotule paaʼin waneeinnua aʼyataalii nümüin Jeʼwaa namaiwajannuu eʼitaakana naaʼin nünain. Otta naaʼinrüin tü kasa nainkakat süpüla eejiraain naya sümaa tü alatakat namüin. Noʼutku naya wayuukana shia Ana, maralü paala shia. Isasü süchiki sunoukteʼerüin tia. Shiʼitaapejeʼe saaʼin sünain nümüliajeerüin shia Jeʼwaa. Müsüjeseʼe ayatüin suʼunawalin suluʼumüin tü aʼwaajüleekat sünain aʼwaajaa Jeʼwaa jee süpüla süküjüin nümüin jamüin saaʼin (1 Sam. 1:9-11). Anasü maʼin washatüle sukuwaʼipa Ana. Ayuuire waya jee sülatüle wamüin wanee kasa isaka wachiki wanoukteʼerüin, waküja shia nümüin otta weʼitaa waaʼin sünain naaʼinmajeenain waya Jeʼwaa (1 Ped. 5:6, 7). Akaʼaya waya, wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla  anainjanain waya sükajee tü outkajawaakat jee waneeirua kasa eekat sutuma nupueulose Maleiwa (Heb. 10:24, 25).

16. ¿Kasa natüjaka na wawalayuu kachoinkana sünainjee nukuwaʼipa Samuel?

¹⁶ ¿Kasa eeka süpüla naaʼinrüin na wawalayuu ooʼulaakana achonnii suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa? Jülüjeesü naaʼin nukuwaʼipa Samuel. Nnojoishii nüpüleeruaain aaʼin Samuel na nüchonniikana süpüla waneepiainjanain naya nümaa Jeʼwaa. Ataralajüshii na nüchonniikana soʼu tia (1 Sam. 8:1-3). Nuuʼulaain niain Jeʼwaa anoukteʼerüin sukuwaʼipa tü alatakat. Nüchajaapejeʼe sukuwaʼipa Samuel süpüla waneepiainjachin nia nümaa Jeʼwaa sümaa talatüin naaʼin nutuma (Prov. 27:11). Maaʼulu yaa, wainma wawalayuu kachoinkana makana akuwaʼipa maʼaka naaʼin Samuel. Neʼitaain naaʼin sünain moteerüin naaʼin Jeʼwaa naainjala na ayaawajaakana suulia naainjala. Natüjaa aaʼu müin Jeʼwaa maʼaka naaʼin chi wayuu nüküjakai achiki Jesuu, motokai aaʼin naainjala nüchon (Luc. 15:20). Shia jülüjaka naaʼin naya wawalayuukana waneepiain naya nümaa Jeʼwaa. Natüjaa aaʼu eein süpüla naleʼejüin na nachonniikana nünainmüin Jeʼwaa neʼrüle anain nakuwaʼipa napüleerua.

17. ¿Jamüsü sütütüleʼetka waaʼin sukuwaʼipa tü wayuu müliasü oukta aʼwayuusetkat?

¹⁷ Wanee wayuu anaka süpüla washatüin akuwaʼipa shia tü «wayuu müliasü oukta aʼwayuuset» eejatkat nükalioʼu Jesuu (paashajeʼera Lucas 21:1-4). Nnojotsü kasakainjatüin sutuma tü kasa mojusü aainjünakat suluʼu tü aʼwaajüleekat otta isasü süchiki sunoukteʼerüin tü alatakat sümüinya (Mat. 21:12, 13). Ayatapejeʼe suʼwaajüin Jeʼwaa süka shiʼitaain saaʼin nünain. Wayuu asülajüt shiaʼaya, müsüjeseʼe saapüin süpüshuaʼa tü nneerü eejatkat sümaʼana, «piamasü neerü kachueerachen neʼe». Shiʼitaashaatain saaʼin nünain Jeʼwaa. Sütüjaa aaʼu naapeerüin Jeʼwaa sümüin süpüshuaʼa tü choʼujaakat sümüin müleka shiale alanaʼaleein ojutü sutuma tü shiʼyataainkat nümüin. Akaʼaya wayakana, weʼitaain waaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa tü choʼujaakat wamüin müleka palajanale watuma tü Nuluwataayakat (Mat. 6:33, TNM).

18. Püküja nüchiki wanee wawala jülüjakai aaʼin aaʼinraa kasa anasü.

¹⁸ Maaʼulu yaa, watta naalii na wawalayuu eʼitaakana naaʼin nünain Jeʼwaa otta shia jülüjaka naaʼin tü eekat süpüla naaʼinrüin suulialeʼeya tü isakat nachiki naaʼinrüin. Noʼutku naya wawalayuukana nia Malcolm, wanee wawala waneepiakai nümaa Jeʼwaa sünainmüinreʼeya ouktüin nia soʼu 2015. Suʼunnaa niʼyataain nümüin Jeʼwaa sümaa tü nuʼwayuusekat, eeshii anale naya otta eeshii neʼrüle namüliala. Anuu nünüiki: «Nnojotsü watüjaain aaʼu sülatüinjatpa wanee kasa wamüin otta eesü kapüleere tü alatakat wamüin. Anapejeʼe wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa süka weʼitaain waaʼin nünain». ¿Kasa anaka süpüla waaʼinrüin naashin Malcolm? «Achuntajana waya nümüin Jeʼwaa kaaliinwaa süpüla jülüjain waaʼin waneepia tü waʼyataainkat nümüin. Jee müsia, jülüjeesü waaʼin tü eekat süpüla waaʼinrüin suulialeʼeya tü isakat wachiki waaʼinrüin», müshi nia. *

19. (1) ¿Jamüsü anaka maʼin tü pütchi süpülajatkat juyaka 2017? (2) ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla piʼitaain suluʼu pukuwaʼipa tü pütchi süpülajatkat juyaka 2017?

¹⁹ Süka sükooʼomüinraain maʼin tü mojulawaakat yaa saaʼu tü mmakat, eʼreena maʼin waya wamüliala (2 Tim. 3:1; 2 Tim. 3:13, TNM). Choʼujaasüjeseʼe maʼin nnojoluinjatüin shapaain maʼin waaʼin saaʼu tü kasa alatakat wamüin. Shia anaka aluʼu weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa otta jülüjale waaʼin tü eekat süpüla waaʼinrüin. Müsüjeseʼe anain jülüjale waaʼin tü pütchi aneekünakat süpüla tü juyakat 2017: «Piʼitaa paaʼin nünain Jeʼwaa otta paaʼinra kasa anasü sümüin wayuu» (Sal. 37:3, TNM).