EKIRAJAAYA 17
Wayouta tü alawaa shikirajakalü anain yolujaa
«Atkaashii [waya] sümaa tü yolujaa mojulaasükalüirua, tü aluwataakat saaʼu [...] tü wayuukolüirua saʼakakat piyuushi» (ÉF. 6:12).
JAYEECHI 55 ¡Nnojo mmoluin jia!
SÜCHIKI TÜ WEKIRAJAAINJATKALÜ ANAIN *
1. Sünainjee tü aküjünakat suluʼu Éfeso 6:10-13, ¿jamüsü wayaawataka saaʼu miyoʼuin waalin nüpüla Jeʼwaa?
WAYAAWATA aaʼu miyoʼuin waalin nüpüla Jeʼwaa sükajee nükaalinjain waya suulia nimeejüin waya Satanaa jee na yolujaakana, süka jamüin, waʼünüüin naya. Nüküjain wamüin Jeʼwaa mojulaain maʼin naya otta nüküjain wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla eejiraain waya namaa (paashajeʼera Éfeso 6:10-13). Weʼitaale maʼin waaʼin nünain Jeʼwaa jee wooʼulaale nükaalinjain waya, waʼleejeechi Satanaa. Müle shia watuma meerü wanüiki makaʼa naaʼin chi aluwataaushikai Pablo: «Jaʼitairü wainmain tü waʼünüükalüirua [...], shiimüin wayamüleerüin shia, sükajee niain Maleiwa akaaliijüin waya» (Roma 8:31).
2. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?
2 Wayakana anoujashiikana nünain Jeʼwaa, nnojotsü kasajatüin wamüin tü kasa nünainpünaakat Satanaa namaa na yolujaakana. Shia waaʼinmaaka ekirajawaa nüchiki Jeʼwaa jee aʼyatawaa nümüin (Sal. 25:5). Watüjaainjatpejeʼe saaʼu tü naaʼinrakat Satanaa suulia nimeejüin waya (2 Cor. 2:11). Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain süchiki tü nimeejakat maʼin akajee Satanaa namaa na yolujaakana. Otta wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla eejiraain waya namaa.
TÜ NAAʼINRAKAT NA YOLUJAAKANA SÜPÜLA NEMEEJÜIN WAYUU
3, 4. (1) ¿Kasa wayu tü sünainpünaakat yolujaa? (2) ¿Jamüsü sütüjaaka saaʼu wayuu maʼleekalia tü nanainpünaakat na yolujaakana?
3 Emeejünüsü wayuu nutuma Satanaa sükajee tü kasa sünainpünaakat yolujaa. Naashin na wayuu aʼyataakana sünain tia, *
natüjaa aaʼu waneirua kasa nnojotka sütüjaain aaʼu wayuu. Eeshii na makana natüjaain aaʼu tü alatajatkat mapeena sutuma nooʼulaküin sükajee jolotsü. Eeshii na aashajaakana namaa na outushiikana sükajee wanee ouutsü otta eetaashii na ouutshii aaʼinrakana kasa mojusü süpüla namaʼüjain wayuu.4 Sütüjaa aaʼu wayuu maʼleekalia tü kasa nanainpünaakat na yolujaakana. Suluʼu 18 mma Latinoamérica otta Caribe, asakinnüshii wainma wayuu süchiki tü nanoujakalü anain. Watta maʼin naalii na anoujakana sünain saainjünüin kasa pülasü otta eein süpüla sümaʼüjünüin wayuu natuma na ouutshiikana. Eetaashii na anoujakana sünain eein süpüla naashajaain namaa na outushiikana sükajee ouutsü. Asakinnüshii wainma wayuu suluʼu 18 mma chaa África süchiki tü nanoujakalü anain otta wainma na anoujakana sünain tü naaʼinrakat na ouutshiikana. Eejüinjatü maʼin waaʼin jaʼitashii jalain kepiain waya, süka jamüin, niʼikeʼereein maʼin Satanaa wayuu maʼleekalia (Alat. Map. 12:9).
5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu niyoutuin Jeʼwaa tü kasa sünainpünaakat yolujaa?
5 Jeʼwaa nia chi Maleiwa aküjakai tü shiimainkat waneepia (Sal. 31:5). Müsüjeseʼe niyoutuin tü kasa sünainpünaakat yolujaa. Anuu tü nümakat namüin na israeliitakana: «Nnojoishi eeinjachin wanee wayuu jaʼaka eekai naʼajülin nüchon, eekai nuuʼulakülin, eekai naainjülin kasa pülasü, eekai nunoujain sünain tü kasa «pülasü tia» sümakat wayuu, eekai niiyajülin wayuu, eekai niiʼirajirüin ouutsü jee eekai kayaawasein saaʼu tü alatajatkat otta eekai yootuin namaa na outushiikana [sükajee süseyuu wanee ouutsü]. Chi wayuu eekai naaʼinrüin tia, alerajünüshi nutuma Jeʼwaa» (Deut. 18:10-12). Mayaainjeʼe nnojoluin waaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi naapakat Jeʼwaa nümüin Moisés, wayaawata aaʼu ayatüinya niyoutuin Jeʼwaa tü kasa sünainpünaakat yolujaa (Mal. 3:6).
6. (1) ¿Jamüsü mojuka sukuwaʼipa wayuu nutuma Satanaa sükajee tü kasa sünainpünaakat yolujaa? (2) ¿Kasa alataka nümüin wanee wayuu outapa nia saashin Eclesiastés 9:5?
6 Wayoutajatü naashin Jeʼwaa tü kasa sünainpünaakat yolujaa, süka jamüin, nütüjaain saaʼu mojuin sukuwaʼipa wayuu nutuma Satanaa sükajee tia. Ekirajüshi Satanaa alawaa sükajee tü kasa sünainpünaakat yolujaa, nikirajüin suʼunuin naaʼin wanee wayuu outapa nia eemüin saaʼinpülee tü outusükalüirua (paashajeʼera Eclesiastés 9:5). Niimolojuin na wayuukana sükajee tü kasa sünainpünaakat yolujaa otta nükatalüin naya nuulia Maleiwa. Shia kapülaka naaʼin sunoujain wayuu nanain na yolujaakana, nnojotsü nücheküin nunoujünüin anain Jeʼwaa.
TÜ WAAʼINRAJATKAT SÜPÜLA WAYOUTUIN TÜ ALAWAA SHIKIRAJAKALÜ ANAIN YOLUJAA
7. ¿Kasa nüküjaka Jeʼwaa wamüin?
7 Nüküjain Jeʼwaa wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla nnojolin nimeejüin waya Satanaa jee na yolujaakana. Wekirajaa sünain waneirua kasa waaʼinrajatka süpüla eejiraain waya namaa.
8. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wayoutuin tü alawaa shikirajakalü anain yolujaa? (2) ¿Kasa alataka nümüin wanee wayuu outapa nia saashin Salmo 146:4?
8 Waashajeʼera tü Wiwüliakat jee wasakira suluʼu waaʼin tü sümakat. Shia waaʼinrajatka maʼin tia süpüla wayoutuin tü alawaa shikirajakalü anain yolujaa. Tü Nünüikikat Maleiwa müsü aka saaʼin wanee chajaruuta ajaʼlajeʼeraka Éf. 6:17). Jamüsüjaʼa shia süküjain wamüin nnojoluin süpüla naashajaain wamaa na outushiikana (paashajeʼera Salmo 146:4). Otta süküjain wamüin niain neʼe Jeʼwaa chi atüjaakai saaʼu kaseerüin alatüin mapeena (Is. 45:21; 46:10). Süpüla walerajüin otta wayoutuin tü alawaa nekirajakalü anain na yolujaakana, waashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat otta wasakireʼerüinjatü waaʼin sünain tü sümakat.
naʼalain Satanaa (9. ¿Kasa tü nnojotkat kanainpünaain waya?
9 Nnojo waaʼinrüin wanee kasa sünainpünaaka yolujaa. Waya anoujashiikana nnojoishii waya ooʼulakirüin ouutsü otta nnojotsü wachajaain sukuwaʼipa süpüla waashajaain namaa na outushiikana. Maʼaka wekirajaain sünain ekirajaaya 16, nnojoishii waya sünainpünaain tü aaʼinnakat nikiira wanee wayuu outapa nia, süka sunoujünüin anain sujuʼitüin naaʼin wanee wayuu outapa nia. Otta nnojoishii waya ooʼulakirüin süka jolotsü süpüla watüjaain saaʼu tü alatajatkat mapeena (Is. 8:19). Nnojoishii waya sünainpünaain tia, süka watüjaain saaʼu mojuin maʼin shia otta eeshii süpüla nünainpünaain waya Satanaa namaa na yolujaakana sutuma.
10, 11. (1) ¿Kasa naaʼinraka waneinnua wayuu kepiapuʼukana chaa Éfeso natüjaapa saaʼu tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü washatajatka tü naaʼinrakat naya wayuukana saashin 1 Corinto 10:21? (3) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin tü naaʼinrakat?
10 Waʼaja tü kasa nanainpünaakat na yolujaakana. Soʼu nakalia na nikirajüinkana Jesuu, sünainpünaashii nakuwaʼipa na yolujaakana noʼutku na wayuu kepiapuʼukana chaa Éfeso. Shiasaʼa natüjaapa saaʼu tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa, naʼwanajaain nakuwaʼipa. Müsü tü Wiwüliakat süchiki tia: «Kojuyataajaʼa na eekai naʼyataapüʼüin sünain outsüü, nantirüin tü nakaralouktase sükuaippamaajatkat tü outsüükat. Nantirüin shia süpüla naʼajüinjatüin yala suʼupala süpüshuaʼa tü wayuukalüirua» (Aluw. 19:19). Weʼrüin sükajee tü naaʼinrakat naya wayuukana nnojoluin ashaitajawaain namüin eejiraainjanain naya namaa na yolujaakana. Mayaainjeʼe kojutuin maʼin tia karaloʼuta sukuwaʼipamaajatkalü ouutsü, nnojotsü noiküin, nnojotsü nasülajüin, naʼajüin shia. Shia kojutuleeka namüin naya anoujashiikana anain nakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa suulialeʼeya süliapala tia karaloʼutakat.
11 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin tü naaʼinrakat? Jamüsüjaʼa eere wamaʼana wanee kasa nanainpünaaka na yolujaakana, maʼaka saaʼin lania, ajapünaa otta waneirua kasa sümaʼanaka wayuu suulia jamajüin shia natuma na yolujaakana, aʼajünajatü süpüshuaʼaleʼeya tia (paashajeʼera 1 Corinto 10:21, TNM).
12. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?
12 Jülüja waaʼin tü wanajakat jee tü kasa washaitakat. Wasakira waaʼin sünain tüü: ¿Taashajeʼerüinche karaloʼuta, rewiisüta jee waneirua pütchi eeka suluʼu Internet aashajaaka süchiki tü kasa nanainpünaakat na yolujaakana? ¿Jama tü muusika taapajakat, tü peliikula tanajakat jee tü videojuego tashaitakat? ¿Sünainpünaasüche shia tü naaʼinrakat na yolujaakana? ¿Anajawaishiche taya shiyaakua vampiro, zombi jee waneirua kasa? ¿Nnojotsüche mojuin tamüin tanajüin shiyaakua wayuu eekai suuʼulakirüin, eekai shiiyajüin wayuu otta eekai pülayaain? Eepejeʼe kuenta eekai nnojoluin sünainpünaain yolujaa. Wasakireʼerüle waaʼin sünain tia, wayaawateerü aaʼu müleka nnojoliire waya sünainpünaain tü kasa niyoutakat Jeʼwaa. Shia kapülainjatka waaʼin müleka anale nümüin Jeʼwaa tü kasa waaʼinrakat (Aluw. 24:16). *
13. ¿Kasa tü nnojotkat waaʼinrajatüin?
13 Nnojo wakuentajüin süchiki yolujaa. Süpüla 1 Ped. 2:21). Chaiwaʼaya Jesuu iipünaa wainma kasa nütüjaaka aaʼu nüchiki Satanaa jee nachiki na yolujaakana. Nnojotpejeʼe nukuentajüin achiki tia nüntapa mmapaʼamüin. Aküjashi maʼin nia pütchi nüchiki Jeʼwaa, nnojoishi nia akuentajüin nüchiki Satanaa. Müinjanaʼaya wayakana, nnojoishii akuentajakuʼu müinjanain waya nachiki na yolujaakana. Shia yootuinjanaka achiki waya tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa (Sal. 45:1).
wountuin tia, shia waaʼinrajataka tü naaʼinrakat Jesuu (14, 15. (1) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waya mmoluin neema na yolujaakana? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu naaʼinmajüin Jeʼwaa tü nupueulosekat maaʼulu yaa?
14 Nnojo mmoluin waya neema na yolujaakana. Eesü süpüla sülatalaʼa sümüin kasa mojusü wamüin. Eeshii weewaʼalaa wamüle, ayuuijaale waya jee mamaʼajaʼala wamüle. ¿Jülüjainjatche waaʼin nayain kasirüin na yolujaakana tü alatakat wamüin? Saashin tü Wiwüliakat eesü süpüla sülatalaʼa sümüin kasa mojusü wamüin (Ecl. 9:11). Otta müsia watüjaa aaʼu pülashireein maʼin Jeʼwaa noulialeʼeya na yolujaakana. Jamüshijaʼa nia, nnojoishi nuuʼulaain nuʼutunuin aaʼin Job nutuma Satanaa (Job 2:6). Nükalioʼu Moisés, niiʼiyatüin Jeʼwaa pülashireein maʼin nia noulia na ooʼulakülii eejanakana chaa Egipto (Éx. 8:18; 9:11). Kakalia süchiki tia, naapüin Jeʼwaa nüpülain nümüin Jesuu süpüla nüjünajaain Satanaa namaa na yolujaakana chaa iipünaajee. Shiasaʼa soʼu palit kaʼi, ojutüneena naya nutuma Jesuu suluʼumüin tü ishikat, nnojoleenaka naya mojulaain sümüin wayuu (Alat. Map. 12:9; 20:2, 3).
15 Watüjaa aaʼu naaʼinmajüin Jeʼwaa tü nupueulosekat maaʼulu yaa. Aküjaashii waya süchiki tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa jee wekirajüin wayuu maʼleekalia sainküin mmakat (Mat. 28:19, 20). Sünainjee müin tia, atüjaana aaʼu tü kasa mojusü naaʼinrakat Satanaa. Pülalejeʼe Satanaa, nuuʼuleʼerüinje tü waʼyataainkat, isapejeʼe nüchiki tia. Müshiijeseʼe nnojoliinjanain waya mmoluin neema na yolujaakana. Watüjaa aaʼu «nünanajüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü mmakat süpüla nükaalinjain süka nütchin na oonookana sümaa nünüiki süka süpüshuaʼa naaʼin» (2 Crón. 16:9). Woonoole waneepia sümaa nünüiki Jeʼwaa, nnojoleena waya müliain natuma na yolujaakana.
EʼREENA WAYA KASA ANASÜ SUTUMA NÜKAALINJAIN WAYA JEʼWAA
16, 17. ¿Jamüsü yalayalainjatka waaʼin süpüla eejiraain waya namaa na yolujaakana? Püküja süchiki tü alatakat sümüin wanee wawala.
16 Yalayalainjatü waaʼin süpüla eejiraain waya namaa na yolujaakana. Shialeekajaʼa napüleeruale waaʼin na wapüshikana jee na waʼaleewainkana süpüla waaʼinrüin wanee kasa anashiika namüin na yolujaakana. Eʼreenapejeʼe waya anaa yalayarüle waaʼin. Jülüja waaʼin tü alatakat sümüin Erica, wanee wawala kepiaka chaa Ghana. Ekirajaasü shia sünain tü Wiwüliakat wanaa sümaa 21 suuyase. Ouutshi chi süshikai. Sünainjee tia, eeinjatü shia sünain wanee ekawaa ekaanajatka nekiira nutuushinuu chi süshikai, na kakaliainnakana outuin. Shiyouta achikit Erica eeinjatüin shia sünain tia, naashichijaaka sümüin na süpüshikana. «Mojutusalii pümüin na putuushinuukana, pia kasitka ayuuire waya sünainjee tia», namakalaka sümüin.
17 Napüleerua aaʼinrü shia na süpüshikana, shiyoutapejeʼe Erica tia, najünajaakalaka shia shipialuʼujee. Wainma na wawalayuu akaalinjakana shia jee sutunkaakana epialuʼu. Nayainnapa süpüshika na suwalayuukana sünain anoujaa (Mar. 10:29, 30, TNM). Mayaainjeʼe müliain maʼin shia natuma na süpüshikana otta naʼajüin tü kasa eejatkat sümaʼana, ayatsia shia waneepiain nümaa Jeʼwaa. Woutiisasü shia jee pürekutsoot rekulaat shia maaʼulu yaa. Nnojotsü shia mmoluin neema na yolujaakana. Jee müsü shia nachiki na süpüshikana: «Tachuntuin waneepia nümüin Maleiwa neʼraajüinjachin nia jee naʼyataainjanain nümüin».
18. ¿Kasa anasü weʼreetka weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa?
18 Mayaainjeʼe nnojoleenain müliain maʼin waya atumawaa saaʼujee tü wanoulakat, waʼleejüinjana na yolujaakana jee weʼitaainjatü waaʼin nünain Jeʼwaa. Müle shia watuma eʼreena waya kasa anasü. Nnojoleena waya nimeejüin Satanaa otta nnojoleena waya ooʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa sutuma mmoluin waya neema na yolujaakana. Aleeweena maʼin waya nümaa Jeʼwaa. Müshi chi aluwataaushikai Santiago: «Müleka [jüʼleejüle] chi Yolujaakai, oʼunamaateechi juulia. Je müleka jürütkaale nünainmüin Maleiwa, arütkaajeechi nia jünainmüin» (Sant. 4:7, 8).
JAYEECHI 150 ¡Jehová será tu Salvador!
^ püt. 5 Sükajee alin waya nüpüla Jeʼwaa, nüküjain wamüin mojulaain maʼin tü yolujaakalüirua otta eein süpüla mojuin wakuwaʼipa natuma. ¿Kasa naaʼinraka süpüla nemeejüin wayuu? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin nemeejüin waya? Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain süchiki tü waaʼinrajatkat naashin Jeʼwaa süpüla nnojoluin nemeejüin waya.
^ püt. 3 PÜTCHI PÜTÜJAAINJATKA AAʼU: Tü sünainpünaakat yolujaa. Tia shia süpüshi tü kasa sunoujakat jee saaʼinrakat wayuu süpüla talatüin na yolujaakana sutuma. Eeshii na anoujakana sünain sujuʼitüin naaʼin wanee wayuu outapa nia otta naashajaain sümaa wayuu nükajee wanee ouutshi. Eetaashii na ooʼulaküliikana. Jee süpüshi tia saaʼinrakat wayuu shia eiyajaa wayuu süpüla mojuin sukuwaʼipa otta eeʼirajiraa saaʼu wanee kasa. Tia, nnojotsü shiain tü naaʼinrakat waneinnua wayuu süka najapü süpüla nnojolujaainjatüin natuma wanee kasa.
^ püt. 12 «Anuu tü anakat süpüla pünajüin jee püshaitüin», nnojoishii müinjanain na laülaashiikana namüin na anoujashiikana. Naneeküinjatü süka naaʼin namüiwaʼa sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat. Naneeküinjatü tü kasa naashajeʼerüinjatkat, tü nanajüinjatkat jee müsia tü nashaitüinjatkat. Na wayuu kachonshiikana naküjainjatü namüin nachonnii tü naaʼinrajatkat süpüla kojutuin namüin tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tia. (Paashajeʼera tü pütchikat «¿Tienen los testigos de Jehová una lista de películas, canciones o libros prohibidos?» suluʼusü shia jw.org®, eere sümüin SOBRE NOSOTROS > PREGUNTAS FRECUENTES).
^ püt. 54 SÜCHIKI TÜ AYAAKUAAKALÜIRUA. Aluwataashi Jesuu sümaa pülashin nia chaa sirumatuʼu, watta naalii aapiee nümaajana.