1, 2. Puʼunüle suluʼumüin wanee mma nnojotka piʼraajüin, ¿jamüsü anaka paainjüle tü nümakat chi oʼunirakai pia? ¿Jamüshi maka aka saaʼin tü waaʼinkat chia wayuukai?

¿KASEERÜ alataka nümüin chi wayuu suluʼukai anua palaanain, chi waraittakai isashiipaʼa otta chi suluʼukai katünasü nnojorüle wanee wayuu oʼuniraka nia? Alateerü kasa mojusü nümüin.

² Puʼunüle suluʼumüin wanee mma nnojotka piʼraajüin nümaa wanee wayuu eʼraajaka tia mmakat, nnojoleechi pia amülouilin paainjüle tü nümakat. Niʼraajüle maʼin tü wopukot, nuʼunireechi pia. Chia wayuukai müshi aka saaʼin tü kasa nüsülajakat wamüin Je’waa (Santiago 1:17). Tia, shia tü waaʼinkat. Nnojorüle shia, eeshii süpüla amülouilin waya. Waainjüle tü sümakat watüjaajeerü aaʼu tü wakuwaʼipainjatkat otta ayateerü waainjüin shia. Tia, shia wanee kasa kojutüsü maʼin nüsülajala wamüin Maleiwa. Makalaka anain wekirajaale sünain kasain wayuu tü waaʼinkat otta kasapülajatüin shia. Süchikijee, wekirajaajeerü anain tüü: 1) tü waainjüinjatkat süpüla wekirajüin tü waaʼinkat; 2) ¿jamüsü jülüjüinjatka waaʼin naaʼin na waneeinnua? Otta 3) tü kasa anasü eekat sutuma wulein waaʼin.

3. ¿Jamaluʼulu tü pütchikat «waaʼin» suluʼu griego? ¿Kasa wayuu tia?

³ Suluʼu tü Wiwüliakat tü pütchikat «waaʼin» suluʼu griego  piamasü sukuwaʼipa, syn (sümaa) otta éi·dē·sis (atüjawaa saaʼu), tia shia tü atüjawaakat saaʼu anale jee mojule wanee kasa. Tia naapüin neʼe Maleiwa namüin na wayuukana. Sükajee tü waaʼinkat eesü süpüla watüjaain saaʼu anale jee mojule wakuwaʼipa. Tü waaʼinkat süküjüin tü waainjakat otta süsalashii waya sutuma. Sükaaliinjüin waya sünain aneekaa tü waaʼinrüinjatkat otta süküjüin wamüin anale jee mojule shia. Anale tü waneekakat, anasü waaʼin sutuma; mojule shia, mojusü waaʼin sutuma.

4, 5. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nükumajünüin Adán sümaa Eva süpüla natüjaainjatüin saaʼu tü anasükat jee tü mojusükat? ¿Kasa naya nünain Je’waa sutuma nnojoluin naainjüin tü nümakat? (2) Püküja nachiki piamashii wayuu aainjaka tü sümakat tü naaʼinkat saashin tü Wiwüliakat.

⁴ Chi palajaikai toolo Adán otta tü palajatkat jierü Eva, akumajünüshii naya süpüla natüjaain saaʼu tü anasükat jee tü mojusükat, makalaka japülin naya kaainjalapa naya (Génesis 3:7, 8). Sutuma tü naainjalakat nnojoluitpa kasain anain apüla mojuin naaʼin sünainjee. Anashii maʼin naya paala. Naneekapa nnojoluin naainjüin tü nümakat Je’waa otta nüʼünüüin naya. Naainjüin tia, sümaa natüjaain saaʼu mojuin shia. Makalaka nnojoluin süpüla nouyantüin nünainmüin Maleiwa.

⁵ Wainma na aainjakana tü sümakat tü naaʼinkat, nnojotsü naainjüin tü naainjakat Adán sümaa Eva. Maʼaka naaʼin Job, müshi nia: «Achecheraashi taya süchiirua tü lotookat akuwaʼipaa, nnojoleerü tooʼulaain shia, nnojoleechi shikeʼejüin aaʼin taya tü taaʼinkat» (Job 27:6, TNM). Süpülapünaa naainjüin Job wanee kasa jülüjüsü naaʼin tü sümakat tü naaʼinkat. Makalaka nnojoluin shikeʼejüin naaʼin; nnojotsü mojuin naaʼin otta japülin nia sükajee tü naainjakat. Naata tü alatakat nümüin David. Shikeʼejüin naaʼin tü naaʼinkat. Saashin tü Wiwüliakat «mojusü naaʼin David» süchikijee mojutüin Saúl nümüin, chi nüneekakai Je’waa süpüla aluwatawaa (1 Samuel 24:5, TNM). Tia, sükaaliinjüin nia süpüla kojutüin nümüin na waneeinnua.

6. ¿Kasa eeʼiyataka watüjaain saaʼu wapüshuaʼa tü kasa anasükat jee tü mojusükat?

 ⁶ Na aʼyataashiikana nümüin Je’waa nnojoishii nayain neʼe atüjaain saaʼu tü anasükat jee tü mojusükat. Müsü nünüiki chi aluwataaushikai Pablo süchiki tia: ‹Eesü wayuu gentile eekai naaʼinrüin süka naaʼin namüiwa tü nuluwataakat anain Maleiwa, mayaasüje nnojolüin aapünüin namüin tü nüshajakat Moisés. Wanaa sümaa naaʼinrüin tü kasa anasükat, nayaawata aaʼu sünain anain shia noʼuluʼu Maleiwa. Je müleka naaʼinrüle tü mojusükat, nayaawata aaʼu sünain mojuin shia› (Roma 2:14, 15). Sünainjee tia, eeshii wayuu aaʼinraka süka naaʼin namüiwaʼa tü pütchi nümakat Je’waa, mayaasüjeʼe nnojoluin natüjaain saaʼu.

7. ¿Jamüsü eeka süpüla nnojoluin sütüjaain aaʼu tü waaʼinkat anale jee mojule wanee kasa?

⁷ Akatsaʼa tü waaʼinkat eesü süpüla nnojoluin sütüjaain saaʼu anale jee mojule wanee kasa. Süpüla watüjaain saaʼu jamüin sülataka tia, jülüja paaʼin tü naainjakat chi wayuu waashajaakai achiki paala. Nnojorüle nütüjaain saaʼu tü wopukot nuʼunireechi pia suluʼumüin wanee wopu naata. Jee müsia püʼülüjiraale nümaa, nnojorüle paainjüin tü nümakat otta paainjüle tü anakat saaʼin pümüin amülouijeechi pia. Müsia tü waaʼinkat. Wooʼulaale suluʼu waaʼin tü kasa mojusü keeʼireekat waaʼin, nnojoleerü süküjüin wamüin tü kasa anakat süpüla waainjüin. Nnojorüle waashajeʼerüin tü Wiwüliakat, nnojoleerü watüjaain aaʼu tü anasükat jee tü mojusükat süpülapünaa waaʼinrüin wanee kasa. Otta müsia, süpüla sütüjaain aaʼu tü waaʼinkat anale jee mojule wanee kasa, choʼujaashi wamüin chi naaʼinkai Maleiwa. Maʼaka nümüin Pablo: «Saaʼu jüüjüüin taya nümüin chi Naaʼinkai Maleiwa, aküjüshi taya tü shiimüinkat waneepia, saaʼin tamüin» (Roma 9:1). Akatsaʼa, ¿kasa waaʼinrüinjatka süka tü waaʼinkat süpüla sütüjaain aaʼu tü anasükat jee tü mojusükat sükajee tü nütchinkat Je’waa? Wekirajüinjatü shia. Tia, wekirajaajeerü anain jooluʼu.

8. (1) ¿Jameerü tü waaʼinkat sutuma tü kasa waainjeekat maʼin? ¿Kasa tü anainjatkat maʼin wamüin waainjüinjatpa wanee kasa? (2) ¿Jamüsü nnojotka wuleinjatüin neʼe tü waaʼinkat? (Paashajeʼera tü makat aka saaʼin jolotsü.)

⁸ ¿Kasa waainjüinjatka süpüla sükaaliinjüin waya tü waaʼinkat waainjüinjatpa wanee kasa? Naashin noʼutku na wayuukana waainjüinjatü neʼe tü keeʼireekat waaʼin. Sutuma tia, eeshii eeka namüin: «Anasü saaʼin tamüin». Akatsaʼa, nnojo motuin waaʼin tü waainjeekat maʼin sünainpünaain maʼin shia tü waaʼinkat. Müsü tü Wiwüliakat: «Emeejülü maʼin tü waaʼinkat suulialeʼeya wanee kasa otta kashapajaarat shia. ¿Jara eʼraajaka shia?» (Jeremías 17:9, TNM). Makalaka shiainjatüin anain maʼin wamüin tü keeʼireekat naaʼin Je’waa suulia tü keeʼireekat waaʼin. *

9. ¿Kasa tü mmoluwawaakat neema Maleiwa? ¿Jamüsü sünainpünaaka shia tü waaʼinkat?

⁹ Na wayuu ekirajakana tü naaʼinkat, nnojotsü jülüjüin naaʼin tü kasa mojusü keeʼireekat naaʼin naainjüinjatpa wanee kasa. Shia jülüjaka naaʼin mmoluwaain naya neema Maleiwa. Tia, shia nnojoluin naainjeein wanee kasa mojusü nuʼupala Maleiwa. Alatüsü tia nümüin Nehemías, chi aluwataaikai Jerusalén, nüchuntajatü namüin na wayuukana nawalaajüin tü kasa nüchekajakat. Akaisaʼa nia nnojotsü naainjüin tia. ¿Jamüsü? Müshi nia: «[Shia] sutuma mmoluwaain taya neema Maleiwa» (Nehemías 5:15, TNM). Nnojotsü naainjeein wanee kasa mojusü nuʼupala Je’waa  müliale nutuma na wayuukana. Anasü maʼin mmoluwaale waya neema Je’waa, müle wakuwaʼipa wekirajaajeerü anain tü Wiwüliakat süpülapünaa waaʼinrüin wanee kasa.

10, 11. ¿Jarat tü pütchi nümakat Je’waa akaaliinjeenaka waya süpüla watüjaain saaʼu wasüinjanale seruweesa otta yootshi? ¿Kasa waainjüinjatka süpüla nükaaliinjüin waya Maleiwa sünain waainjüin shia?

¹⁰ Weʼitaa wanee shiyaawase sükajee tü asaakat yootshi otta seruweesa. Woʼunüle sünain wanee miʼiraa otta wanee ekawaa, eesü wasakirüle waaʼin: «¿Eesü süpüla tasüin jee nnojorüle tasüin shia?». Süpüla anain sukuwaʼipa tü waainjüinjatkat, wekirajüinjatü palajana tü waaʼinkat sünain tü pütchi nümakat Je’waa. Saashin tü Wiwüliakat nnojotsü mojuin asaa yootchon seruweesa otta yootshi. Yaletüshi Maleiwa sutuma, sükajee naapüin wamüin tü wiinokot (Salmo 104:14, 15). Akatsaʼa mojusü saashin sülataleere tü asüüshikat otta maaʼinre saaʼin wayuu sünain miʼiraa (Lucas 21:34; Roma 13:13). Akaʼaya tü epeʼruwaakat müsü aka saaʼin aʼluwajirawaa akuwaʼipaa jee amaʼüjirawaa sümaa wayuu eeka nnojoluin aʼwayuuseein (1 Corinto 6:9, 10). *

¹¹ Pütchikat tia, shikirajüin tü waaʼinkat otta shiyaawatamaatüin anale jee mojule wanee kasa. Wounejaanüle sünain wanee miʼiraa otta wanee ekawaa eere shiitajünüinjatüin yootshi otta seruweesa, wasakirüinjatü waaʼin: «¿Kaseerü aainjünaka chaaʼaya? ¿Eesü süpüla maaʼinjaain naaʼin na wayuukana sünain tia miʼiraakat? ¿Kaseerü taainjaka? ¿Aseesü maʼin taaʼin yootshi? ¿Choʼujaasü maʼin tamüin shia? ¿Choʼujaasü tamüin süpüla anain taaʼin otta taainjüin tü keeʼireekat taaʼin? ¿Tayaawateetche tü tasüinkat?». Anasü maʼin waashajaale nümaa Je’waa wanaa sümaa wekirajaain sünain tü pütchi nümakat otta wasakireʼerapa  waaʼin sünain (Filipos 4:6). Müle shia, wounejaain nia süpüla nuʼunirüin wakuwaʼipa sükajee tü nütchinkat otta wekirajüin tü waaʼinkat sünain tü pütchi nümakat. Otta müsia, süpülapünaa waainjüin wanee kasa eesü tü jülüjüinjatkat waaʼin.

12, 13. ¿Jamüsü naatawaika tü suluʼukat naaʼin na anoujüshiikana? ¿Kasa waainjüinjatka sükajee tia?

¹² Eesü ponule waaʼin naatawalin tü suluʼukat naaʼin na waneeinnua. Eeshii na mojukana amüin wanee kasa jee wanee akuwaʼipaa otta eeshii na anakana amüin. Waashajaa wachikuaʼa süchiki tü asaakat yootshi, eeshii eeka nacheküin nasaain namaa na naʼaleewainkana; akatsaʼa tia, mojusü namüin na waneeinnua. ¿Jamüsü naatawaika tü suluʼukat naaʼin na waneeinnua? ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin tia waainjapa wanee kasa?

¹³ Wainma tü kasa naatakat atuma waya. Soʼutku tia shia tü wakuwaʼipakat sümaiwa. Eeshii anoujüshii sotoka aaʼin tü naainjapuʼukat sümaiwa otta eesü naainjapuʼule shia süchikuaʼa (1 Reyes 8:38, 39). Jülüja waaʼin motsomüin, nüwaraijaale waaʼu wanee wawala asüi nümaiwa, makalaka sümüin tü naaʼinkat nümüin: «Jalia pia suulia tü yootshikat». Wasiʼrüle nia eesü süpüla niyouktüin shia süka saapirüin nia tü naaʼinkat. ¿Jashicheena waya sutuma tia? ¿Macheʼejeena waya süchiirua waapüin shia nümüin? Nnojottaa. Sutuma alin wapüla chi wawalakai kojuteerü wamüin tü naainjakat, jaʼitairü nüküjüin wamüin jamüin nnojotka naapaain shia jee nnojorüle nüküjüin shia wamüin.

14, 15. ¿Kasa alataka soʼu nükalia Pablo süka naatawalin tü suluʼukat naaʼin na anoujüshiikana? Sutuma tia, ¿kasa aainjünajatka naashin Pablo?

¹⁴ Soʼu nükalia Pablo naatawaisü tü suluʼukat naaʼin na  anoujüshiikana. Eeshii waneeinnua alerajaka shiʼiruku tü mürüt aapuushikat namüin na maleiwayaashiikana, oikkünaka mapa metkaaraluʼu (1 Corinto 10:25). Akatsaʼa tia, nnojotsü mojuin nümüin Pablo süka nnojoluin kasain anain apüla na maleiwayaashiikana naashin. Tia eküütkat nnojotsü nakoroloin, nükorolo Je’waa, chi kakumalakai shia. Akaisaʼa Pablo, nütüjaa aaʼu nnojoluinjatüin wanaawain nanüiki na waneeinnua nümaa. Eeshii na aʼwaajapuʼukana na maleiwayaashiikana süpülapünaa noʼunüin nüchiirua Cristo, makalaka nalerajüin süpüshuaʼa tü nanainpünaakat na maleiwayaashiikana. Sutuma tia, ¿kasa aainjünajatka naashin Pablo?

¹⁵ Müshi Pablo: ‹Wayakana ayaawatakana maʼi saaʼu tü anoujaakat, anakaja wakaaliijüle na wawalayuu nnojoiyüliikana ayaawatüin maʼi saaʼu tü anoujaakat. Nnojotsü anain waaʼinrüle tü wachekakat neʼe wamüiwa. Anakaja müle aka waya naaʼin Cristo sünain nnojolüin naaʼinrüin tü nüchekakat neʼe nümüiwa› (Roma 15:1, 3). Tia maluʼulu müinjanain waya maʼaka naaʼin Jesús nnojoluinjatüin waaʼinrüin tü wachekakat neʼe wamüiwaʼa. Otta naashin Pablo, nnojoishi nia eküinjachin tia shiʼirukukat mürüt süpüla nnojoluin sümalajaain nünoula wanee nuwala, naapajiraaka aaʼu Cristo süpüla ouktaa (1 Corinto 8:13; 10:23, 24, 31-33).

16. ¿Jamüsü nnojoluinjatka mojuin wanüiki namüin na waneeinnua sükajee naainjüin wanee kasa nnojotka anain saaʼin wamüin?

¹⁶ Naainjüle wanee wawala wanee kasa nnojotka anain saaʼin wamüin, nnojoluinjatü mojuin wanüiki nümüin süka nnojoluin wanaawain wanüiki süchiki tü kasa waneekakat (Roma 14:10). Süsalainjana waya tü waaʼinrakat sutuma tü waaʼinkat, nnojotsü waaʼinrüinjatüin shia naka na waneeinnua. Nnojo motuin waaʼin tü nümakat Jesús: «‹Kaainjarai nia› anakaja nnojorule jümüin sümüin wane  wayuu. Müleka jaaʼinrüle tia, ‹kaainjarai pia› meechi chi Maleiwakai jümüin» (Mateo 7:1). Nnojoishii waya aʼülüjiraainjanain sünainjee tü kasa waneeküinjatkat süka waaʼin. Tü waaʼinrüinjatkat shia katchinjatüin nanoula na wawalayuukana sükajee aijiraain otta paaʼinwajiraain waya, nnojoishii atkaajiraainjanain waya (Roma 14:19).

17. ¿Kasa alataka sümüin naaʼin noʼutku na wayuukana?

¹⁷ Müshi Pedro wamüin: ‹Jütüjaa saaʼu tü jaaʼinrakat sünain anasüin nuʼupala Maleiwa› (1 Pedro 3:16). Wainma wayuu nnojoliika wulein aaʼin nuʼupala Je’waa. Naashin Pablo «ejeerajünüsü tü naaʼinkat süka tü kachueera ejeerajiakat» (1 Timoteo 4:2, TNM). Sejeerajünüle tü paaʼakat süka wanee kachueera jaʼisü maʼin, ouktaleesia tü shiʼirukukat  otta kasipalaka shia. Müsia naaʼin noʼutku na wayuukana müsü sejeerajünakai aaʼin süka nnojoluin nayaawatüin tü anasükat jee tü mojusükat. Makalaka nnojoluin saapirüin naya wanaa sümaa naainjüin kasa mojusü, nnojotsü mojuin naaʼin otta japülin naya sutuma tü naainjakat. Nnojoishii aainjüin kasa mojusü naashin.

18, 19. (1) ¿Kasa anaka apüla mojule waaʼin sutuma waainjala? (2) Mayaapejeʼe wooʼulaain suulia waainjala, ¿kasa waainjüinjatka ayatüle mojuin waaʼin sutuma?

¹⁸ Mojule waaʼin sutuma waainjala shia tü waaʼinkat aapiraka waya. Woonoole sümüin otta wooʼulaale suulia waainjala alatinneerü woulia, jaʼitairü mojuin maʼin shia. Alatüsü tia nümüin chi aluwataaikai David. Kaainjalashi maʼin nia, akaisaʼa Maleiwa nülatirüin sooʼopünaa naaʼin tü  naainjalakat süka nuuʼulaʼaleein suulia. Sutuma tia, nüʼürülaka tü kasa mojusü naainjakat otta niʼitaaka suluʼu naaʼin naainjüinjatüin waneepia tü nuluwataakat anain Maleiwa. Sükajee tia, nütüjaa aaʼu ‹anamiain Je’waa otta motuin naaʼin waainjala› (Salmo 51:1-19; 86:5, TNM). Akatsaʼa, eesü ayatüle mojuin waaʼin sutuma tü kasa mojusü waainjakat, jaʼitairü wooʼulaain otta sülatinnüin woulia. ¿Kaseerü waainjaka sülatüle wamüin tia?

¹⁹ Süchikijee wooʼulaain suulia waainjala, nnojotsü anain ayatüle mojuin waaʼin sutuma. Müle shia, wekirajüinjatü tü waaʼinkat sünain niain Je’waa miyoʼuin suulia. Waainjüinjatü tü wamapuʼukat namüin na waneeinnua: «Soto paaʼin alin pia nüpüla Je’waa otta motusü naaʼin tü paainjalakat» (1 Juan 3:19, 20). Wulepa tü waaʼinkat, wousüteerü tü nnojotkat eein namaʼana na wayuukana: jimataa otta talataa aaʼin. Wainma wayuu maka akuwaʼipa süchikijee naainjapuʼuin kasa mojusü, maaʼulu aʼyataashii nümüin Je’waa sümaa wulein naaʼin (1 Corinto 6:11).

20, 21. (1) ¿Kasapülajatü süshajünaka karalouktakat tüü? (2) ¿Kasa nuuʼulaaka apüla waya Je’waa? ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa watuma?

²⁰ Ashajünüsü karalouktakat tüü süpüla talatüin otta wulein waaʼin wanaa sümaa eejiraain waya maaʼulu nümaa Satanás otta na nümaajanakana. Nnojotsü süküjüin süpüshuaʼa tü nuluwataakat anain waya Je’waa otta tü nümakat süchiki tü wakuwaʼipainjatkat weinshi. Otta nnojotsü süküjüin süpüshuaʼa tü waainjüinjatkat süchiki tü kasa waneeküinjatkat süka waaʼin. Tü süküjakat shia tü waainjüinjatkat süpüla weʼitaain suluʼu wakuwaʼipa tü sümakat tü Wiwüliakat. Müle shia, mapüleejeerü wamüin wekirajüin tü waaʼinkat otta wayaawatirüin shia wanee kasa eeka anain jee eeka mojuin. Nnojo motuin waaʼin shiain kojutüpuʼuin tü pütchi ashajünakat saashin tü pütchi aapünakat nümüin Moisés otta saashin ‹tü nuluwataakat anain Cristo› shia kojutüleeka maʼin tü sümakat wamüin tü  waaʼinkat otta tü pütchi nümakat Je’waa (Galacia 6:2). Müsia, nuuʼulaain waya Je’waa waneeküin tü waainjeekat. Akatsaʼa saashin tü Wiwüliakat, nnojotsü süpülajatüin ‹waaʼinrüin kasa mojusü›, süpülajatü weeʼiyatüin alin maʼin wapüla Maleiwa (1 Pedro 2:16).

²¹ Tü paainjakat palajana süpüla katüin poʼu waneepia shia pikirajaain nünain Je’waa. Süpüla ayatüin pia sünain tia, choʼujaasü paashajaain nümaa Maleiwa süpüla pütüjaain saaʼu jamüinjatüin saainjia putuma tü pütchi nümakat otta süchikijee paaʼinrüinjatü shia. Müle shia, ‹eejeerü neʼe paaʼin sünain tü anasükat süpüla paaʼinrüinjatüin shia jee sünain tü mojusükat süpüla piyouktüinjatüin shia› (Hebreokana 5:14). Sütüjapa maʼin tü paaʼinkat sünain tü pütchi nümakat Je’waa, aneerü pukuwaʼipa sutuma. Maʼaka naaʼin chi wayuu oʼunakai pümaa suluʼumüin wanee mma nnojotka piʼraajüin, nüküjüin pümüin jaralüin tü wopu puʼunajatkat aluʼu. Müsia tü paaʼinkat, süküjeerü pümüin tü paainjüinjatkat otta paainjeerü tü talatakat atuma naaʼin chi Püshi iipünaajachikai. Otta taasia, ayateechi alin püpüla nia.