¿Jamüsü naataka tü naaʼinrakat na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová sünain tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai suulia tü saaʼinrakat tü wane iküleesiakalüirua?
Wanaa sümaa woutkajaain süpüla sotuin waaʼin tü kaʼi outakalü oʼu Jesús shia waaʼinraka tü sümakat tü Bibliakat, tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai eesü müle sünülia atumawaa tia outkajawaakat (1 Corinto 11:20). Akanasaʼa na suluʼukana tü wane iküleesiakalüirua nnojotsü naaʼinrüin tü sümakat tü Bibliakat noutkajaapa sünain tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai.
¿Kasapülajatü saainjünaka?
Outkajaashii waya süpüla sotuin waaʼin tü kaʼi outakalü oʼu Jesús otta süka kojutuin maʼin wamüin tü naaʼinrakat (Mateo 20:28; 1 Corinto 11:24). Outkajawaakat tüü nnojotsü shiain wanee kasa pülasü maainjala maka atuma wayuu. Süküjain tü Bibliakat eein süpüla motuin naaʼin Maleiwa waainjala kanoulale waya nünain Jesús, nnojotsü sünainjeejatüin waaʼinrüin wanee kasa pülasü (Roma 3:25; 1 Juan 2:1, 2).
¿Jeʼratuainjatü saainjünüin?
Nüküjain Jesús namüin na aluwataaushikana naaʼinrajatüin tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai, nnojotpejeʼe nüküjain namüin jeʼratuainjatü naaʼinrüin shia (Lucas 22:19). Eeshii na wayuu jülüjakana aaʼin naaʼinrüinjatüin shia kashiwai, semaanawai, weinshi otta eeshi na makana naaʼinrüinjatüin kojuyatua soʼu wanee kaʼi müleka eere süpüla naaʼinrüin shia, eepejeʼe waneirua kasa jülüjainjatka waaʼin.
Naaʼinrüin Jesús tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai soʼu tü kaʼi naainjakalü oʼu na judíokana tü miʼiraa kanüliakat Pascua otta nuʼutunaka aaʼin soʼujeʼereʼeya kaʼikat tia (Mateo 26:1, 2). Nnojotsü aleinjatüin neʼe müin sukuwaʼipa tia. Saashin tü Bibliakat, Jesucristo sünain nuʼutunüin aaʼin saaʼu waainjala müshi aka naaʼin chi anneetchonkai noʼutaka aaʼin na judíokana süpüla sülaʼajaanüinjatüin naainjala (1 Corinto 5:7, 8). Aainjünawaisü tü Pascuakat uwatua soʼu juyakat (Éxodo 12:1-6; Levítico 23:5). Na anoujashii namaiwajanakana outkajaʼawaishii naya juyawai süpüla sotuin naaʼin tü kaʼi outaka oʼu Jesús. Müsia neʼe sukuwaʼipa natuma na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová, müsü sukuwaʼipa natuma süka naaʼinrüin tü sümakat tü Bibliakat. a
Sükalia otta tü oora saainjünakalü oʼu
Süka niʼitaatüjülüin Jesús sukuwaʼipa tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai, wayaawata aaʼu tü kaʼi aainjünajatkalü oʼu shia, jeʼratuainjatü saainjünüin otta tü oora saainjünajatkalü oʼu. Nüikaleʼerüin Jesús sukuwaʼipa tia outkajawaakat soʼu juyakat 33, 14 soʼu kashikat nisán natuma na judíokana otta naaʼinrüin shia nimerotopa chi kaʼikai (Mateo 26:18-20, 26). Outkajaʼawaishii juyawai na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová süpüla sotuinjatüin naaʼin tü kaʼi outakalü oʼu Jesús, naaʼinrüin shia wanaapünaa maʼin sümaa tia kaʼikat maʼaka sukuwaʼipa natuma na anoujashii namaiwajanakana. b
Piennoʼujatü kaʼikat 14 soʼu juyakat 33, eepejeʼe süpüla naatain tü kaʼi sujutuukalü oʼu juyawai. Süpüla natüjain saaʼu na Aküjaliikana Pütchi tü kaʼi sujutuuinjatkalü oʼu 14 nisán juyawai, shia jülüjaka naaʼin shiyaawajia tü kaʼikat natuma na judío namaiwajanakana. c
Tü pankat otta tü wiinokot
Tü pan nikakat otta tü wiino nüsakat Jesús sünain tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai shia tü apütaasükat sünainjee tü miʼiraa kanüliakat Pascua natuma na judíokana (Mateo 26:26-28). Wanaa sümaa woutkajaain süpüla sotuin waaʼin tü kaʼi outakalü oʼu Jesús eesü pan maʼakasat soolojia otta wanee wiino yuulematakat vino tinto münüsü, nnojotsü kasainjatüin saʼakain tü pankat otta müsia tü wiinokot.
Eesü iküleesia eere shiʼitaanüin pan kaʼakakat soolojia, süküjapejeʼe tü Bibliakat tü soolojiakat pan müsü aka saaʼin tü kaainjalaakat (Lucas 12:1, TNM; 1 Corinto 5:6-8, TNM; Galacia 5:7-9, TNM). Süka nnojoluin kasain saʼakain tü pankat, shiyaakuayaasü nütapaʼa Jesús süka mamojulain jee maainjalain nia (1 Pedro 2:22). Eesü iküleesia eʼitaaka shira uuwa soʼu tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai, naashin nayakana mojusü asaa yootshi, saashin tü Bibliakat, nnojotpejeʼe pansaain tia sümaa tü sümakat tü Bibliakat (1 Timoteo 5:23)
Tü pankat otta tü wiinokot shiyaakuayaasü neʼe nütapaʼa otta nüsha Jesús
Tü vino tinto münakat shiyaakuayaasü nüsha Jesucristo otta tü pan maʼakakat soolojia shiyaakuayaasü neʼe tü nütapaʼakat, nnojotsü ishajaain tü wiinokot otta nnojotsü niʼirukujaain tü pankat maʼaka sunoujain waneinnua wayuu. ¿Jamüsü nnojotkat shiain saashin tü Bibliakat?
Müleka nuluwataale Jesús na nikirajüinkana sünain nasüinjatü tü nüshakat, nnojotsüjeseʼe pansaain nünüiki sümaa tü sümakat tü Bibliakat eere suluwataanüin nnojoluinjatüin neküin isha na anoujashiikana (Génesis 9:4; Aluwataaushikana [Hechos] 15:28, 29). Nnojoireejaʼa süpüla nuchuntuin Jesús wanee kasa mojutuinjatkalü atuma tü ishakat (Juan 8:28, 29).
Soʼu aikat tia nnojotsü nasüin na aluwataaushikana nüsha Jesús, süka nüküjain namüin amülainjatüin nüsha naapajiraapa nikii (Mateo 26:28).
Nnojotsü kojuyatuain naapajiraain nikii Jesús (Hebreokana 9:25, 26). Müleka ishajaale tü wiinokot jee niʼirukujaale Jesús tü pankat nnojotsüjeseʼe pansaain sümaa tü sümakat tü Bibliakat, nnojoluin kojuyatuain naapajiraain nikii Jesús.
Anuu tü nümakat Jesús: «Tü waaʼinrakat jooluʼu, süpülajatü jaaʼinrüin waneepia süpüla sotuinjachin jaaʼin taya», nnojoishi müin nia: «Ayata jaaʼinrüin tüü süka taapajiraainjatüin tekii kojuyatua» (1 Corinto 11:24).
Na wayuu anoujakana sünain ishajaain tü wiinokot otta niʼirukujaain Jesús tü pankat nanouja anainrü tia sutuma nnojoluin pansaain süshajia waneirua wetsiikulo suluʼujee tü Bibliakat. Jamüsüjaʼa suluʼu waneirua Biblia, müsü süshajia tü aküjünakat suluʼu Mateo 26:28: «Tü shia tü tashakat» (Mateo 26:28), nnojotpejeʼe müin nünüiki Jesús «tüü müsü aka sukuwaʼipa tü tashakat» müshi nia saashin waneirua Biblia. d Nikirajawalin Jesús na wayuukana sükajee sukuwaʼipa tü kasa eʼnnaajünakat sainküin mma, müsüjeseʼe nüküjain tü wiinokot shiyaakuayaasü neʼe tü nüshakat (Mateo 13:34, 35).
¿Jaralii na ekakana tü pankat otta na asakana tü wiinokot?
Wanaa sümaa noutkajaain na Aküjaliikana Pütchi süpüla sotuin naaʼin tü kaʼi outakalü oʼu Jesús palitchon neʼe na wayuu ekakana tü pankat otta na asakana tü wiinokot, ¿jamüsü maka sukuwaʼipa natuma?
Sükajee amülain nüsha Jesús nüpansaajüin wanee pütchi jeketü shiiʼiraka tü pütchi nüpansaajatüjütkalia paala Jehová namaa na israelitakana (Hebreokana 8:10-13). Na ekakana tü pankat otta asakana tü wiinokot sünain tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai, naya na nüpansaajaka amaa Jesús tü pütchi jeketkat, naya aneekünaka nutuma Maleiwa süpüla wanee aʼyatawaa anakat maʼin (Hebreokana 9:15; Lucas 22:20). Aneekünüshii naya anoujashiikana süpüla naluwataainjanain nümaa Jesús chaa iipünaa, saashin tü Bibliakat 144.00 naya (Lucas 22:28-30; Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 5:9, 10; 14:1, 3).
144.000 na anoujashii aluwataainjanakana nümaa Jesús chaa iipünaa, wattapejeʼe maʼin naalii na yaainjana kepiain waneepia saaʼu tü mmakat (Lucas 12:32; Alateetkat Mapeena 7:9, 10). Mayaainjeʼe nnojoluin nasüin tü wiinokot jee neküin tü pankat na kepiainjanakana saaʼu tü mmakat, oʼunushii naya sünain tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai, naaʼinrüin tia süka kojutuin maʼin namüin naapajiraain nikii Jesús saaʼu waainjala (1 Juan 2:2).
a Paashajeʼera The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge, volumen IV, süpana 43,44, otta McClintock and Strongʼs Cyclopedia, volumen VIII, süpana 836.
b Paashajeʼera The New Cambridge History of the Bible, volumen 1, süpana 841.
c Mayaainjeʼe shiyaawatünüin aaʼu maaʼulu suʼttuin tü kashikat Nisán siraapa maʼin tü kashikat, nnojotpuʼusü müin sukuwaʼipa a soʼu nakalia Jesús. Jamüshiijaʼa na judío namaiwajanakana natüjaa aaʼu suʼttuin tü kashikat Nisán jayapa maʼin siraain tü kashikat chaa Jerusalén, tia alatawaisü maʼaka wanee kaʼi jee shiale piama kaʼi süchikijee süsiralaain tü kashikat. Müsüjeseʼe nnojoluwalin wanaawain sükalia naainjakalü oʼu na Aküjaliikana Pütchi tü ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Señotkai sümaa sükalia tü Pascua eekat maaʼulu natuma na judíokana.
d Paashajeʼera tü Bibliakalüirua : A New Translation of the Bible, James Moffatt; The New Testament—A Translation in the Language of the People, Charles B. Williams; otta The Original New Testament, Hugh J. Schonfield.