Siirry sisältöön

Kim Hye-min ja hänen vaimonsa Ha-bin Gwangjun oikeussalin ulkopuolella

7. JOULUKUUTA 2022
ETELÄ-KOREA

Etelä-Korean siviilipalveluksen rangaistuksenomaisuutta puidaan oikeudessa

Etelä-Korean siviilipalveluksen rangaistuksenomaisuutta puidaan oikeudessa

Etelä-Koreassa toimivan Gwangjun piirioikeuden on määrä 8. joulukuuta 2022 käsitellä asiaa, joka koskee veli Kim Hye-miniä. Hän on ensimmäinen aseistakieltäytyjä, joka on kieltäytynyt myös maan järjestämästä siviilipalveluksesta sen rangaistuksenomaisen luonteen vuoksi. Hän on vaarassa saada rikosrekisterimerkinnän ja enimmillään kolmen vuoden vankeusrangaistuksen.

Etelä-Koreassa käytössä oleva kolmen vuoden siviilipalvelus on maailman pisimpiä – kaksi kertaa niin pitkä kuin asepalvelus. Näiden kolmen vuoden ajan aseistakieltäytyjät ovat ikään kuin kotiarestissa, suljettuina vankilassa oleviin asuntoloihin ja tiukkojen rajoitusten alaisina. Siksi eri maiden asiantuntijat eivät katso Etelä-Korean siviilipalvelusjärjestelmän olevan todellinen vaihtoehto asepalvelukselle vaan pitävät sitä ”vaihtoehtoisena rangaistuksena”. a

Etelä-Korean perustuslakituomioistuin totesi 28. kesäkuuta 2018, että Korean perustuslaki suojelee aseistakieltäytyjien oikeuksia, mutta varoitti sitten siviilipalvelusta koskevan lain säätäjiä: ”Jos vaihtoehtoisen palveluksen kesto tai kovuus on niin kohtuuton, että aseistakieltäytyjät kokevat sellaisen palveluksen suorittamisen vaikeaksi, se tekee tyhjäksi vaihtoehtoisen palveluksen tarkoituksen ja halventaa sen luonteeltaan rangaistukseksi, mikä loukkaisi muita perusoikeuksia.”

YK:n ihmisoikeuskomissio asetti kansainväliset normit siviilipalvelukselle vuonna 1998 antamassaan päätöslauselmassa. Maita, joissa asepalvelus on pakollinen, muistutettiin velvollisuudesta järjestää aseistakieltäytyjille mahdollisuus palvelukseen, joka on ”yleisen edun mukaista eikä rangaistuksenomaista”.

Hye-min ei ole nyt syytettynä ensimmäistä kertaa. Syyskuussa 2020 Etelä-Korean korkein oikeus vapautti hänet syytteestä, koska hänen kieltäytymisensä asepalveluksesta johtui omantunnonsyistä. Viikkoja myöhemmin hän pyysi päästä siviilipalvelukseen, mutta hänet kutsuttiin siihen vasta 7. helmikuuta 2022. Harkittuaan huolellisesti nykyisen siviilipalvelusohjelman rangaistuksenomaisuutta hän päätti kuitenkin kunnioittavasti kieltäytyä siitä.

Jos oikeusistuin tekee Hye-minille suotuisan ratkaisun, se voi saada viranomaiset harkitsemaan siviilipalvelusohjelman uudistamista, jotta se täyttäisi kansainväliset normit. Tällainen muutos hyödyttäisi suuresti Korean yhteiskuntaa samoin kuin Etelä-Koreassa asuvia veljiämme ja heidän perheitään. Rukoilemme, että korealaiset veljet voisivat Jehovan avulla ”kestää kaiken kärsivällisesti ja iloiten” (Kolossalaisille 1:11).

a Aiheesta kerrotaan enemmän Etelä-Korean siviilipalvelusjärjestelmää koskevassa erikoisraportissa, jonka on valmistanut Jehovan todistajien Aasian ja Tyynenmeren alueen yhdistys.