Paholaisrausku hankkii ravintonsa ottamalla uidessaan suuhunsa merivettä, jonka seassa on planktonia. Plankton erottuu merivedestä rauskun suussa eräänlaisessa suodatinjärjestelmässä ja kulkeutuu rauskun ruokatorveen. Vesi puolestaan virtaa suodattimien ja kidusten läpi takaisin mereen. Paholaisrausku onnistuu erottelemaan ravinnoksi planktonia, joka on paljon pienempää kuin sen suodattimien aukot. Tiedetoimittaja Ed Yongin mukaan tällaista ”saavutusta on vaikea uskoa todeksi”.

 Mieti: Rauskun suussa on kiduskaaria, joiden ympärillä on suodattimina toimivia piikkejä niin kuin tiheässä kammassa. Osa niistä osoittaa eteenpäin ja osa taaksepäin. Merivettä virtaa sekä piikkien päällä että niiden välistä, jolloin syntyy pikkuruisia pyörteitä.

 Kun plankton ja muu ravintoaines törmäävät piikkien kärkiin, ne kimpoavat takaisin suodattimien päällä nopeammin virtaavaan veteen ja päätyvät lopulta rauskun ruokatorveen. Jopa plankton, joka on niin pientä, että se mahtuisi kulkemaan suodattimien läpi, sinkoaa takaisin päällä kulkevaan virtaan pienten pyörteiden ansiosta. Suodatinjärjestelmä mahdollistaa sen, että rausku pääsee herkuttelemaan planktonilla, joka muuten pääsisi livahtamaan piikkien raoista takaisin mereen.

 Lisäksi rauskun suodatinjärjestelmä puhdistaa itse itsensä, eikä se tukkeudu riippumatta siitä, miten nopeasti rausku ui tai miten paljon vedessä on planktonia.

 Tutkijat toivovat, että paholaisrauskun suodatinjärjestelmää jäljittelemällä voitaisiin kehittää suodattimia jäteveden puhdistamiseen ja mikromuovien erotteluun vedestä.

 Mitä ajattelet? Onko paholaisrauskun suodatinjärjestelmä evoluution vai suunnittelun tulos?