Psalmit 39:1–13

Johtajalle. Jedutunin*+ tapaan. Daavidin psalmi. 39  Minä sanoin: ”Olen varovainen,*etten tekisi syntiä kielelläni.+ Olen varovainen ja peitän suuni+niin kauan kuin läheisyydessäni on pahoja.”   Minä olin hiljaa enkä sanonut mitään,+en puhunut edes siitä, mikä on hyvää,mutta tuskani oli raastava.*   Sydämeni hehkui* sisälläni. Tuli paloi palamistaan, kun mietin.* Lopulta sanoin:   ”Jehova, auta minua ymmärtämään, miten nopeasti loppuni tuleeja minkä verran minulla on elinpäiviä,+jotta tajuaisin, miten lyhyt elämäni on.*   Olet antanut minulle vain vähän päiviä,+ja elinaikani on edessäsi kuin ei mitään.+ Jokainen ihminen on pelkkä henkäys, vaikka hän näyttäisikin olevan turvassa.+ (Sela.)   Ihminen elää elämänsä varjon lailla. Hän ryntäilee sinne tänne* turhan takia. Hän kasaa omaisuutta eikä tiedä, kuka sen saa.+   Mitä sitten voin toivoa, Jehova? Sinä olet ainoa toivoni.   Vapauta minut kaikista rikkomuksistani.+ Älä anna tyhmän halveksia minua.   Minä jäin sanattomaksi,en pystynyt avaamaan suutani,+koska tämä kaikki on tullut sinulta.+ 10  Lakkaa ahdistamasta minua. Olen näännyksissä kätesi lyönneistä. 11  Sinä oikaiset ihmistä rankaisemalla häntä hänen rikkomuksestaan.+Kuin koi sinä hävität sen, mikä on hänelle arvokasta. Jokainen ihminen on pelkkä henkäys.+ (Sela.) 12  Kuule rukoukseni, Jehova,kuuntele avunhuutoani.+ Älä väheksy kyyneleitäni. Minähän olen sinulle vain muukalainen,+olen ohikulkumatkalla* niin kuin kaikki esi-isäni.+ 13  Käännä ankara katseesi minusta, jotta tulisin iloiseksi,ennen kuin menen pois eikä minua enää ole.”

Alaviitteet

Kirjaim. ”Valvon teitäni”.
Tai ”yltyi”.
Kirjaim. ”kuumeni”.
Tai ”huokailin”.
Tai ”kuinka katoavainen olen”.
Kirjaim. ”metelöi”.
Tai ”siirtolainen”.

Tutkimisviitteet

Media