Psalmit 109:1–31

Johtajalle. Daavidin. Psalmi. 109  Jumala, jota ylistän,+ älä pysy hiljaa.   Pahat ja petolliset avaavat suunsa ja puhuvat minua vastaan. Heidän kielensä valehtelevat minusta.+   He piirittävät minua vihamielisillä sanoillaja hyökkäävät syyttä kimppuuni.+   He vastaavat rakkauteeni vastustamalla minua,+mutta minä jatkan rukoilemista.   He maksavat minulle hyvän pahalla+ja rakkauteni vihalla.+   Anna pahalle ihmiselle valtaa viholliseeni.*Seisokoon vastustaja* hänen oikealla puolellaan.   Kunpa hänet havaittaisiin syylliseksi,* kun hän on tuomittavana.Kunpa hänen rukoustaankin pidettäisiin syntinä.+   Olkoon hänellä vähän elinpäiviä.+Ottakoon joku muu hänen tehtävänsä valvojana.+   Jääkööt hänen lapsensa* isättömiksija hänen vaimonsa leskeksi. 10  Tulkoot hänen lapsistaan* kiertäviä kerjäläisiä,jotka lähtevät kotinsa raunioilta etsimään ruokaa. 11  Vieköön velkoja* kaiken, mitä hänellä on,ja ryöstäkööt vieraat hänen omaisuutensa. 12  Kunpa kukaan ei tekisi hänelle hyvää*eikä säälisi hänen isättömiä lapsiaan. 13  Hänen jälkeläisensä pitää hävittää.+Heidän nimensä pitää pyyhkiä pois sukupolven kuluessa. 14  Kunpa Jehova muistaisi hänen esi-isiensä rikkomukset.+Kunpa hänen äitinsä syntejä ei pyyhittäisi pois. 15  Pitäköön Jehova aina mielessään, mitä he ovat tehneet.Hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.+ 16  Tällainen ihminen ei muistanut tehdä hyvää*+vaan vainosi sorrettua,+ köyhää ja murtunutta miestäsurmatakseen hänet.+ 17  Hän rakasti toisten kiroamista, joten häntä itseään kohtasi kirous.Hän ei halunnut siunata toisia, joten hänkään ei saanut siunausta. 18  Hän pukeutui kirouksiin kuin vaatteeseen. Ne menivät hänen sisäänsä kuin vesi,hänen luihinsa kuin öljy. 19  Kunpa kiroukset olisivat kuin vaate, jonka hän kietoo ympärilleen,+ja kuin vyö, jota hän aina käyttää. 20  Näin Jehova maksaa sille, joka vastustaa minua,+ja niille, jotka puhuvat minusta pahaa. 21  Mutta sinä, suvereeni Herra Jehova,toimi hyväkseni nimesi tähden.+ Vapauta minut, koska uskollinen rakkautesi on suuri.+ 22  Olen avuton ja köyhä,+ja sydämeni on lävistetty.+ 23  Häviän kuin väistyvä varjo,minut on pudistettu pois kuin heinäsirkka. 24  Polveni pettävät paastoamisesta,olen laihtunut ja kuihdun pois. 25  He pilkkaavat minua.+ Nähdessään minut he pudistelevat päätään.+ 26  Auta minua, Jehova, Jumalani,osoita uskollista rakkauttasi ja pelasta minut. 27  Heidän pitää tietää, että tämä on sinun kädestäsi,että sinä, Jehova, olet tehnyt niin. 28  Antaa heidän kirota, mutta siunaa sinä minua. Kun he nousevat minua vastaan, joutukoot he häpeään,mutta anna palvelijasi iloita. 29  Kunpa vastustajani puettaisiin nöyryytykseenja kiedottaisiin häpeään kuin viittaan.*+ 30  Minä ylistän palavasti Jehovaa,kiitän häntä monien edessä,+ 31  sillä hän seisoo köyhän oikealla puolellapelastaakseen hänet hänen tuomitsijoiltaan.

Alaviitteet

Kirjaim. ”häneen”.
Tai ”syyttäjä”.
Tai ”pahaksi”.
Kirjaim. ”poikansa”.
Kirjaim. ”pojistaan”.
Tai ”Pyydystäkööt koronkiskurit ansoilla”.
Tai ”osoittaisi hänelle uskollista rakkautta”.
Tai ”osoittaa uskollista rakkautta”.
Tai ”hihattomaan vaatteeseen”.

Tutkimisviitteet

Media