Johannes 12:1–50
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
Kuusi päivää ennen pesahia: Jeesuksen on täytynyt saapua Betaniaan niihin aikoihin, kun sapatti alkoi 8. nisankuuta (auringon laskiessa). Sapattia seuraavana päivänä (ts. illalla, kun 9. nisankuuta alkoi) hän aterioi spitaalia sairastaneen Simonin luona Martan, Marian ja Lasaruksen kanssa (Joh 12:2–11). (Ks. Mt 26:6, tutkimisviite; sanasto, ”Pesah”; liite A7; liite B12.)
Betaniaan: Ks. Mt 21:17, tutkimisviite.
Lasarus: Ks. Lu 16:20, tutkimisviite.
illallinen: Ts. ateria, joka tarjottiin spitaalia sairastaneen Simonin luona auringonlaskun jälkeen, kun 9. nisankuuta alkoi (Mt 26:6; Mr 14:3).
Maria: Ts. Martan ja Lasaruksen sisar (Joh 11:1, 2). Rinnakkaiskertomuksissa Mt 26:7:ssä ja Mr 14:3:ssa häntä sanotaan ”naiseksi”.
kolmanneskilon: Kreikan sana lítra yhdistetään tavallisesti roomalaiseen naulaan (lat. libra), joten se oli noin 327 g. (Ks. liite B14.)
hyväntuoksuista öljyä – – hyvin kallista: Johanneksen kertomuksen mukaan nimenomaan Juudas Iskariot sanoi, että öljy olisi voitu myydä ”300 denaarilla” (Joh 12:5). Tämä rahasumma vastasi suunnilleen tavallisen työntekijän vuoden palkkaa. Tätä hyväntuoksuista öljyä saatiin tiettävästi aromaattisesta kasvista (Nardostachys jatamansi), joka kasvaa Himalajalla. Nardusöljyä usein laimennettiin tai jopa väärennettiin, mutta sekä Markus että Johannes sanovat tämän öljyn olleen aitoa (Mr 14:3). (Ks. sanasto, ”Nardusöljy”.)
hän kaatoi sitä Jeesuksen jaloille: Ks. Mr 14:3, tutkimisviite.
joka aikoi kavaltaa hänet: Tämä kahden preesensissä olevan kreikan verbin yhdistelmä (käännetty vastineilla ”aikoi” ja ”kavaltaa”) voi välittää ajatuksen, että kavaltaessaan Jeesuksen Juudas ei toiminut hetken mielijohteesta vaan harkitusti. Joh 6:64 tukee tätä päätelmää (ks. Joh 6:64, tutkimisviite).
300 denaarilla: Ks. Mr 14:5, tutkimisviite.
tällä tavalla valmistaisi minua hautaamispäivääni varten: Ks. Mt 26:12, tutkimisviite.
siellä: Ts. Betaniassa (Joh 12:1).
Seuraavana päivänä: Ts. aamulla 9. nisankuuta 33. Nisankuun 9. päivä oli alkanut auringon laskiessa edellisenä iltana, jolloin Jeesus oli aterioinut spitaalia sairastaneen Simonin luona. (Ks. Joh 12:1, tutkimisviite, ja liite B12.)
juhlaan: Tekstiyhteys osoittaa, että tämä juhla oli pesah (Joh 11:55; 12:1; 13:1). Jeesuksen aikana pesah, jota vietettiin 14. nisankuuta, ja happamattoman leivän juhla, jota vietettiin 15.–21. nisankuuta (3Mo 23:5, 6; 4Mo 28:16, 17; ks. liite B15), liittyivät niin läheisesti toisiinsa, että joskus kaikkia kahdeksaa päivää (14.–21. nisankuuta) pidettiin yhtenä juhlana (Lu 22:1). Josefus puhuu ”kahdeksan päivää kestävästä juhlasta, jota sanotaan happamattoman leivän juhlaksi”. (Ks. liite B12.)
Pelastathan: Ks. Mt 21:9, tutkimisviite.
Jehovan: Tässä Ps 118:25, 26:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite A5 ja liite C.)
Siionin tytär: Ks. Mt 21:5, tutkimisviite.
aasin varsan: Ts. nuoren aasin. Kuvaillessaan tätä tilannetta Markus (11:2), Luukas (19:35) ja Johannes mainitsevat vain yhden eläimen, varsan. Matteus (21:2–7) mainitsee varsan lisäksi sen emon (ks. Mt 21:2, 5, tutkimisviitteet).
haudasta: Tai ”muistohaudasta”. (Ks. sanasto.)
kreikkalaisia: Israelissa oli ensimmäisellä vuosisadalla monia kreikkalaisia siirtokuntia, mutta tässä tekstiyhteydessä sana tarkoittaa ilmeisesti juutalaisuuteen kääntyneitä kreikkalaisia. Joh 12:32:ssa Jeesus ennusti: ”Minä tulen vetämään kaikenlaisia ihmisiä luokseni.”
elämäänsä: Tai ”sieluaan”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
palvella: Tässä käytetty kreikan verbi diakonéō kuuluu samaan sanueeseen kuin substantiivi diákonos, joka on tässä samassa jakeessa käännetty vastineella palvelijanikin. Raamatussa sana diákonos tarkoittaa usein ihmistä, joka nöyrästi ja hellittämättä palvelee toisia. (Ks. Mt 20:26, tutkimisviite.)
minä olen: Tai ”sieluni on”. Kreikan sana psykhḗ, joka on perinteisesti käännetty ”sieluksi”, tarkoittaa tässä ihmisen koko olemusta. ”Sieluni” voidaan siis kääntää myös ”koko olemukseni” tai vain ”minä”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
ääni: Kolmas evankeliumeissa mainituista kolmesta tilanteesta, joissa Jehovan kerrotaan puhuneen suoraan ihmisille. Ensimmäinen oli Jeesuksen kasteen yhteydessä vuonna 29, ja siitä kerrotaan Mt 3:16, 17; Mr 1:11; Lu 3:22:ssa. Toinen liittyi Jeesuksen muodonmuutokseen vuonna 32, ja siitä kerrotaan Mt 17:5; Mr 9:7; Lu 9:35:ssä. Kolmas tilanne oli vuonna 33 vähän ennen Jeesuksen viimeistä pesahia, ja siitä kerrotaan vain Johanneksen evankeliumissa. Jehova vastasi, kun Jeesus pyysi Isäänsä saattamaan oman nimensä kunniaan.
maailman hallitsija: Samanlainen ilmaus esiintyy Joh 14:30; 16:11:ssä, ja se viittaa Saatanaan eli Paholaiseen. Tässä tekstiyhteydessä sana ”maailma” (kreik. kósmos) tarkoittaa ihmisyhteiskuntaa, joka on vieraantunut Jumalasta ja jonka käytös on ristiriidassa hänen tahtonsa kanssa. Tämä maailma ei ole lähtöisin Jumalasta, vaan se on ”paholaisen vallassa” (1Jo 5:19). Saatana ja ”taivaalliset pahat henkivoimat” ovat ”tämän pimeyden [näkymättömiä] maailmanhallitsijoita [kreik. sanan kosmokrátōr taivutusmuoto]” (Ef 6:11, 12).
tullaan heittämään ulos: Jeesuksen profeetalliset sanat viittaavat aikaan, jolloin Saatana poistetaan asemastaan tämän maailman hallitsijana.
minut kohotetaan maasta: Viittaa ilmeisesti Jeesuksen teloitukseen paalussa, kuten seuraava jae osoittaa.
kaikenlaisia ihmisiä: Jeesus sanoo, että hän vetää luokseen kaikenlaisia ihmisiä riippumatta kansallisuudesta, etnisestä taustasta tai taloudellisesta asemasta (Ap 10:34, 35; Il 7:9, 10; ks. Joh 6:44, tutkimisviite). Esimerkiksi tässä tilanteessa ”jotkut kreikkalaiset”, jotka olivat tulleet temppeliin palvomaan Jumalaa, halusivat nähdä Jeesuksen (ks. Joh 12:20, tutkimisviite). Kreikan sana pas (’jokainen’, ’kaikki’) on monissa käännöksissä käännetty vastineella, joka antaa ymmärtää, että Jeesus vetää lopulta luokseen kaikki ihmiset. Tämä ajatus ei kuitenkaan ole sopusoinnussa muun Raamatun kanssa (Ps 145:20; Mt 7:13; Lu 2:34; 2Te 1:9). Vaikka kreikan sanan kirjaimellinen merkitys on ’kaikki’, ’jokainen’ (Ro 5:12), Mt 5:11 ja Ap 10:12 osoittavat selvästi, että se voi merkitä myös ’kaikenlaista’ tai ’kaikenlaisia’, ja näillä vastineilla se onkin käännetty näissä jakeissa monissa käännöksissä. (Joh 1:7; 1Ti 2:4.)
Jehova: Tässä Jes 53:1:stä otetussa lainauksessa Jumalan nimeä käytetään heprealaisessa alkutekstissä vain kerran, ilmauksessa ”Jehovan käsivarsi”. Johannes näyttää kuitenkin lainaavan Jesajan ennustusta heprealaisen alkutekstin sijasta Septuagintan mukaan. Kun alkuperäistä Septuaginta-käännöstä tehtiin, kääntäjät ehkä lisäsivät Jumalan nimen jakeen alkuun selventääkseen, että profeetta esittää kysymyksensä Jumalalle (ks. Ro 10:16, jossa myös lainataan Jes 53:1:tä). Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä jae alkaa Jumalan nimen sijasta puhuttelusanalla Kýrios (’Herra’). Heprealaisen alkutekstin Tetragrammi korvattiin niissä usein sanalla Kýrios (kuten on tehty Jes 53:1:n jälkimmäisessä Kýrios-sanan esiintymiskohdassa). Tämän perusteella Jumalan nimeä käytetään tässä Joh 12:38:ssa päätekstissä. Useissa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä (ks. liite C4, viitteet J12, 14, 16–18, 22–23) on Joh 12:38:n ensimmäisessä esiintymiskohdassa Jumalan nimi.
Jehovan käsivarsi: Tässä Jes 53:1:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä yhden kerran Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. tämän jakeen ensimmäinen tutkimisviite, jossa selitetään nimen Jehova ensimmäistä esiintymiskohtaa tässä jakeessa; liite A5; liite C.) Käsivartta vastaavia heprean ja kreikan sanoja käytetään Raamatussa usein kuvaannollisesti, jolloin ne tarkoittavat kykyä käyttää voimaa tai valtaa. Jeesuksen ihmeiden välityksellä Jehova paljasti ”käsivartensa” eli mahtavuutensa ja kykynsä käyttää valtaa.
Jesaja – – näki hänen korotetun asemansa: Jesaja sai näyn, jossa Jehova istui taivaassa valtaistuimellaan ja kysyi häneltä: ”Kuka lähtee meidän puolestamme?” (Jes 6:1, 8–10.) Monikollinen pronomini ”meidän” osoittaa, että tässä näyssä Jumalan kanssa oli ainakin yksi persoona. Siksi on järkevää päätellä, että kun Johannes sanoi Jesajan nähneen ”hänen korotetun asemansa”, viitataan siihen asemaan ja kirkkauteen, joka Jeesuksella oli Jehovan rinnalla ennen kuin hänestä tuli ihminen (Joh 1:14). Tämä sopii yhteen esimerkiksi 1Mo 1:26:n kanssa, jossa Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme.” (Ks. myös San 8:30, 31; Joh 1:1–3; Kol 1:15, 16.) Johannes lisäsi, että Jesaja puhui hänestä, ts. Kristuksesta. Suuri osa Jesajan kirjoituksista liittyykin ennustettuun Messiaaseen.
hallitusmiehistäkin: ”Hallitusmiehiä” vastaava kreikan sana viittaa ilmeisesti juutalaisten ylimmän tuomioistuimen, sanhedrinin, jäseniin. Samaa sanaa käytetään Joh 3:1:ssä Nikodemoksesta, joka kuului tähän tuomioistuimeen (ks. Joh 3:1, tutkimisviite).
erotettu synagogasta: Ks. Joh 9:22, tutkimisviite.
tuomitse: Ks. Joh 3:17, tutkimisviite.
Media
Raamatun aikoina taatelipalmu (Phoenix dactylifera) oli yleinen puu Israelissa ja sen lähiseuduilla. Palmut viihtyivät nähtävästi Galileanjärven rannoilla ja Jordanin alajuoksulla kuumassa Jordaninlaaksossa. Niitä kasvoi paljon varsinkin Jerikon ympärillä, ja sitä sanottiinkin ”palmukaupungiksi” (5Mo 34:3; Tu 1:16; 3:13; 2Ai 28:15). Taatelipalmu voi kasvaa 30 m korkeaksi, ja sen lehdet voivat olla 3–5 m pitkiä. Juutalaiset keräsivät palmunoksia iloisen lehtimajanjuhlan aikana (3Mo 23:39–43; Ne 8:14, 15). Kun ihmisjoukko otti Jeesuksen vastaan ”Israelin kuninkaana”, heillä oli palmunoksia. Näin he ilmeisesti halusivat ylistää häntä ja osoittaa, että he tunnustivat hänen kuninkuutensa. (Joh 12:12, 13.) Il 7:9, 10:ssä myös ”suurella joukolla” on ”käsissään palmunoksia”, kun he kiittävät pelastuksesta Jumalaa ja Karitsaa.
Aasi on hevosten sukuun kuuluva kavioeläin. Se on pienempi kuin hevonen, ja sillä on pidemmät korvat, lyhyempi harja ja lyhytkarvaisempi häntä, joka päättyy pitkään tupsuun. Sanonnoissa aasi on tyhmä ja itsepäinen, mutta tosiasiassa sitä voidaan pitää älykkäämpänä kuin hevosta. Se on tavallisesti säyseä eläin. Aasilla ratsastivat sekä miehet että naiset, jopa huomattavassa asemassa olevat israelilaiset (Jos 15:18; Tu 5:10; 10:3, 4; 12:14; 1Sa 25:42). Kun Daavidin poika Salomo voideltiin kuninkaaksi, hän ratsasti tilaisuuteen isänsä muulitammalla, aasioriin ja tammahevosen risteymällä (1Ku 1:33–40). Oli siksi sopivaa, että Jeesus, joka oli suurempi kuin Salomo, täytti Sak 9:9:n ennustuksen ratsastamalla hevosen sijasta aasinvarsalla.