Jeremia 4:1–31
4 ”Jos sinä palaat, Israel”, julistaa Jehova,”jos sinä palaat minun luoksenija jos poistat iljettävät epäjumalasi minun edestäni,silloin sinusta ei tule pakolaista.+
2 Jos vannot: ’Yhtä varmasti kuin Jehova elää!’ja toimit rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja oikein,*niin kansat hankkivat häneltä* itselleen siunauksenja ylpeilevät hänestä.”+
3 Näin sanoo Jehova Juudan miehille ja Jerusalemille:
”Kyntäkää itsellenne viljelysmaaälkääkä jatkuvasti kylväkö orjantappuroiden sekaan.+
4 Ympärileikatkaa itsenne Jehovan edessäja poistakaa sydämenne esinahka,+te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat,ettei vihani leimahtaisi kuin tulija palaisi kenenkään sammuttamattateidän pahojen tekojenne takia.”+
5 Kertokaa Juudassa ja julistakaa Jerusalemissa,
huutakaa ja puhaltakaa torveen kaikkialla maassa,+
huutakaa kovalla äänellä ja sanokaa: ”Kokoontukaa!Paetaan linnoitettuihin kaupunkeihin.+
6 Kohottakaa merkki* Siionia kohti.
Hakeutukaa suojaan älkääkä jääkö seisomaan.”
Minä tuon pohjoisesta onnettomuuden,+ suuren romahduksen.
7 Kuin tiheiköstään esiin tuleva leijona+on kansojen tuhoaja lähtenyt liikkeelle.+
Hän on lähtenyt olinpaikastaan tekemään maastasi kauhistuttavan näyn.
Sinun kaupunkisi luhistuvat raunioiksi, niin ettei niissä ole yhtään asukasta.+
8 Pukeutukaa siksi säkkikankaaseen,+surkaa* ja valittakaa,sillä Jehovan hehkuva viha ei ole kääntynyt meistä pois.
9 ”Sinä päivänä”, julistaa Jehova, ”kuninkaan rohkeus* pettää,+samoin ruhtinaiden rohkeus.*Papit kauhistuvat ja profeetat ihmettelevät.”+
10 Sitten minä sanoin: ”Voi, suvereeni Herra Jehova! Sinä olet todella pettänyt perusteellisesti tämän kansan+ ja Jerusalemin, kun olet sanonut: ’Teillä tulee olemaan rauha’,+ mutta kurkullamme onkin* miekka.”
11 Siihen aikaan sanotaan tälle kansalle ja Jerusalemille:
”Paahtava tuuli erämaan paljailta kukkuloiltapuhaltaa kansani tytärtä* kohti,muttei viljan viskaamista* eikä puhdistamista varten.
12 Minun käskystäni näistä paikoista puhaltaa tuuli täydellä voimalla.
Nyt minä julistan heille tuomiot.
13 Katso! Vihollinen tulee kuin sadepilvet,ja hänen vaununsa ovat kuin myrskytuuli.+
Hänen hevosensa ovat kotkia nopeammat.+
Voi meitä, sillä olemme tuhon omat!
14 Pese sydämesi puhtaaksi pahuudesta, Jerusalem, jotta pelastuisit.+
Kuinka kauan haudot pahoja ajatuksia?
15 Ääni kertoo uutisia Danista+ja julistaa onnettomuutta Efraimin vuorilta.
16 Ilmoittakaa se kansoille.Julistakaa se Jerusalemille.”
”Tiedustelijoita* tulee kaukaisesta maasta,ja he kohottavat sotahuudon Juudan kaupunkeja vastaan.
17 He piirittävät Jerusalemia kuin pellon vartijat,+koska se on kapinoinut minua vastaan”,+ julistaa Jehova.
18 ”Sinä joudut maksamaan käytöksestäsi ja toiminnastasi.+
Kuinka katkera onkaan onnettomuutesi,sillä kapinallisuutesi yltää aina sydämeesi asti!”
19 Voi ahdistustani,* ahdistustani!
Sydäntäni* raastaa ankara tuska.
Sydämeni jyskyttää rinnassani.
En voi pysyä hiljaa,sillä olen kuullut torven äänen,taisteluhälytyksen.*+
20 Sanomia kuullaan onnettomuudesta onnettomuuden perään,sillä koko maa on tuhottu.
Yhtäkkiä omat telttani tuhotaan,hetkessä minun telttakankaani.+
21 Kuinka kauan vielä näen merkin,*kuulen torven äänen?+
22 ”Kansani on tyhmä.+He eivät ota huomioon minua.
He ovat typeriä lapsia,* vailla ymmärrystä.
He osaavat kyllä tehdä pahaa*mutta eivät tiedä, miten tehdä hyvää.”
23 Minä näin maan – se oli tyhjä ja autio.+
Minä katsoin taivasta – siellä ei ollut enää valoa.+
24 Minä näin vuoret – ne järisivät,ja kaikki kukkulat tärisivät.+
25 Minä katselin ympärilleni enkä nähnyt yhtään ihmistä,ja kaikki taivaan linnut olivat paenneet.+
26 Minä näin, että hedelmätarhasta oli tullut erämaaja että kaikki sen kaupungit oli hajotettu.+
Tämän oli saanut aikaan Jehova,hänen hehkuva vihansa.
27 Näin sanoo Jehova: ”Koko maa autioituu,+mutta minä en hävitä sitä kokonaan.
28 Tämän vuoksi maa suree+ja ylhäällä oleva taivas pimenee.+
Minä olen puhunut, olen päättänyt,en muuta mieltäni* enkä peru sanaani.+
29 Ratsumiesten ja jousiampujien ääntäpakenee koko kaupunki.+
Ihmiset menevät tiheikköihin,ja he kiipeävät kallioille.+
Kaikki kaupungit on hylätty,eikä niissä asu ketään.”
30 Nyt kun sinut on tuhottu, mitä aiot tehdä?
Sinulla oli tapana pukeutua kirkkaanpunaiseen,koristaa itsesi kultakoruillaja korostaa silmiäsi mustalla värillä.*
Turhaan sinä kaunistit itseäsi,+sillä ne, jotka himoitsivat sinua, ovat hylänneet sinut.Nyt he yrittävät tappaa sinut.+
31 Olen kuullut äänen, joka on kuin sairaan naisen huuto,ensisynnyttäjän tuska,henkeä haukkovan Siionin tyttären ääni.
Hän levittelee käsiään ja sanoo:+
”Voi minua, sillä olen väsynyt tappajiin!”
Alaviitteet
^ Ts. Jehovalta.
^ Tai ”Pystyttäkää merkkipaalu”.
^ Tai ”lyökää rintaanne”.
^ Kirjaim. ”sydän”.
^ Kirjaim. ”sydän”.
^ Tai ”sieluumme onkin yltänyt”.
^ Personifikaatio, runouden keino, joka saattaa tässä ilmaista sääliä tai myötätuntoa.
^ Työvaihe, jossa jyvät erotetaan akanoista.
^ Kirjaim. ”Vartijoita”, ”Tarkkailijoita”, ts. niitä, jotka tarkkailevat kaupunkia ratkaistakseen, milloin hyökätä.
^ Kirjaim. ”sisuksiani”.
^ Kirjaim. ”Sydämeni seinämiä”.
^ Tai mahd. ”taisteluhuudon äänen”.
^ Tai ”merkkipaalun”.
^ Kirjaim. ”poikia”.
^ Tai ”ovat viisaita, kun on kyse pahan tekemisestä”.
^ Tai ”tunne mielipahaa”.
^ Tai ”luomivärillä”.