Jeremia 32:1–44
32 Jeremialle tuli Jehovalta sana Juudan kuninkaan Sidkian 10. vuonna eli Nebukadnessarin* 18. vuonna.+
2 Siihen aikaan Babylonin kuninkaan armeija piiritti Jerusalemia, ja profeetta Jeremia oli pidätettynä Vartiopihassa+ Juudan kuninkaan palatsissa.
3 Juudan kuningas Sidkia oli pidättänyt hänet+ ja sanonut: ”Miksi sinä profetoit tällaista? Sinä sanot: ’Näin sanoo Jehova: ”Minä annan tämän kaupungin Babylonin kuninkaan käsiin, ja hän valloittaa sen.+
4 Juudan kuningas Sidkia ei pääse kaldealaisia pakoon, sillä varmasti hänet annetaan Babylonin kuninkaan käsiin, ja hän puhuu kuninkaan kanssa kasvotusten ja näkee tämän silmästä silmään.”’+
5 ’Hän vie Sidkian Babyloniin, ja sinne tämä jää, kunnes minä käännän huomioni häneen’, julistaa Jehova. ’Vaikka te soditte kaldealaisia vastaan, te ette menesty.’”+
6 Jeremia sanoi: ”Minulle on tullut Jehovan sana, joka kuuluu:
7 ’Setäsi Sallumin poika Hanamel tulee luoksesi ja sanoo: ”Osta itsellesi peltoni, joka on Anatotissa,+ sillä sinulla on siihen etuosto-oikeus.”’”+
8 Setäni poika Hanamel tuli luokseni Vartiopihaan, niin kuin Jehova oli sanonut, ja sanoi minulle: ”Ostathan peltoni, joka on Anatotissa Benjaminin maassa, sillä sinulla on oikeus ottaa se haltuusi ja lunastaa se. Osta se itsellesi.” Silloin tiesin, että tämä sanoma oli Jehovalta.
9 Niin minä ostin setäni pojalta Hanamelilta Anatotissa olevan pellon. Punnitsin hänelle rahat:+ seitsemän sekeliä* ja kymmenen sekeliä hopeaa.*
10 Sitten kirjoitin sen kauppakirjaan,+ kiinnitin sinetin, kutsuin todistajat+ ja punnitsin rahat vaa’alla.
11 Otin kauppakirjan – sen, joka oli sinetöity käskyn ja lain vaatimusten mukaan, sekä sen, joka oli jätetty sinetöimättä –
12 ja annoin kauppakirjan Mahsejan pojan Nerian+ pojalle Barukille,+ kun läsnä olivat setäni poika Hanamel, kauppakirjan allekirjoittaneet todistajat ja kaikki Vartiopihassa+ istuvat juutalaiset.
13 Heidän läsnä ollessaan minä käskin Barukia:
14 ”Näin sanoo armeijoiden Jehova, Israelin Jumala: ’Ota nämä asiakirjat, sekä tämä sinetöity kauppakirja että tämä toinen, sinetöimättä jätetty asiakirja, ja laita ne saviastiaan, jotta ne säilyisivät kauan.’
15 Näin sanoo armeijoiden Jehova, Israelin Jumala: ’Tässä maassa ostetaan jälleen taloja, peltoja ja viinitarhoja.’”+
16 Annettuani kauppakirjan Nerian pojalle Barukille rukoilin Jehovaa:
17 ”Voi, suvereeni Herra Jehova! Sinä olet tehnyt taivaan ja maan suurella voimallasi+ ja ojennetulla käsivarrellasi. Mikään ei ole mahdotonta sinulle,
18 joka osoitat uskollista rakkautta tuhansille mutta maksat takaisin isien rikkomuksen pojille, jotka tulevat heidän jälkeensä.*+ Sinä olet tosi Jumala, suuri ja voimakas, sinä, jonka nimi on armeijoiden Jehova.
19 Sinun neuvosi* ovat suurenmoiset ja tekosi mahtavat.+ Sinun silmäsi tarkkailevat kaikkia ihmisten teitä+ antaaksesi kullekin hänen teidensä ja tekojensa mukaan.+
20 Sinä olet tehnyt Egyptin maassa ihmetekoja ja ihmeitä, jotka tunnetaan vielä nykyäänkin, ja näin olet tehnyt Israelissa ja koko ihmiskunnan keskuudessa itsellesi sellaisen nimen+ kuin se nykyään on.
21 Sinä toit kansasi Israelin pois Egyptin maasta voimakkaalla kädellä ja ojennetulla käsivarrella sekä merkkien, ihmeiden ja pelottavien tekojen välityksellä.+
22 Aikanaan sinä annoit heille tämän maan, jonka vannoit antavasi heidän esi-isilleen,+ maidon ja hunajan maan.+
23 He tulivat ja ottivat sen haltuunsa mutteivät kuunnelleet sinua eivätkä totelleet sinun lakiasi. He eivät tehneet mitään, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä, ja siksi annoit koko tämän onnettomuuden kohdata heitä.+
24 Katso! Piiritysvallien avulla on tultu valloittamaan kaupunkia.+ Miekan,+ nälänhädän ja kulkutaudin* vuoksi+ kaupunki joutuu sitä vastaan taistelevien kaldealaisten käsiin. Kaikki, mitä sinä olet sanonut, on tapahtunut, niin kuin nyt näet.
25 Sinä, suvereeni Herra Jehova, kuitenkin sanoit minulle: ’Osta itsellesi rahalla pelto ja kutsu todistajia’, vaikka kaupunki varmasti annetaan kaldealaisten käsiin.”
26 Silloin Jeremialle tuli Jehovan sana, joka kuului:
27 ”Minä olen Jehova, koko ihmiskunnan* Jumala. Onko mikään minulle mahdotonta?
28 Siksi Jehova sanoo näin: ’Minä luovutan tämän kaupungin kaldealaisten ja Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin* käsiin, ja hän valloittaa sen.+
29 Tätä kaupunkia vastaan taistelevat kaldealaiset tulevat tänne, sytyttävät kaupungin tuleen ja polttavat sen+ ja talot, joiden katoilla ihmiset uhrasivat uhreja Baalille ja vuodattivat juomauhreja muille jumalille ja loukkasivat näin minua.’+
30 ’Israelin kansa ja Juudan kansa ovat nuoruudestaan lähtien tehneet vain sitä, mikä on pahaa minun silmissäni.+ Israelin kansa loukkaa minua jatkuvasti kättensä töillä’, julistaa Jehova.
31 ’Tämä kaupunki on siitä päivästä lähtien, jona se rakennettiin, tähän päivään saakka herättänyt minussa vain suuttumusta ja vihaa.+ Se täytyy poistaa kasvojeni edestä+
32 kaiken sen pahan takia, jota Israelin kansa ja Juudan kansa ovat tehneet ja loukanneet näin minua – he, heidän kuninkaansa,+ ruhtinaansa,+ pappinsa ja profeettansa+ sekä Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat.
33 He käänsivät minulle jatkuvasti selkänsä sen sijaan että olisivat katsoneet minuun.*+ Vaikka yritin opettaa heitä yhä uudelleen,* kukaan ei kuunnellut eikä ottanut vastaan kuritusta.+
34 He asettivat iljettävät epäjumalansa temppeliin, johon on liitetty minun nimeni, saastuttaakseen sen.+
35 Lisäksi he rakensivat Hinnomin pojan laaksoon*+ Baalin uhripaikat polttaakseen poikiaan ja tyttäriään tulessa uhriksi* Molekille,+ mitä minä en ole käskenyt heidän tehdä.+ Minulle ei ole koskaan tullut mieleenkään pyytää,* että he tekisivät tällaisen inhottavan teon ja saisivat siten Juudan tekemään syntiä.’
36 Te sanotte, että tämä kaupunki annetaan Babylonin kuninkaan käsiin miekan, nälänhädän ja kulkutaudin välityksellä, mutta Jehova, Israelin Jumala, sanoo näin:
37 ’Minä kokoan heidät kaikista niistä maista, joihin hajotin heidät vihastuksessani, vihassani ja suuressa suuttumuksessani,+ ja tuon heidät takaisin tähän paikkaan ja annan heidän asua turvassa.+
38 He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.+
39 Minä annan heille yhden sydämen+ ja yhden tien, jotta he aina pelkäisivät* minua, mikä on hyväksi heille ja heidän lapsilleen heidän jälkeensä.+
40 Minä teen heidän kanssaan ikuisen liiton:+ en lakkaa tekemästä heille hyvää.+ Panen heidän sydämeensä pelon* minua kohtaan, jotteivät he luovu minusta.+
41 Iloitsen tehdessäni heille hyvää,+ ja minä istutan heidät pysyvästi tähän maahan,+ koko sydämestäni ja koko sielustani.’”*
42 ”Näin sanoo Jehova: ’Niin kuin minä olen tuottanut tälle kansalle koko tämän suuren onnettomuuden, niin minä tuon heille kaiken lupaamani hyvän.+
43 Tässä maassa ostetaan jälleen peltoja,+ vaikka te sanotte: ”Se on joutomaata, siellä ei ole ihmisiä eikä eläimiä, ja se on luovutettu kaldealaisille.”’
44 ’Peltoja ostetaan rahalla, kauppakirjoja kirjoitetaan ja sinetöidään ja todistajia kutsutaan Benjaminin maassa,+ Jerusalemin ympäristössä, Juudan kaupungeissa,+ vuoriston kaupungeissa, alangon kaupungeissa+ ja etelän kaupungeissa, sillä minä tuon takaisin heidän vankinsa’,+ julistaa Jehova.”
Alaviitteet
^ Kirjaim. ”Nebukadressarin”, nimen toinen kirjoitustapa.
^ Kirjaim. ”10 hopeaa”.
^ Kirjaim. ”heidän jälkeensä tulevien poikien poveen”.
^ Tai ”tarkoituksesi”.
^ Tai ”ruton”.
^ Kirjaim. ”kaiken lihan”.
^ Kirjaim. ”Nebukadressarin”, nimen toinen kirjoitustapa.
^ Kirjaim. ”heitä opetettiin, noustiin varhain ja opetettiin”.
^ Kirjaim. ”selän, eivät kasvoja”.
^ Kirjaim. ”pannakseen poikiaan ja tyttäriään kulkemaan tulen läpi”.
^ Kirjaim. ”Sydämeeni ei ole noussut”.
^ Tai ”kunnioittaisivat syvästi”.
^ Tai ”syvän kunnioituksen”.