Apostolien teot 12:1–25

12  Siihen aikaan kuningas Herodes alkoi pahoinpidellä muutamia seurakuntaan kuuluvia.+ 2  Hän surmasi miekalla+ Jaakobin, Johanneksen veljen.+ 3  Nähtyään, että se miellytti juutalaisia, hän pidätti myös Pietarin. (Tämä tapahtui happamattoman leivän juhlan+ aikana.) 4  Hän otti Pietarin kiinni, heitti hänet vankilaan+ ja jätti neljä neljän sotilaan vuoroa vartioimaan häntä. Herodeksen aikomuksena oli tuoda hänet* kansan eteen pesahin+ jälkeen. 5  Kun Pietaria pidettiin vankilassa, seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan.+ 6  Sen päivän vastaisena yönä, jona Herodes aikoi tuoda Pietarin ulos, tämä oli nukkumassa kahden sotilaan välissä kaksilla ketjuilla kiinnitettynä, ja oven edessä olevat vartijat vartioivat vankilaa. 7  Yhtäkkiä siellä seisoi Jehovan enkeli,+ ja vankikopissa loisti valo. Töytäisten Pietaria kylkeen hän herätti hänet ja sanoi: ”Nouse nopeasti!” Silloin ketjut putosivat hänen käsistään.+ 8  Enkeli sanoi hänelle: ”Pukeudu ja laita sandaalit jalkaasi.” Hän teki niin. Lopuksi enkeli sanoi hänelle: ”Pue päällysvaate yllesi ja seuraa minua.” 9  Pietari seurasi häntä ulos mutta ei tiennyt, että se, mitä enkelin välityksellä tapahtui, oli todellista, vaan hän luuli sitä näyksi. 10  He kulkivat ensimmäisen ja toisen vartioston ohi ja tulivat sitten rautaportille, josta pääsi kaupunkiin, ja se avautui heille itsestään.+ Mentyään ulos he kulkivat eteenpäin erästä katua, ja samassa enkeli poistui hänen luotaan. 11  Kun Pietari tajusi, mitä tapahtui, hän sanoi: ”Nyt minä tiedän varmasti, että Jehova lähetti enkelinsä ja vapautti minut Herodeksen käsistä ja kaikesta, mitä juutalaiset odottivat tapahtuvan.”+ 12  Tajuttuaan tämän hän meni Johanneksen äidin Marian taloon, sen Johanneksen, jota kutsuttiin Markukseksi.+ Sinne oli kokoontunut monia opetuslapsia rukoilemaan. 13  Kun hän kolkutti porttikäytävän oveen, Rode-niminen palvelustyttö tuli katsomaan, kuka siellä oli. 14  Tunnistettuaan Pietarin äänen hän tuli niin iloiseksi, että juoksi sisään avaamatta porttia ja ilmoitti Pietarin seisovan porttikäytävän luona. 15  He sanoivat hänelle: ”Sinä olet seonnut.” Hän kuitenkin väitti itsepintaisesti, että asia oli niin. Silloin he sanoivat: ”Se on hänen enkelinsä.” 16  Mutta Pietari oli yhä siellä ja kolkutti. Kun he avasivat, he näkivät hänet ja hämmästyivät. 17  Hän kuitenkin viittasi kädellään heitä olemaan hiljaa ja kertoi heille yksityiskohtaisesti, miten Jehova oli tuonut hänet ulos vankilasta, ja sanoi: ”Ilmoittakaa tämä Jaakobille+ ja muille veljille.” Sen jälkeen hän lähti ja meni toiseen paikkaan. 18  Kun sitten tuli päivä, sotilaiden keskuudessa syntyi kova hämminki siitä, mitä Pietarille oli tapahtunut. 19  Herodes etsi häntä kaikkialta, ja kun ei löytänyt häntä, hän kuulusteli vartijoita ja käski viedä heidät rangaistaviksi.+ Sitten Herodes meni Juudeasta alas Kesareaan ja viipyi siellä jonkin aikaa. 20  Herodes oli nyt vihoissaan Tyroksen ja Sidonin asukkaille. Niinpä he tulivat yksissä tuumin hänen luokseen,* ja taivuteltuaan avukseen Blastoksen, jolla oli vastuullinen asema kuninkaan hovissa, he alkoivat hieroa rauhaa, koska heidän maahansa toimitettiin elintarvikkeita kuninkaan maasta. 21  Määräpäivänä Herodes pukeutui kuninkaalliseen asuun, istui tuomarinistuimelle ja alkoi pitää julkista puhetta. 22  Sitten yleisö alkoi huutaa: ”Jumalan ääni, ei ihmisen!” 23  Samassa Jehovan enkeli löi häntä, koska hän ei antanut kunniaa Jumalalle. Madot söivät hänet, ja hän kuoli. 24  Jehovan sana kuitenkin menestyi ja levisi jatkuvasti.+ 25  Kun nyt Barnabas+ ja Saul olivat toimittaneet avustuksen Jerusalemiin,+ he palasivat ja ottivat mukaansa Johanneksen,+ jota kutsuttiin myös Markukseksi.

Alaviitteet

^ Tai ”hänet tuomittavaksi”.
^ Tai ”ilmaantuivat yhtenä joukkona hänen eteensä”.

Tutkimisviitteet

Herodes: Ts. Herodes Agrippa I, Herodes Suuren pojanpoika. (Ks. sanasto.) Agrippa syntyi vuonna 10 eaa., ja hänet kasvatettiin ja koulutettiin Roomassa, missä hän ystävystyi keisariperheen jäsenten kanssa. Yksi heistä oli Gaius, joka tunnetaan paremmin nimellä Caligula ja josta tuli keisari vuonna 37 jaa. Pian sen jälkeen Caligula nimitti Agrippan Iturean, Trakonitiksen ja Abilenen kuninkaaksi. Myöhemmin Caligula liitti hänen hallintoalueeseensa vielä Galilean ja Perean. Agrippa oli Roomassa, kun Caligula murhattiin vuonna 41. Hänellä oli tiettävästi tärkeä osa salamurhaa seuranneen kriisin ratkaisemisessa. Hän osallistui toisen vaikutusvaltaisen ystävänsä Claudiuksen ja Rooman senaatin välisiin kireisiin neuvotteluihin. Ne johtivat siihen, että Claudius julistettiin keisariksi ja sisällissota vältettiin. Palkkioksi siitä, että Agrippa oli toiminut neuvotteluissa välittäjänä, Claudius antoi hänelle myös Juudean ja Samarian, jotka olivat olleet Rooman prokuraattorien alaisuudessa vuodesta 6 jaa. lähtien. Näin Agrippa alkoi hallita kuninkaana suunnilleen samaa aluetta kuin Herodes Suuri aikanaan. Agrippan hallintoalueen pääkaupunki oli Jerusalem, missä hän saavutti uskonnollisten johtajien suosion. Hänen kerrotaan noudattaneen tunnontarkasti juutalaisten lakia ja perinteitä esimerkiksi siten, että hän uhrasi temppelissä joka päivä ja luki Mooseksen lakia julkisesti. Lisäksi hänen sanotaan puolustaneen innokkaasti juutalaisten uskontoa. Vaikka hän väitti palvovansa Jumalaa, hän järjesti gladiaattoritaisteluja ja pakanallisia teatterinäytöksiä, mikä vei hänen väitteeltään pohjan. Agrippaa on kuvailtu petolliseksi, pinnalliseksi ja tuhlailevaksi. Hänen valtakautensa päättyi äkisti, kun Jehovan enkeli teloitti hänet (Ap 12:23). Tutkijoiden mukaan kuningas Herodes Agrippa I kuoli 54-vuotiaana vuonna 44, jolloin hän oli hallinnut Juudeaa kolme vuotta.

surmasi miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen: Jaakob teloitettiin luultavasti vuonna 44. Hän oli 12 apostolista ensimmäinen, joka kuoli marttyyrina. Herodes valitsi Jaakobin ehkä siksi, että hänen tiedettiin olleen erityisen läheinen Jeesukselle, tai siksi, että hänet tunnettiin erittäin innokkaana apostolina. Todennäköisesti juuri innokkuutensa vuoksi hän ja hänen veljensä Johannes olivat saaneet lisänimen Boanerges, joka merkitsee ’ukkosenjyrinän poikia’ (Mr 3:17). Herodeksen raukkamaisen teon taustalla oli poliittiset motiivit, mutta hän ei onnistunut pysäyttämään hyvän uutisen leviämistä. Seurakunta kuitenkin menetti rakastetun apostolin ja rohkaisevan paimenen. Sana ”miekalla” voi viitata siihen, että Jaakob mestattiin.

happamattoman leivän juhlan aikana: Pesahia vietettiin 14. nisankuuta, ja seuraavana päivänä 15. nisankuuta alkoi happamattoman leivän juhla, joka kesti seitsemän päivää. (Ks. sanasto, ”Happamattoman leivän juhla”, ja liite B15.) Evankeliumien ja Apostolien tekojen lukuisat viittaukset eri juhla-aikoihin osoittavat, että juutalaiset noudattivat juutalaista kalenteria vielä Jeesuksen ja apostolien päivinäkin. Näiden juhla-aikojen perusteella voidaan päätellä Raamatun tapahtumien likimääräisiä ajankohtia. (Mt 26:2; Mr 14:1; Lu 22:1; Joh 2:13, 23; 5:1; 6:4; 7:2, 37; 10:22; 11:55; Ap 2:1; 12:3, 4; 20:6, 16; 27:9.)

Pukeudu: Tai ”Vyöttäydy”. Tässä tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että väljän alimmaisen vaatteen päälle kiedottiin kangaskaistale tai vyö. (Ks. Lu 12:35, tutkimisviite.)

Jehova lähetti enkelinsä: Sanat ”lähetti enkelinsä” tuovat mieleen Raamatun heprealaisista kirjoituksista samankaltaisia tilanteita, joissa joku pelastettiin. Esimerkiksi Da 3:28; 6:22:n mukaan Jumala ”lähetti enkelinsä” pelastamaan Danielin ja hänen ystävänsä. (Vrt. Ps 34:7; ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 12:11.)

Markuksen: Nimi tulee latinalaisesta nimestä Marcus. Markus oli Ap 12:12:ssa mainitun Johanneksen roomalainen lisänimi. Hänen äitinsä oli Maria, joka asui Jerusalemissa ja oli ensimmäisiä opetuslapsia. Johannes Markus oli ”Barnabaan serkku” (Kol 4:10), ja he matkustivat yhdessä. Markus matkusti myös Paavalin ja muiden varhaisten kristittyjen lähetystyöntekijöiden kanssa (Ap 12:25; 13:5, 13; 2Ti 4:11). Tässä evankeliumissa ei mainita sen kirjoittajaa, mutta 100- ja 200-lukujen auktoriteetit pitivät sitä Markuksen kirjoittamana.

Marian taloon: Jerusalemin seurakunta kokoontui ilmeisesti yksityiskodissa, Johannes Markuksen äidin Marian luona. Maria on voinut olla suhteellisen varakas nainen, sillä talossa oli tilaa ”monille opetuslapsille” ja siellä työskenteli palvelustyttö (Ap 12:13). Lisäksi puhutaan ”Marian talosta” eikä mainita aviomiestä, joten hän oli ehkä leski.

Johanneksen, jota kutsuttiin Markukseksi: Jeesuksen opetuslapsi, ”Barnabaan serkku” (Kol 4:10) ja Markuksen evankeliumin kirjoittaja (ks. Mr, kirjan nimi, tutkimisviite). Suomalainen nimi Johannes vastaa heprealaista nimeä Jehohanan eli Johanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’. Ap 13:5, 13:ssa tästä opetuslapsesta käytetään pelkästään nimeä Johannes, mutta tässä ja Ap 12:25; 15:37:ssä mainitaan myös hänen roomalainen lisänimensä Markus. Muualla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa häntä sanotaan vain Markukseksi (Kol 4:10; 2Ti 4:11; Flm 24; 1Pi 5:13).

Se on hänen enkelinsä: ”Enkeliä” vastaavat heprean ja kreikan sanat merkitsevät molemmat ’sanansaattajaa’, ’viestinviejää’ (ks. Joh 1:51, tutkimisviite). Ne jotka puhuivat ”hänen [Pietarin] enkelistään”, arvelivat ehkä, että portilla oli häntä edustava enkelisanansaattaja. Ilmeisesti jotkut juutalaiset uskoivat, että jokaisella Jumalan palvelijalla oli oma enkeli, eräänlainen suojelusenkeli, mutta Raamattu ei suoranaisesti opeta näin. Jeesuksen opetuslapset kuitenkin tiesivät, että läpi historian enkelit olivat auttaneet Jumalan palvelijoita henkilökohtaisesti. Esimerkiksi Jaakob mainitsi ”enkelin, joka oli vapauttanut – – [hänet] kaikesta onnettomuudesta” (1Mo 48:16). Lisäksi puhuessaan opetuslapsistaan Jeesus sanoi: ”Heidän enkeleillään taivaassa on aina pääsy taivaassa olevan Isäni luo.” Tämä osoittaa, että enkelit ovat aktiivisesti kiinnostuneita jokaisesta Jeesuksen opetuslapsesta. (Ks. Mt 18:10, tutkimisviite.) Marian taloon kokoontuneet opetuslapset eivät varmasti ajatelleet, että Pietari itse olisi näyttäytynyt jonkinlaisessa enkelin hahmossa, ikään kuin hän olisi kuollut ja olisi nyt ollut henki. He tiesivät, mitä Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa sanotaan kuolleiden tilasta (Sr 9:5, 10).

Jehova: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (kreik. ho Kýrios). Kuten liitteessä C selitetään, on kuitenkin perusteita päätellä, että alun perin tässä jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. Siksi päätekstissä käytetään nimeä Jehova. (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 12:17.)

Jaakobille: Hyvin todennäköisesti Jeesuksen velipuoli. Hän oli ehkä toiseksi vanhin Jeesuksen jälkeen, koska hänet mainitaan ensimmäisenä, kun luetellaan Marian neljä muuta poikaa: Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas (Mt 13:55; Mr 6:3; Joh 7:5). Jaakob oli silminnäkijänä vuoden 33 helluntaina, kun tuhannet juutalaiset, jotka olivat tulleet Jerusalemiin monista maista, ottivat hyvän uutisen vastaan ja menivät kasteelle (Ap 1:14; 2:1, 41). Tässä Ap 12:17:ssä Pietari kehotti opetuslapsia ”ilmoittamaan – – Jaakobille”, mitä oli tapahtunut, ja se osoittaa, että Jaakobilla oli tärkeä rooli Jerusalemin seurakunnassa. Ilmeisesti hän on myös sama Jaakob, joka mainitaan Ap 15:13; 21:18; 1Ko 15:7; Ga 1:19 (”Jaakob, Herran veli”); 2:9, 12:ssa ja joka kirjoitti omalla nimellään tunnetun raamatunkirjan (Ja 1:1; Ju 1).

jolla oli vastuullinen asema kuninkaan hovissa: Kirjaim. ”joka vastasi kuninkaan makuuhuoneesta”. Tällä miehellä oli ilmeisesti hyvin kunnioitettu asema, ja hänelle oli uskottu tärkeitä kuninkaan palatsiin ja henkilökohtaisiin asioihin liittyviä vastuutehtäviä.

toimittaneet avustuksen: Tai ”osallistuneet palvelukseen toimittamalla avustuksen”. (Ks. Ap 11:29, tutkimisviite.)

Media

Herodes Agrippa I
Herodes Agrippa I

Kuvassa olevan kolikon lyötti noin vuonna 43–44 Herodes Agrippa I, jota sanotaan Ap 12:1:ssä ”kuningas Herodekseksi”. Sen toisella puolella näkyy keisari Claudiuksen pää ja toisella Claudiuksen ja Agrippa I:n sivuttaiset hahmot, ja siinä lukee Agrippan nimi. Claudiuksen edeltäjä ja veljenpoika keisari Caligula (joka hallitsi vuosina 37–41 ja jota ei mainita Raamatussa) nimitti Herodes Agrippa I:n kuninkaaksi vuonna 37. Myöhemmin Claudius laajensi hänen hallintoaluettaan. Herodes Agrippa I vainosi ankarasti varhaiskristillistä seurakuntaa; hän jopa teloitti Jaakobin ja vangitsi Pietarin (Ap 12:1–4). Herodes pysyi vallassa, kunnes Jehovan enkeli löi häntä niin että hän kuoli (Ap 12:21–23).

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS (TUTKIMISLAITOS)
Apostolien teot 12
suomi
Lue Raamattua verkossa.
https://cms-imgp.jw-cdn.org/img/p/1001070103/univ/art/1001070103_univ_sqr_xl.jpg
nwtsty