1. Samuelin kirja 22:1–23
22 Niin Daavid pakeni sieltä+ Adullamin luolaan.+ Kun hänen veljensä ja koko hänen isänsä suku saivat kuulla siitä, he menivät sinne hänen luokseen.
2 Kaikki, jotka olivat joutuneet vaikeuksiin ja velkaantuneet ja jotka olivat tyytymättömiä,* kerääntyivät hänen luokseen, ja hänestä tuli heidän päällikkönsä. Hänen kanssaan oli nelisensataa miestä.
3 Myöhemmin Daavid meni sieltä Mispeen Moabiin ja sanoi Moabin kuninkaalle:+ ”Annathan isäni ja äitini asua teidän luonanne, kunnes tiedän, mitä Jumala aikoo tehdä minulle.”
4 Niin hän jätti heidät Moabin kuninkaan luo, ja he asuivat tämän luona koko sen ajan, jonka Daavid oli kalliolinnoituksessaan.+
5 Aikanaan profeetta Gad+ sanoi Daavidille: ”Älä jää kalliolinnoitukseen. Mene Juudan maahan.”+ Niinpä Daavid lähti sieltä ja meni Heretinmetsään.
6 Saul kuuli, että Daavid ja hänen kanssaan olevat miehet oli löydetty. Saul oli silloin Gibeassa+ ja istui tamariskipuun alla kukkulalla keihäs kädessään, ja kaikki hänen palvelijansa olivat hänen ympärillään.
7 Niin Saul sanoi ympärillään oleville palvelijoilleen: ”Kuulkaa, te benjaminilaiset. Antaako Iisain poikakin+ teille kaikille peltoja ja viinitarhoja? Nimittääkö hän teidät kaikki tuhannen- ja sadanpäälliköiksi?+
8 Te kaikki olette tehneet minua vastaan salaliiton! Kukaan ei paljastanut minulle, että oma poikani teki liiton Iisain pojan kanssa!+ Kukaan teistä ei osoita myötätuntoa minua kohtaan eikä paljasta minulle, että oma poikani on yllyttänyt oman palvelijani juonittelemaan minua vastaan, niin kuin nyt on käynyt.”
9 Silloin edomilainen Doeg,+ joka oli asetettu Saulin palvelijoiden johtoon, vastasi:+ ”Minä näin, että Iisain poika tuli Nobiin Ahitubin pojan Ahimelekin+ luo.
10 Ahimelek pyysi häntä varten ohjausta Jehovalta ja antoi hänelle evästä. Hän antoi hänelle myös filistealaisen Goljatin miekan.”+
11 Kuningas kutsui heti luokseen pappi Ahimelekin, Ahitubin pojan, ja kaikki hänen isänsä suvun papit, jotka olivat Nobissa. Niin he kaikki tulivat kuninkaan luo.
12 Saul sanoi: ”Kuule, Ahitubin poika!”, mihin tämä vastasi: ”Tässä olen, herrani.”
13 Saul sanoi hänelle: ”Miksi te olette tehneet salaliiton minua vastaan, sinä ja Iisain poika? Sinä annoit hänelle leipää ja miekan ja pyysit häntä varten Jumalalta ohjausta, niin että hän nyt vastustaa ja väijyy minua.”
14 Tällöin Ahimelek vastasi kuninkaalle: ”Kuka kaikista palvelijoistasi on yhtä luotettava* kuin Daavid?+ Hän on kuninkaan vävy+ ja henkivartiostosi päällikkö, ja häntä kunnioitetaan talossasi.+
15 Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun minä pyysin häntä varten Jumalalta ohjausta.+ On mahdotonta ajatella, että toimisin sinua vastaan! Älköön kuningas syyttäkö minua, palvelijaansa, älköönkä koko isäni sukua, sillä palvelijallasi ei ollut aavistustakaan tästä asiasta.”+
16 Mutta kuningas sanoi: ”Sinä varmasti kuolet,+ Ahimelek, sinä ja koko isäsi suku.”+
17 Sen jälkeen kuningas sanoi ympärillään oleville vartijoille:* ”Menkää tappamaan Jehovan papit, koska he ovat Daavidin puolella! He tiesivät, että hän on karkuri, eivätkä paljastaneet sitä minulle!” Mutta kuninkaan palvelijat eivät halunneet hyökätä Jehovan pappien kimppuun.
18 Silloin kuningas sanoi Doegille:+ ”Hyökkää sinä pappien kimppuun!” Heti edomilainen+ Doeg meni ja hyökkäsi pappien kimppuun itse. Hän tappoi sinä päivänä 85 pellavaefodiin* pukeutunutta miestä.+
19 Hän löi miekalla myös pappien kaupungin Nobin:+ miehet ja naiset, lapset ja vastasyntyneet sekä sonnit, aasit ja lampaat.
20 Abjatar,+ yksi Ahitubin pojan Ahimelekin pojista, kuitenkin selviytyi ja pakeni Daavidin luo seuratakseen häntä.
21 Abjatar kertoi Daavidille: ”Saul on tappanut Jehovan papit.”
22 Silloin Daavid sanoi Abjatarille: ”Kun edomilainen Doeg oli siellä sinä päivänä,+ minä tiesin, että hän varmasti kertoisi Saulille. Minä olen vastuussa kaikkien isäsi sukulaisten* kuolemasta.
23 Jää luokseni. Älä pelkää, sillä sen, joka haluaa tappaa sinut, täytyy ensin tappaa minut. Minä suojelen sinua.”+
Alaviitteet
^ Tai ”katkeria”.
^ Tai ”uskollinen”.
^ Kirjaim. ”juoksijoille”.
^ Tai ”suvun sielujen”.