Laulujen laulu 3:1–11
3 Vuoteellani öisinetsin häntä, jota rakastan.+
Etsin häntä mutta en löytänyt.+
2 Minun täytyy nousta ja kierrellä ympäri kaupunkia.Kaduilta ja toreiltaminun täytyy etsiä häntä, jota rakastan.
Etsin häntä mutta en löytänyt.
3 Kaupungissa kiertävät vartijat huomasivat minut.+
’Oletteko nähneet häntä, jota rakastan?’
4 Tuskin ehdin jatkaa matkaa heidän luotaan,kun löysin hänet, jota rakastan.
Tartuin häneen enkä päästänyt irtiennen kuin olin vienyt hänet äitini taloon,+synnyttäjäni sisähuoneeseen.
5 Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret,niittyjen gasellien ja kauriiden kautta:
älkää yrittäkö herättää tai sytyttää minussa rakkautta ennen kuin se itse haluaa.”+
6 ”Mikä tuolta erämaasta tulee kuin savupatsaattuoksuen mirhalta ja suitsutuspihkalta,kaikenlaisilta kauppiaan aromaattisilta jauheilta?”+
7 ”Sehän on Salomon kantotuoli!*
Sen ympärillä on kuusikymmentä voimakasta miestäIsraelin voimakkaista miehistä,+
8 kaikki miekoin aseistautuneita,kaikki sotimaan koulutettuja,jokaisella miekka lanteillaanyön kauhujen varalta.”
9 ”Se on kuningas Salomon kantotuoli,jonka hän teki itselleen Libanonin puista.+
10 Sen pylväät hän teki hopeasta,sen tuet kullasta,
sen istuimen purppuranvärisestä villasta.Sen sisäosan koristelivat rakkaudellaJerusalemin tyttäret.”
11 ”Siionin tyttäret, tulkaa uloskatsomaan kuningas Salomoa!Hänellä on kruunu,* jonka hänen äitinsä+ teki hänellehänen hääpäivänään,hänen sydämensä ilon päivänä.”
