Psalmit 7:1–17

Daavidin surulaulu*, jonka hän lauloi Jehovalle benjaminilaisen Kuusin* sanojen johdosta. 7  Oi Jehova, minun Jumalani,+ sinuun olen turvautunut.+Pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapauta minut,+   jottei kukaan raatelisi sieluani* niin kuin leijona,+tempaise minua pois, kun ei ole vapauttajaa.+   Oi Jehova, minun Jumalani, jos olen tehnyt näin,+jos käsissäni on vääryyttä,+   jos olen maksanut palkitsijalleni pahalla+tai olen riistänyt jotakuta, joka on menestyksettä vihoitellut minulle,+   niin tavoitelkoon vihollinen sieluani+ja yllättäköön ja tallatkoon elämäni maahan astija painakoon oman kunniani tomuun. Sela.   Nouse, oi Jehova, suuttumuksessasi,+kohoa vihamiesteni ollessa vimmoissaan+ja herää minun tähteni,*+ koska olet antanut käskyn tuomioksi.*+   Ja ympäröiköön sinua kansallisten ryhmien* kokoontunut joukko,ja palaa korkeudessa sitä vastaan.   Jehova itse langettaa tuomion kansoille.+Tuomitse minut, oi Jehova, vanhurskauteni mukaan+ja oman nuhteettomuuteni+ mukaan.   Pyydän: loppukoon jumalattomien pahuus,+ja vahvistathan vanhurskasta;+ja vanhurskas Jumala*+ koettelee sydämen+ ja munuaiset.*+ 10  Kilpeni on Jumalalla,+ sydämeltään rehtien Pelastajalla.+ 11  Jumala* on vanhurskas Tuomari,+ja Jumala* sinkoaa tuomiojulistuksia* joka päivä. 12  Ellei joku palaa,+ Hän teroittaa miekkansa,+jännittää jousensa* ja valmistautuu ampumaan sillä.+ 13  Ja hänen on valmistettava itselleen kuoleman välineet;+nuolensa hän tekee palaviksi.+ 14  Katso! Joku on raskaana vahingollisesta,+ja hän on kantanut kohdussaan vaivaa ja synnyttää valheen.+ 15  Kuopan hän on kovertanut, ja hän kaivoi sitä,+mutta itse hän putoaa tekemäänsä kuoppaan.+ 16  Hänen vaivansa palaa hänen oman päänsä päälle,+ja hänen oma väkivaltansa laskeutuu hänen päälaelleen.+ 17  Minä kiitän Jehovaa hänen vanhurskautensa mukaisesti+ja tahdon antaa sävelmän soida Jehovan, Korkeimman,+ nimelle.+

Alaviitteet

”Jeminin pojan Kuusin”, LXX.
”surulaulu”. Hepr. šig·ga·jōnʹ. Merkitys on epävarma, mutta sana voi tarkoittaa erittäin tunteellista laulua, jossa on nopeita rytminvaihdoksia. Jos sana johtuu verbistä ša·ʼagʹ, se voi tarkoittaa ilosta tai vaarasta aiheutuvaa voimakasta huutoa. Hab 3:1:ssä se on mon. LXXVg(iuxta LXX): ”psalmi”.
sieluani”. Hepr. naf·šiʹ; kreik. psy·khēnʹ; lat. animam. Ks. liite 4A.
Tai ”tuomiosta”.
”minun tähteni”, M; LXXVg(iuxta LXX): ”oi Jehova, Jumalani”.
”kansallisten ryhmien”. Hepr. leʼum·mimʹ. Tässä pitäisi mahd. lukea ʼelo·himʹ ’jumalien’. Vrt. 82:1.
Tai ”ja syvimmät tunteet”. Hepr. khela·jōtʹ.
”vanhurskas Jumala”. Hepr. ʼElo·himʹ tsad·diqʹ. Arvonimi ʼElo·himʹ on mon., ja adjektiivi tsad·diqʹ on yks.
”Jumala”. Hepr. ʼElo·himʹ, jota seuraa yksiköllinen predikatiivi. Ks. jae 9: ”Jumala”, alav.
”ja Jumala”. Hepr. weʼElʹ.
”ja Jumala sinkoaa tuomiojulistuksia”. Tai ”ja Jumala tuomitsee”. LXX: ”eikä hän pura suuttumustaan”.
Kirjm. ”polkee joustaan”, mikä tehtiin usein asettamalla jalka tukevasti jousen keskiosaa vasten, kun jännettä kiinnitettiin.