Psalmit 44:1–26
Johtajalle. Korahin poikien.+ Maskil*.
44 Oi Jumala, omin korvin olemme kuulleet,esi-isämme ovat meille kertoneet+teoista, joita teit heidän päivinään,+muinaisina päivinä.+
2 Kansakunnat sinä itse ajoit pois kädelläsi+ja istutit heitä tilalle.+Sinä murskasit kansallisia ryhmiä ja lähetit niitä pois.+
3 Sillä eivät he omalla miekallaan ottaneet maata haltuunsa,+eikä heidän oma käsivartensa tuonut heille pelastusta,+vaan sinun oikea kätesi ja sinun käsivartesi+ ja kasvojesi valo,koska sinä mielistyit heihin.+
4 Sinä olet Kuninkaani, oi Jumala.+Anna käsky suuresta pelastuksesta* Jaakobille.+
5 Sinun avullasi me työnnämme kumoon vastustajamme,+sinun nimessäsi me poljemme maahan ne, jotka nousevat meitä vastaan.+
6 Sillä en minä jouseeni luottanut,+eikä miekkani minua pelastanut,+
7 vaan sinä pelastit meidät vastustajistamme+ja saatoit meitä kiihkeästi vihaavat häpeään.+
8 Jumalan vuoksi* me tahdomme esittää ylistystä kaiken päivää,+ja sinun nimeäsi me kiitämme ajan hämärään asti.+ Sela.
9 Mutta nyt sinä olet hylännyt meidät ja nöyryytät meitä+etkä lähde armeijoittemme mukaan.+
10 Sinä panet meidät jatkuvasti perääntymään vastustajan edestä,+ja meitä kiihkeästi vihaavat ovat ryöstäneet itselleen saalista.+
11 Sinä annat meidät kuin lampaat syötäväksi,+ja kansakuntien sekaan sinä olet hajottanut meidät.+
12 Sinä myyt kansasi tyhjästä+etkä ole rikastunut heidän hinnastaan.
13 Sinä asetat meidät naapureittemme häväistäväksi,+ympärillämme olevien pilkattavaksi ja ilkuttavaksi.+
14 Sinä teet meistä sananparren kansakuntien keskuudessa,+päänpudistuksen kansallisten ryhmien keskuudessa.+
15 Kaiken päivää nöyryytykseni on edessäni,ja omien kasvojeni häpeä on peittänyt minut+
16 hänen äänensä takia, joka häpäisee ja herjaa,vihollisen ja kostajan vuoksi.+
17 Kaikki tämä on kohdannut meitä, emmekä me ole unohtaneet sinua+emmekä toimineet liitossasi väärin.+
18 Sydämemme ei ole kääntynyt pois uskottomana,+eivätkä askeleemme poikkea polultasi.+
19 Sillä sinä olet murskannut meidät sakaalien olinpaikkaan,+ja sinä peität meidät syvään varjoon.+
20 Jos olemme unohtaneet Jumalamme* nimentai levitämme kätemme oudolle jumalalle,*+
21 eikö Jumala itse saa sitä selville?+Sillä hän tuntee sydämen salaisuudet.+
22 Mutta sinun tähtesi meitä on tapettu kaiken päivää,meitä on pidetty teuraslampaina.+
23 Havahdu hereille! Miksi yhä nukut, oi Jehova?*+Herää toki! Älä jatka hylkäämistä iäti.+
24 Miksi pidät kasvosi kätkössä?Miksi unohdat ahdistuksemme ja sortomme?+
25 Sillä sielumme on kumartunut* tomuun saakka,+vatsamme on tarttunut maahan kiinni.
26 Nouse avuksemme+ja lunasta meidät rakkaudellisen huomaavaisuutesi tähden.+
Alaviitteet
^ Tai ”Jumalasta”.
^ ”jumalalle”. Hepr. leʼelʹ.
^ ”Jumalamme”. Hepr. ʼElo·hēʹnu.
^ Yksi niistä 134 kohdasta, joissa soferit muuttivat nimen JHWH sanaksi ʼAdo·najʹ. Ks. liite 1B.
^ ”on sulanut (hävinnyt) pois”, jos hepr. verbi johdetaan toisin.
