Psalmit 40:1–17

Johtajalle. Daavidin, sävelmä. 40  Minä panin hartaasti toivoni Jehovaan,+ja niin hän kallisti korvansa minun puoleeni ja kuuli avunhuutoni.+   Hän ryhtyi myös tuomaan minua ylös pauhaavasta kuopasta,+liejuisesta pohjasakasta.+Sitten hän nosti jalkani kalliolle,+hän teki askeleeni vakaiksi.+   Vielä hän pani suuhuni uuden laulun,ylistyksen Jumalallemme.+Monet näkevät sen ja pelkäävät,+ja he luottavat Jehovaan.+   Onnellinen on se voimakas mies*, joka on pannut turvansa Jehovaan+eikä ole kääntänyt kasvojaan uhmakkaiden ihmisteneikä valheisiin lankeavien puoleen.+   Oi Jehova, minun Jumalani, moninaisia olet sinä tehnyt:+ihmeellisiä tekojasi ja sitä, mitä olet ajatellut hyväksemme;+ketään ei voida verrata sinuun.+Jos haluaisin kertoa ja puhua niistä,ne ovat tulleet lukuisammiksi kuin voin laskea.+   Teurasuhriin ja uhrilahjaan sinä et mieltynyt,+minun korvani sinä avasit.*+Polttouhria ja syntiuhria sinä et pyytänyt.+   Sen vuoksi minä sanoin: ”Katso, olen tullut,+kirjakääröön on kirjoitettu minusta.+   Sinun tahtosi*, oi Jumalani, minä teen mielelläni,+ja sinun lakisi on sisimmässäni.+   Olen kertonut hyvää uutista* vanhurskaudesta suuressa seurakunnassa.*+Katso! Huuliani en sulje.+Oi Jehova, sinä tiedät sen hyvin.+ 10  Sinun vanhurskauttasi en ole kätkenyt sydämeeni.+Sinun uskollisuuttasi ja pelastustasi olen julistanut.+En ole salannut rakkaudellista huomaavaisuuttasi* enkä totuudellisuuttasi suuressa seurakunnassa.”*+ 11  Älä sinäkään, oi Jehova, pidätä minulta sääliäsi.+Rakkaudellinen huomaavaisuutesi ja totuudellisuutesi varjelkoot minua alati.+ 12  Sillä onnettomuudet saartoivat minut, kunnes niitä oli lukemattomia.+Erheeni yllättivät minut useampina kuin kykenin näkemään,+ne tulivat lukuisammiksi kuin pääni hiukset,+ja oma sydämeni hylkäsi minut.+ 13  Miellyttäköön sinua, oi Jehova, minun vapauttamiseni.+Oi Jehova, riennä avukseni.+ 14  Joutukoot häpeään ja hämilleen kaikki ne yhdessä,+jotka tavoittelevat sieluani pyyhkäistäkseen sen pois.+Kääntykööt takaisin ja tulkoot nöyryytetyiksi ne, jotka iloitsevat onnettomuudestani.+ 15  Tuijottakoot ne ihmeissään* häpeänsä johdosta,+jotka sanovat minulle: ”Aha! Aha!”+ 16  Riemuitkoot ja iloitkoot sinussa+kaikki, jotka etsivät sinua.+Sanokoot sinun pelastustasi rakastavat lakkaamatta:+”Olkoon Jehova suuri!”+ 17  Mutta minä olen ahdistettu ja köyhä.+Jehova* itse ottaa minut huomioon.+Sinä olet apuni ja se, joka avaa minulle pääsyn turvaan.+Oi Jumalani, älä tule liian myöhään.*+

Alaviitteet

”se voimakas mies”. Hepr. hag·geʹver.
”Teurasuhria ja uhrilahjaa sinä et tahtonut, mutta sinä valmistit minulle ruumiin”, LXXא,A,B. Kirjm. ”– – korvat sinä minulle kaivoit”, M. Vrt. Hpr 10:5.
Tai ”Sen mikä tuottaa sinulle mielihyvää”.
Ks. 35:18, alav.
”Olen kertonut hyvää uutista”. Hepr. bis·sarʹti; kreik. eu·ēg·ge·li·saʹmēn.
Tai ”uskollista rakkauttasi”.
”suuressa seurakunnassa”, T ja monet hepr. käsik:t; M: ”suurelle seurakunnalle”; LXXSyVg(iuxta LXX): ”suurelta seurakunnalta”.
Tai ”hämmästyneinä”.
Yksi niistä 134 kohdasta, joissa soferit muuttivat nimen JHWH sanaksi ʼAdo·najʹ. Ks. liite 1B.
Tai ”älä viivy”.