Psalmit 22:1–31

Johtajalle. ”Aamunkoiton naarasjalohirven*” tapaan. Daavidin sävelmä. 22  Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?*+Miksi olet kaukana pelastamisestani,+kaukana valitushuutoni sanoista?*+   Oi Jumalani*, minä huudan päivällä, etkä sinä vastaa,+ja yöllä, enkä minä ole vaiti.+   Mutta sinä olet pyhä+ja asut Israelin ylistyslauluissa.+   Sinuun isämme luottivat,+he luottivat, ja sinä avasit heille aina pääsyn turvaan.+   Sinun puoleesi he huusivat+ ja pääsivät turvaan,+sinuun he luottivat eivätkä joutuneet häpeään.+   Mutta minä olen mato+ enkä mies*,ihmisten* häpäisemä ja kansan halveksima.+   Kaikki, jotka näkevät minut, pitävät minua pilkkanaan,+he aukovat suutaan ammolleen*, he ravistelevat päätään:+   ”Hän jätti itsensä* Jehovan huomaan.+ Avatkoon Hän hänelle pääsyn turvaan!+Vapauttakoon hänet, koska on mieltynyt häneen!”+   Sillä sinähän vedit minut esiin äidinkohdusta,+sinä annoit minulle turvallisuuden äitini rinnoilla.+ 10  Sinun huomaasi minut on heitetty kohdusta saakka,+sinä olet ollut Jumalani* äitini kohdusta lähtien.+ 11  Älä pysyttele minusta kaukana, sillä ahdinko on lähellä,+sillä ei ole ketään muuta auttajaa.+ 12  Monet nuoret sonnit ovat piirittäneet minut,+Basanin voimalliset ovat ympäröineet minut.+ 13  Ne ovat avanneet kitansa minua vastaan+kuin raateleva ja karjuva leijona.+ 14  Minut on vuodatettu kuin vesi,+ja kaikki luuni ovat irronneet toisistaan.+Sydämeni on tullut vahan kaltaiseksi,+se on sulanut syvällä sisuksissani.+ 15  Voimani* on kuivettunut niin kuin saviastian palanen,+ja kieleni on saatu tarttumaan ikeniini,*+ja kuoleman tomuun sinä lasket minut.+ 16  Sillä koirat ovat piirittäneet minut,+pahantekijöiden kokoontunut joukko on saartanut minut.+Niin kuin leijona he ovat käsieni ja jalkojeni kimpussa.*+ 17  Voin lukea kaikki luuni.+He katsovat, he tuijottavat minua.+ 18  He jakavat vaatteeni keskenään,+ja puvustani he heittävät arpaa.+ 19  Mutta sinä, oi Jehova, oi älä pysyttele kaukana.+Oi sinä voimani,+ riennä avukseni.+ 20  Pelasta sieluni miekalta,+ainoani* koiran kynsistä,+ 21  pelasta minut leijonan kidasta+ja vastaa minulle pelastamalla minut villihärkien sarvista.+ 22  Tahdon julistaa sinun nimeäsi+ veljilleni;+seurakunnan* keskellä minä ylistän sinua.+ 23  Te Jehovaa pelkäävät, ylistäkää häntä!+Kaikki te Jaakobin siemen, kirkastakaa häntä!+Ja pelästykää häntä, kaikki te Israelin siemen.+ 24  Sillä hän ei ole halveksinut+eikä syvästi inhonnut ahdistetun ahdistusta+eikä ole kätkenyt häneltä kasvojaan,+ja kun tämä huusi häneltä apua, hän kuuli.+ 25  Sinusta tulee ylistykseni suuressa seurakunnassa;+minä täytän juhlalliset lupaukseni häntä pelkäävien edessä.+ 26  Sävyisät syövät ja tulevat kylläisiksi;+Jehovaa etsivät ylistävät häntä.+Eläköön sydämenne ikuisesti.+ 27  Kaikki maan ääret muistavat ja kääntyvät takaisin Jehovan luo.*+Ja kaikki kansakuntien suvut kumartuvat eteesi.+ 28  Sillä Jehovan on kuninkuus,+ja hän hallitsee kansakuntia.+ 29  Kaikki maan lihavat todellakin syövät, ja he kumartuvat;+hänen edessään kaikki tomuun menevät notkistuvat,+eikä kukaan säilytä omaa sieluaan* elossa.+ 30  Häntä tulee palvelemaan siemen;*+sukupolvelle julistetaan Jehovasta.*+ 31  He tulevat ja kertovat kansalle, jonka on määrä syntyä, hänen vanhurskaudestaan,+että hän* on tämän tehnyt.+

Alaviitteet

”naarasjalohirven”. Hepr. ʼaj·jeʹlet, kuusipeuranaaras.
Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?” Hepr. ʼE·liʹ, ʼE·liʹ, la·mahʹ ʽazav·taʹni?; syyr. ʼA·lahi ʼA·lahi lema·naʼ šebaq·tani? Vrt. Mt 27:46; Mr 15:34.
”Kaukana pelastuksestani ovat hairahdusteni sanat”, LXXVg(iuxta LXX).
Jumalani”. Hepr. ʼElo·hajʹ, mon.
”mies”. Hepr. ʼiš.
Tai ”ihmisen”, kollektiivisesti käytettynä. Hepr. ʼa·damʹ. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
Tai ”he vetävät suutaan”. Kirjm. ”he tekevät raon huulella”.
Tai ”Jätä [itsesi]”, M; LXXVg(iuxta LXX): ”Hän on pannut toivonsa [Jehovaan].”
Jumalani”. Hepr. ʼEʹli.
”Kitalakeni”, M:n korjauksen mukaan.
Tai ”suulakeeni”.
”minut niin kuin leijona – käteni ja jalkani”, M; T: ”minut purren niin kuin leijona käsiäni ja jalkojani”; LXXVg(iuxta LXX): ”He puhkaisivat (lävistivät) käteni ja jalkani.”
”ainoani”, fem., tarkoittaa sanaa ”sieluni”.
”seurakunnan”. Hepr. qa·halʹ; kreik. ek·klē·siʹas; Vg(iuxta LXX; lat.): ecclesia.
Tai ”muistavat Jehovaa ja kääntyvät takaisin hänen luokseen”.
”eikä – – omaa sieluaan”. Hepr. wenaf·šōʹ loʼ. Ks. liite 4A.
Tai ”jälkeläistö”.
Yksi niistä 134 kohdasta, joissa soferit muuttivat nimen JHWH sanaksi ʼAdo·najʹ. Ks. liite 1B.
”hän”, MT; LXXSyVg(iuxta LXX): ”Jehova”.