Muistatko päivän, jona lapsesi syntyi? Epäilemättä paloit halusta pidellä pienokaista sylissäsi. Carlon ja Mian kaltaisten vanhempien iloon yhdistyy kuitenkin huolta heidän saadessaan tietää, että lapsi on sairas tai vammainen.

Jos lapsesi on vammainen, saatat pohtia, onko tuossa tilanteessa ylipäätään mahdollista menestyä. Älä kuitenkaan anna periksi epätoivolle. Vastaavassa tilanteessa olevat vanhemmat ovat selviytyneet samanlaisista ongelmista. Tarkastellaanpa kolmea yleistä haastetta ja katsotaan, miten Raamatun viisaat neuvot voivat auttaa niiden voittamisessa.

Monet vanhemmat järkyttyvät syvästi saadessaan tietää, että heidän lapsensa on sairas. Meksikossa asuva äiti Juliana sanoo: ”Kun lääkärit kertoivat  minulle, että pojallamme Santiagolla on CP-oireyhtymä, en voinut uskoa sitä. Aivan kuin maailmani olisi romahtanut.” Joistakuista saattaa tuntua samalta kuin italialaisesta äidistä Villanasta, joka kertoo: ”Päätin hankkia lapsen, vaikka siihen minun iässäni liittyikin riskejä. Nyt tunnen syyllisyyttä, kun Downin syndrooma aiheuttaa pojalleni ongelmia.”

Jos kamppailet syyllisyydentunteiden tai epätoivon kanssa, muista, että se on normaalia. Sairaudet eivät kuuluneet Jumalan alkuperäiseen tarkoitukseen (1. Mooseksen kirja 1:27, 28). Hän ei luonut vanhempia sellaisiksi, että heidän olisi helppo hyväksyä tällaista luonnotonta asiaa. Sinun täytyy ehkä saada surra sitä, mikä on menetetty – lapsesi terveyttä. Tunteiden selvittely ja uuteen tilanteeseen sopeutuminen vievät aikansa.

Entä jos sinusta tuntuu, että olet vastuussa lapsesi sairaudesta? Muista, ettei kukaan ymmärrä täysin perimän, ympäristön ja muiden tekijöiden vaikutusta lapsen terveydentilaan. Toisaalta haluaisit ehkä syyttää puolisoasi. Vastusta tällaista taipumusta. Sinun on viisaampaa olla yhteistoiminnassa hänen kanssaan ja keskittyä huolehtimaan lapsestanne (Saarnaaja 4:9, 10).

EHDOTUS: Etsi tietoa lapsesi sairaudesta. Raamatussa sanotaan: ”Hyvän perheen hankkiminen vaatii viisautta, ja sen vahvistaminen vaatii ymmärrystä.” (Sananlaskut 24:3, New Century Version.)

Voit oppia paljon keskustelemalla lääketieteen ammattilaisten kanssa ja lukemalla luotettavia julkaisuja. Lapsesi sairauteen perehtyminen on verrattavissa uuden kielen opiskeluun: aluksi se tuottaa vaikeuksia, mutta oppiminen on mahdollista.

Kirjoituksen alussa mainitut Carlo ja Mia hankkivat tietoa lääkäriltään ja eräältä heidän poikansa sairauteen erikoistuneelta järjestöltä. He kertovat: ”Tämä auttoi meitä ymmärtämään sekä odotettavissa olevia ongelmia että Downin syndrooman ’myönteisiä’ puolia. Meille selvisi, että poikamme voisi viettää monessa suhteessa normaalia elämää. Se lohdutti meitä suuresti.”

Saattaa tuntua siltä, että sairaasta lapsesta huolehtiminen vie kaiken energian. Uusiseelantilainen äiti Jenney sanoo: ”Muutaman vuoden ajan sen jälkeen kun pojallamme todettiin selkärankahalkio, pienikin ylimääräinen askare kotona sai minut uupumaan ja purskahtamaan itkuun.”

Haasteena voi olla myös yksinäisyys. Benillä on poika, jolla on lihassurkastumatauti ja Aspergerin oireyhtymä. ”Useimmat eivät tule koskaan ymmärtämään, millaista elämämme on”, Ben sanoo. Sinun tekisi ehkä mieli puhua jonkun kanssa, mutta useimmilla ystävillänne on terveet lapset, ja siksi tuntuu vaikealta uskoutua heille.

EHDOTUS: Pyydä apua, ja kun sitä tarjotaan, ota se vastaan. Aiemmin mainittu Juliana myöntää: ”Miehestäni ja minusta on joskus kiusallista pyytää apua.” Hän kuitenkin lisää: ”Olemme oppineet, ettemme tule toimeen omin neuvoin. Toisten apu helpottaa yksinäisyyttämme.” Jos läheinen ystävä tai sukulainen tarjoutuu istumaan lapsesi kanssa kutsuilla tai seurakunnan kokouksessa, hyväksy tarjous kiitollisin mielin. Raamatun sananlasku kuuluu: ”Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.” (Sananlaskut 17:17.)

Huolehdi omasta terveydestäsi. Aivan kuten ambulanssi täytyy säännöllisesti tankata, jotta sillä voidaan kuljettaa potilaita sairaalaan, sinunkin täytyy kerätä voimia nauttimalla oikeanlaista ravintoa, liikkumalla ja lepäämällä, jotta voit edelleen antaa lapsellesi hänen ansaitsemaansa huolenpitoa. Javier, jonka poika on liikuntarajoitteinen, ilmaisee asian seuraavasti: ”Poikani ei pysty kävelemään, joten minun pitää yrittää syödä hyvin. Hän tarvitsee minua päästäkseen paikasta toiseen. Minun jalkani ovat hänen jalkansa.”

Miten voisit saada aikaa terveydestäsi huolehtimiseen? Jotkut vanhemmat hoitavat lastaan vuorotellen, niin että toinen heistä pystyy lepäämään tai huolehtimaan muista tarpeistaan. Aikaa täytyy nipistää vähemmän tärkeistä toimista, ja tasapainon säilyttäminen saattaa olla haastavaa. Mayuri, Intiassa asuva äiti, kuitenkin toteaa: ”Lopulta siitä tulee rutiinia.”

Puhu jollekulle luotettavalle ystävälle. Sellaisetkin ystävät, joilla ei ole sairaita lapsia, saattavat olla  myötätuntoisia kuuntelijoita. Voit lisäksi rukoilla Jehova Jumalaa. Onko siitä tosiaan apua? Yazminilla on kaksi lasta, joilla on kystinen fibroosi, ja hän myöntää: ”Joinakin hetkinä paine on kasvanut niin suureksi, että olen luullut musertuvani.” Hän kuitenkin lisää: ”Rukoilen Jehovalta huojennusta ja voimaa. Sillä tavoin jaksan taas jatkaa.” (Psalmit 145:18.)

Lapsen sairaus voi vaikuttaa siihen, mitä perhe syö, missä se käy ja miten paljon aikaa vanhemmat viettävät kunkin lapsen kanssa. Muut lapset voivat siksi tuntea itsensä laiminlyödyiksi. Lisäksi vanhemmilta saattaa kulua niin paljon aikaa sairaasta lapsesta huolehtimiseen, että heidän avioliittonsa kärsii. Liberialainen isä Lionel kertoo: ”Toisinaan vaimoni sanoo, että hänen harteillaan on suurin osa taakasta ja minä vähät välitän pojastamme. Se tuntuu epäkunnioittavalta, ja joskus vastaan epäystävällisesti.”

EHDOTUS: Osoittakaa kiinnostuksenne kaikkia lapsia kohtaan tekemällä yhdessä jotain, mistä he nauttivat. Aiemmin mainittu Jenney sanoo: ”Joskus järjestämme vanhimman poikamme iloksi jotain erityistä – menemme vaikka syömään hänen lempiravintolaansa.”

Suojele avioliittoasi puhumalla ja rukoilemalla puolisosi kanssa. Intialainen Aseem, jonka poika saa kouristuskohtauksia, kertoo: ”Vaikka vaimoni ja minä olemme joskus väsyneitä ja turhautuneita, meistä on tärkeää istahtaa puhumaan ja rukoilemaan yhdessä. Joka aamu ennen kuin lapset heräävät, keskustelemme kahdestaan kaikessa rauhassa jostakin raamatunjakeesta.” Toiset pariskunnat puhuvat keskenään ennen nukkumaan menoa. Luottamukselliset keskustelut ja vilpittömät rukoukset vahvistavat avioliittoanne silloin, kun teillä on kovia paineita. (Sananlaskut 15:22.) Eräs aviopari sanoikin: ”Jotkin yhteiselämämme parhaista hetkistä ovat osuneet kaikkein vaikeimpiin päiviimme.”

Raamatussa luvataan, että Jumala poistaa pian kaikki sairaudet ja vammat niin nuorilta kuin iäkkäiltäkin (Ilmestys 21:3, 4). Tuolloin kukaan ”ei sano: ’Minä olen sairas.’ ” (Jesaja 33:24.) *

Ennen tuota aikaa sinun on mahdollista onnistua vammaisen lapsen vanhempana. Aiemmin mainitut Carlo ja Mia kehottavat: ”Älä lannistu, kun kaikki näyttää epäonnistuvan. Keskity siihen hyvään, mitä lapsi tuo elämäänne, koska sitä on paljon.”