Kuka oli Raamatussa Esterin kirjassa mainittu Persian kuningas Ahasveros?

▪ Esterin kirjassa kerrotaan, että Ahasveros valitsi kuningattareksi juutalaisen Esterin ja tämä ryhtyi pelastamaan maanmiehiään uhkaavalta kansanmurhalta. Tutkijat olivat pitkään hyvin erimielisiä siitä, kuka Persian kuninkaista Ahasveros oli, mutta persialaisissa monumenteissa kolmella kielellä olevien kirjoitusten tulkitseminen näyttää ratkaisseen ongelman. Niiden perusteella on varsin todennäköistä, että kyseinen Ahasveros oli Kserkses I, Dareios Suuren (Hystaspeen) poika. Nimen Kserkses kirjoitusasu monumenttien persialaisessa kirjoituksessa on hepreaan translitteroituna lähes täysin sama kuin Esterin kirjan hepreankielisessä tekstissä.

Tätä päätelmää puoltaa kaikki se, mitä Esterin kirjassa sanotaan Ahasveroksesta. Elamissa sijainneesta pääkaupungistaan Susasta käsin hän hallitsi myös Meediaa, ja hänen valtakuntansa ulottui Intiasta Välimeren saarille saakka (Ester 1:2, 3; 8:9; 10:1). ”Tämä kaikki pitää paikkansa Kserkseestä, muttei kenestäkään muusta Persian monarkista”, sanoo tutkija Lewis Bayles Paton. ”Lisäksi Ahasveroksen persoonallisuus, sellaisena kuin se Esterin kirjassa kuvaillaan, sopii hyvin siihen, mitä Herodotos ja muut kreikkalaiset historioitsijat kertovat Kserkseestä.”

Mitä todisteita on siitä, että muinaisessa Egyptissä valmistettiin tiiliä?

▪ 2. Mooseksen kirjassa kerrotaan, että egyptiläiset panivat heprealaiset orjansa tekemään tiiliä savilaastista ja oljista. Joka päivä oli saatava valmiiksi tietty kiintiö. (2. Mooseksen kirja 1:14; 5:10–14.)

Tiilenvalmistus oli Raamatun aikoina tärkeää työtä Niilin laaksossa, ja Egyptissä on yhä auringossa kuivatuista tiilistä rakennettuja muistomerkkejä. Thebassa sijaitsevassa Rekhmiren haudassa – joka on 1400-luvulta eaa. eli suunnilleen samalta ajalta, johon 2. Mooseksen kirjan tapahtumat sijoittuvat – on seinämaalaus, jossa kuvaillaan tiilentekoa.

Hakuteoksessa The International Standard Bible Encyclopedia selitetään maalauksen yksityiskohtia: ”Lammikosta tuodaan vettä, sitä sekoitetaan saveen kuokalla, ja seos viedään tiilentekijälle sopivaan paikkaan. Seos painetaan maassa olevaan puumuottiin, muotti nostetaan pois, ja uusi tiili jätetään aurinkoon kuivumaan. Tiiliä tehdään rivi toisensa jälkeen, ja kun ne ovat kuivuneet, ne ladotaan pinoihin. Lähi-idässä menetellään edelleen näin.”

Myös toiselta vuosituhannelta eaa. peräisin olevissa papyrusteksteissä kerrotaan, että orjat tekivät tiiliä oljista ja savesta ja tuotannossa oli saavutettava päivittäin tietty kiintiö.

[Kuva s. 22]

Kivireliefi, jossa Kserkses (seisoo) ja Dareios Suuri (istuu).

[Lähdemerkintä]

Werner Forman/Art Resource, NY

[Kuva s. 22]

Yksityiskohta Rekhmiren haudan seinämaalauksesta.

[Lähdemerkintä]

Erich Lessing/Art Resource, NY