KÄSITYS, jonka mukaan Jumala aiheuttaa onnettomuuksia rangaistakseen pahoja, ei ole uusi. Kun noin 60 000 ihmistä kuoli vuonna 1755 Lissabonia ravisuttaneessa maanjäristyksessä ja sitä seuranneissa tulipaloissa ja hyökyaalloissa, tunnettu filosofi Voltaire esitti kysymyksen: ”Oliko tuhoutuneessa Lissabonissa enemmän paheita kuin – – Pariisissa, joka kylpee nautinnoissa?” Miljoonat ovat tosiaan pohtineet, rankaiseeko Jumala ihmisiä luonnononnettomuuksien välityksellä.

Kaiken tämän huomioon ottaen on aiheellista kysyä: Onko Jumala todellakin käyttänyt luonnonkatastrofeja ihmisten rankaisemiseen? Johtuuko viimeaikaisten tuhoisien onnettomuuksien vyöry Jumalasta?

Monet ovat valmiita vierittämään syyn Jumalan niskoille ja viittaavat Raamatun kertomuksiin tuhoista, jotka Jumala aiheutti luonnonvoimien avulla (1. Mooseksen kirja 7:17–22; 18:20; 19:24, 25; 4. Mooseksen kirja 16:31–35). Niiden lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kukin niistä erosi nykyisistä luonnonkatastrofeista kolmella huomattavalla tavalla. Ensinnäkin annettiin ennakkovaroitus. Toiseksi, päinvastoin kuin nykyiset luonnononnettomuudet joissa kuolee sekä pahoja että hyviä, Jumalan aiheuttamat tuhot olivat valikoivia ja tuhotuksi tulivat ainoastaan ne, jotka eivät halunneet kääntyä pahoilta teiltään tai kieltäytyivät kuuntelemasta varoituksia. Kolmanneksi Jumala mahdollisti viattomien pelastumisen. (1. Mooseksen kirja 7:1, 23; 19:15–17; 4. Mooseksen kirja 16:23–27.)

Ei ole mitään todisteita siitä, että Jumala olisi ollut aiheuttamassa niitä lukemattomia luonnononnettomuuksia, jotka ovat järkyttäneet miljoonien ihmisten elämää nykyään. Mistä niiden selvä lisääntyminen sitten johtuu? Miten niistä voi selviytyä? Tuleeko koskaan aikaa, jolloin tällaisia katastrofeja ei enää tapahdu? Näihin kysymyksiin vastataan seuraavissa kirjoituksissa.