Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tiesitkö?

Tiesitkö?

Tiesitkö?

Mitä Raamatun ulkopuolisia todisteita on siitä, että Jeesus oli historiallinen henkilö?

Jeesuksen mainitsevat useat kirjoittajat, jotka eivät olleet kristittyjä mutta elivät pian Jeesuksen ajan jälkeen. Yksi heistä on Cornelius Tacitus, joka kirjoitti muistiin keisariajan Rooman historian. Hän kertoo, että keisari Neron huhuttiin olevan vastuussa tulipalosta, joka tuhosi Rooman vuonna 64, ja että Nero yritti vierittää syyn kristityiksi kutsutun ryhmän niskoille. Tacitus kirjoittaa: ”Nimitys [kristityt] oli saanut alkunsa Kristuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana.” (Keisarillisen Rooman historia, 15. kirja, 44.)

Myös juutalainen historioitsija Flavius Josefus mainitsee Jeesuksen. Kun hän kertoo tapahtumista, jotka sattuivat Juudean roomalaisen käskynhaltijan Festuksen kuoltua vuonna 62 ja ennen tämän seuraajan Albinuksen astumista virkaan, hän sanoo, että ylimmäinen pappi Ananus (Hannas) ”kutsui koolle sanhedrinin tuomarit ja toi heidän eteensä Jaakob-nimisen miehen, Kristukseksi kutsutun Jeesuksen veljen, ja eräitä muita” (Jewish Antiquities, XX, 200 [ix, 1]).

Miksi Jeesusta kutsuttiin Kristukseksi?

Evankeliumeissa kerrotaan, että kun enkeli Gabriel ilmestyi Marialle ja ilmoitti, että tämä tulisi raskaaksi, hän sanoi, että pojalle tulisi antaa nimeksi Jeesus (Luukas 1:31). Se oli melko yleinen juutalainen nimi Raamatun aikoina. Juutalainen historioitsija Josefus kirjoitti kahdestatoista Raamatun ulkopuolisesta henkilöstä, joilla oli tuo nimi. Marian poikaa kutsuttiin ”Nasaretilaiseksi”, mikä osoitti, että tämä Jeesus oli kotoisin Nasaretista (Markus 10:47). Hänet tultiin tuntemaan myös ”Kristuksena” tai Jeesuksena Kristuksena (Matteus 16:16). Mitä se tarkoittaa?

Suomen sana ”Kristus” tulee kreikan sanasta Khri·stosʹ, joka on vastine heprean sanalle Ma·šiʹaḥ (Messias). Molemmat sanat merkitsevät kirjaimellisesti ’Voideltua’. Ennen Jeesusta tätä nimitystä käytettiin aiheellisesti muistakin. Esimerkiksi Mooseksen, Aaronin ja kuningas Daavidin sanottiin olleen voideltuja, mikä tarkoitti sitä, että Jumala oli nimittänyt heidät vastuu- ja valta-asemiin. (3. Mooseksen kirja 4:3; 8:12; 2. Samuelin kirja 22:51; Heprealaisille 11:24–26.) Jeesus, ennustettu Messias, oli Jehovan huomattavin edustaja. Siksi hän sai sopivan nimityksen: ”Kristus, elävän Jumalan Poika.” (Matteus 16:16; Daniel 9:25.)

[Kuva s. 15]

Taiteilijan näkemys Flavius Josefuksesta