Lukijat kysyvät

Hyväksyykö Jumala moniavioisuuden?

Ei hyväksy. Eedenissä ensimmäisen avioliiton yhteydessä Jumala asetti normiksi yksiavioisuuden. Jeesus Kristus vahvisti myöhemmin, että hänen seuraajiensa oli noudatettava tätä normia. (1. Mooseksen kirja 2:18–24; Matteus 19:4–6.)

Eikö kuitenkin sellaisilla esikristillisinä aikoina eläneillä miehillä kuin Abrahamilla, Jaakobilla, Daavidilla ja Salomolla ollut enemmän kuin yksi vaimo? Oli kyllä, mutta miten Raamattu kuvailee tuota järjestelyä? Se paljastaa, että Abrahamin ja Jaakobin perheessä syntyi moniavioisuuden vuoksi hankausta ja riitaa (1. Mooseksen kirja 16:1–4; 29:18–30:24). Myöhemmin Jumalan laissa annettiin seuraava kaikkia kuninkaita koskeva ohje: ”Hänen ei tule – – ottaa itselleen monia vaimoja, ettei hänen sydämensä kääntyisi syrjään.” (5. Mooseksen kirja 17:15, 17.) Salomo ei välittänyt tästä säädöksestä vaan otti itselleen yli 700 vaimoa! Surullista kyllä Salomon sydän tosiaankin kääntyi syrjään Jehovasta hänen monien vaimojensa huonon vaikutuksen vuoksi. (1. Kuninkaiden kirja 11:1–4.) Raamattu antaa moniavioisuudesta selvästikin kielteisen kuvan.

Jotkut saattavat silti pohtia, miksi Jumala päätti suvaita moniavioisuutta kansansa keskuudessa. Valaistaanpa asiaa. Oletko joskus antanut jonkin vaihdon tarpeessa olevan huonekalun jäädä väliaikaisesti paikalleen, koska juuri silloin sen pois vieminen olisi tuntunut epäkäytännölliseltä tai siitä olisi voinut aiheutua häiriötä? Jumalan tiet ja ajatukset ovat tietenkin korkeampia kuin omamme (Jesaja 55:8, 9). Tarkastelemme joitakin käytännön syitä, joiden vuoksi hän siitä huolimatta suvaitsi moniavioisuutta jonkin aikaa.

Muista, että Jehova lupasi Eedenissä ”siemenen”, joka tuhoaisi lopullisesti Saatanan. Myöhemmin Abrahamille kerrottiin, että hänestä tulisi suuren kansakunnan isä ja että ennustettu Siemen tulisi hänen sukuhaarastaan. (1. Mooseksen kirja 3:15; 22:18.) Saatana oli päättänyt estää tuota Siementä ilmaantumasta. Sen vuoksi hän tahtoi tuhota muinaisen Israelin kansan. Hän houkutteli monta kertaa Israelin tekemään syntiä, jotta se olisi menettänyt Jumalan suosion ja hyväksynnän.

Jehova suojeli kansaa näiltä hyökkäyksiltä lähettämällä toistuvasti profeettojaan varoittamaan sitä, kun se alkoi kääntyä pois vanhurskaista normeista. Hän tiesi kuitenkin ennalta, että hänen kansansa rikkoisi usein aivan peruskäskyjäkin, kuten epäjumalanpalvelusta koskevaa kieltoa (2. Mooseksen kirja 32:9). Jos israelilaisten kerran oli vaikea totella näin keskeistä lakia, niin miten he onnistuisivat noudattamaan moniavioisuuden kieltävää lakia? Jehova ymmärtää täydellisesti ihmisluontoa, ja hän näki, ettei vielä ollut sopiva aika kieltää tuota tapaa, jolla oli silloin jo pitkät perinteet. Jos hän olisi tehnyt niin, Saatana olisi löytänyt hyvin helpon keinon, jolla hän olisi voinut houkutella Israelin tekemään syntiä.

Siitä että Jumala salli väliaikaisesti moniavioisuutta, oli muitakin hyötyjä. Se auttoi kansaa kasvamaan nopeasti. Suurempi väkimäärä osaltaan varmisti sen, että Israelin kansa säilyi Messiaan aikaan saakka. Moniavioisuus on lisäksi saattanut antaa vaarallisina aikoina turvaa joillekin naisille, joilla oli sen ansiosta asuinpaikka ja perhe.

On muistettava, että tämä tapa ei ollut Jehovasta lähtöisin. Hän suvaitsi sitä rajallisen ajan ja sääteli sitä tarkoin väärinkäytösten ehkäisemiseksi (2. Mooseksen kirja 21:10, 11; 5. Mooseksen kirja 21:15–17). Kun Jehova päätti tehdä lopun moniavioisuudesta palvojiensa keskuudessa, hän vahvisti Eedenissä antamansa avioliittonormin oman Poikansa välityksellä. Siksi Jeesus kielsi moniavioisuuden seuraajiltaan. (Markus 10:8.) Silloin kävi entistä ilmeisemmäksi, että Mooseksen laki täytti aikanaan hyvin tarkoituksensa, mutta ”Kristuksen laki” on vielä parempi (Galatalaisille 6:2).