Tiesitkö?

Miksi juutalaiset olivat Jeesuksen aikaan mennessä hajaantuneet niin laajalle alueelle?

Kun Jeesus oli sanonut juutalaisille kuulijoilleen, etteivät he voisi tulla sinne, mihin hän oli menossa, he kyselivät toisiltaan: ”Minne tämä aikoo mennä – –? Ei kai hän aio mennä niiden juutalaisten luo, jotka ovat hajallaan kreikkalaisten keskuudessa?” (Johannes 7:32–36.) Vähän sen jälkeen kristityt lähetystyöntekijät saarnasivat hyvää uutista juutalaisille, jotka olivat hajallaan kaikkialla Välimeren alueella (Apostolien teot 2:5–11; 9:2; 13:5, 13, 14; 14:1; 16:1–3; 17:1; 18:12, 19; 28:16, 17).

Tämä hajaannus eli diaspora syntyi, koska valloittajakansat – ensin assyrialaiset vuonna 740 eaa. ja sitten babylonialaiset vuonna 607 eaa. – veivät juutalaiset kotimaastaan pakkosiirtolaisuuteen. Vain jäännös pakkosiirtolaisista palasi Israeliin (Jesaja 10:21, 22). Muut jäivät sinne, missä olivat.

Tästä syystä 400-luvulla eaa. juutalaisyhteisöjä oli Persian maailmanvallan 127 hallintoalueella (Ester 1:1; 3:8). Juutalaisten vaivannäkö käännynnäisten tekemiseksi johti lopulta siihen, että monet ihmiset saivat tietää Jehovasta ja hänen juutalaisille antamastaan Laista (Matteus 23:15). Vuonna 33 monista maista tulleita juutalaisia oli Jerusalemissa helluntaijuhlassa, jossa he kuulivat Jeesusta koskevan hyvän uutisen. Näin ollen se, että juutalaiset olivat hajaantuneet kautta koko Rooman valtakunnan, edisti kristillisyyden nopeaa leviämistä.

Kuinka paljon kultaa kuningas Salomo omisti?

Raamatussa todetaan, että Tyroksen kuningas Hiram ja Saban kuningatar antoivat kumpikin Salomolle noin neljä tonnia kultaa ja että Salomon laivasto toi sitä Ofirista yli 14 tonnia. Raamatun mukaan ”sen kullan paino, joka Salomolle tuli yhtenä vuonna, nousi kuuteensataankuuteenkymmeneenkuuteen talenttiin” eli yli 22 tonniin. (1. Kuninkaiden kirja 9:14, 28; 10:10, 14.) Ovatko nämä tiedot uskottavia? Miten suuria olivat muinaisten kuninkaiden kultavarat?

Eräässä ikivanhassa piirtokirjoituksessa, jota tutkijat pitävät luotettavana, sanotaan, että toisella vuosituhannella eaa. elänyt Egyptin farao Thutmosis III toi yli 12 tonnia kultaa Amon-Ran temppeliin Karnakiin. 700-luvulla eaa. Assyrian kuningas Tiglat-Pileser III sai enemmän kuin neljä tonnia kultaa pakkoverona Tyrokselta, ja Sargon II antoi yhtä paljon kultaa lahjaksi Babylonin jumalille. Makedonian kuningas Filippos II (359–336 eaa.) louhi kertoman mukaan joka vuosi yli 25 tonnia kultaa Traakiassa sijaitsevista Pangaionin kaivoksista.

Kun Filippoksen poika Aleksanteri Suuri (336–323 eaa.) valloitti Persiassa sijaitsevan Susan kaupungin, hänen sanotaan vieneen sieltä noin 1070 tonnia ja koko Persiasta yli 6000 tonnia kultaa. Näihin tietoihin verrattuna Raamattu ei suinkaan liioittele, kun se kertoo Salomon omistaman kullan määrästä.