Rakentamista Jehovan ylistykseksi

”En voi uskoa silmiäni. En osannut edes kuvitella, että saisimme joskus näin kauniin paikan, jossa voisimme kokoontua ja ylistää Jehovaa. Tällaista iloa ei voi ostaa rahalla!” (MARIA, MEKSIKO)

JEHOVAN TODISTAJAT kokoontuvat mielellään tutkimaan Jumalan sanaa Raamattua (Psalmit 27:4; Heprealaisille 10:23–25). Erityisen miellyttävää se on silloin, kun käytettävissä on asianmukainen palvontapaikka. Viime vuosina todistajat ovatkin rakentaneet tuhansia uusia palvontapaikkoja – niin sanottuja valtakunnansaleja – lukuisiin maihin kautta maailman.

Miksi tällainen valtava rakennustyö on ollut tarpeen? Mistä siihen saadaan työvoimaa? Entä millainen vaikutus tällä työllä on niihin, jotka ovat siinä mukana? Saamme vastaukset näihin kysymyksiin, kun luomme katsauksen Meksikon ja Belizen tapahtumiin.

Tuhansittain valtakunnansaleja

Aiemmin Jehovan todistajat kokoontuivat Meksikossa kaikenlaisissa tarjolla olevissa paikoissa: takapihoilla, todistajien kodeissa, varastoissa, autotalleissa ja vuokrasaleissa. Nuo uskolliset todistajat ajattelivat tuolloin usein, että olisi todella hienoa, jos he voisivat rakentaa omia valtakunnansaleja.

Vuonna 1994 Meksikossa oli 388000 todistajaa. Samana vuonna tehty selvitys osoitti, että jos kaikkien todistajien käyttöön haluttaisiin järjestää oma valtakunnansali, Meksikoon pitäisi rakentaa 3300 salia. Se olisi suunnaton tehtävä.

Seurakunnat kyllä rakensivat omia valtakunnansaleja mahdollisuuksien mukaan, mutta seuraavien viiden vuoden aikana kävi selväksi, että kasvavan tarpeen tyydyttämiseksi saleja pitäisi rakentaa enemmän – ja nopeammin. Miten tuohon haasteeseen on vastattu?

Taitavien vapaaehtoisten ryhmiä

Vuonna 1999 käynnistettiin uusi rakennusohjelma. Kaikkialle Meksikoon alettiin muodostaa valtakunnansalien rakennusryhmiä. Tähän jännittävään ohjelmaan ilmoittautui mukaan joka puolella maata asuvia Jehovan todistajia, joista monilla oli kokemusta rakentamisesta. Nykyään Meksikossa on 35 rakennusryhmää ja Belizessä yksi.

Rakennusryhmät koostuvat tavallisesti noin kahdeksasta vapaaehtoistyöntekijästä, miehistä ja naisista, jotka työskentelevät kokoaikaisesti ilman palkkaa. Tämä iloinen joukko siirtyy maassa alueelta toiselle ja ottaa johdon rakentamisessa. Jokainen vapaaehtoistyöntekijä  työskentelee kahdeksan tuntia päivässä maanantaista perjantaihin ja joka toinen lauantai. Päivän alkajaisiksi aamuseitsemältä tarkastellaan jotakin raamatunkohtaa, minkä jälkeen on aamiaisen vuoro. Kaikki tarttuvat mielellään siihen työhön, mitä heitä milloinkin pyydetään tekemään. Esimerkiksi naiset rappaavat, laatoittavat ja maalaavat siinä kuin miehetkin.

Paikallinen seurakunta auttaa rakennusryhmään kuuluvia järjestämällä heille majoituksen, pesemällä pyykin ja valmistamalla ruoan. Sen lisäksi, että vapaaehtoistyöntekijät ja paikalliset todistajat työskentelevät yhdessä rakennustyömaalla, he nauttivat toistensa seurasta seurakunnan kokouksissa ja ovelta-ovelle-saarnaamistyössä.

Rakennusryhmään kuuluminen on palkitsevaa

Mitä nämä vapaaehtoiset ajattelevat työstään? Daniel, joka on kuulunut rakennusryhmään yli kolme vuotta, kertoo: ”On totta, että teemme työtä helteessä ja kylmässä, syömme ruokaa johon emme ole tottuneet, muutamme tiheään, asumme kaukana sukulaisistamme ja olemme usein ilman nykyajan mukavuuksia. Mutta vaikeudet ovat merkityksettömiä verrattuna saamiimme siunauksiin.”

Millaisia siunauksia vapaaehtoistyöntekijät sitten saavat? Monet oppivat uusia rakennustaitoja. Erästä suurehkoa ryhmää valvova Carlos mainitsee kuitenkin ilonaiheen, jota hän pitää vieläkin tärkeämpänä. ”Meistä on tullut kuin 20-henkinen perhe”, hän sanoo. ”Me syömme yhdessä, teemme työtä yhdessä, tutkimme yhdessä ja rukoilemme yhdessä. Meistä on tullut hyvin läheisiä ystäviä.”

Rakennusryhmille muodostuu lämmin suhde myös seurakuntiin, joita ne auttavat. José, joka on ollut mukana yli sadassa projektissa, kertoo: ”On mahtavaa nähdä paikallisten todistajien puhkeavan ilon kyyneliin ja hymyilevän tyytyväisinä, kun heidän unelmansa uudesta valtakunnansalista toteutuu.” Hän lisää: ”Saamme iloa siitä tiedosta, että olemme voineet vahvistaa toisten uskoa, vaikka oma osamme uuden puhtaaseen palvontaan omistetun salin rakentamisessa olisikin pieni.”

Hämmästyttävä saavutus

Valtakunnansalit eivät ole prameita eivätkä näyttäviä. Sen sijaan niiden suunnitteluratkaisut ovat yksinkertaisia, minkä ansiosta ne voidaan rakentaa nopeasti ja edullisesti. Paikallisia rakennustarvikkeita ja -menetelmiä käytetään aina kun mahdollista. Tällä tavoin uusi sali pystytään rakentamaan vain kuudessa viikossa.

Vuonna 2007 kaikilla Belizen seurakunnilla oli käytössään uusi valtakunnansali, yhteensä 17 salia. Meksikossa on rakennettu vuodesta 1999 lähtien yli 1400 salia!

 Paljon hyvää on saatu aikaiseksi, mutta tekemistä riittää yhä (Matteus 9:37). Jehovan todistajien määrä on paisunut Meksikossa yli 600000:een, ja he kaikki kokoontuvat kolme kertaa viikossa saamaan opetusta Jumalan sanasta. Siksi tarvitaan vielä lähes 2000 salia. Jos tätä vapaaehtoista rakennustyötä tehtäisiin vain ihmisten voimin, tuon tavoitteen saavuttaminen olisi mahdotonta. Mutta kuten tulokset osoittavat, Jehovan tuella ”on kaikki mahdollista” (Matteus 19:26).

[Tekstiruutu/Kuva s. 22]

”He tekevät mitä lupaavat”

Paikallisten seurakuntien Jehovan todistajat eivät ole ainoita, joiden elämään valtakunnansalien rakentaminen voi vaikuttaa. Esimerkiksi Belizessä eräs mies sanoi helluntaiseurakuntaan kuuluvalle vaimolleen, että kunhan Jehovan todistajat saisivat ”kirkkonsa” valmiiksi, hän haluaisi ruveta käymään siellä heidän kanssaan. Mikä tähän oli syynä? ”Näen, että Jumala on heidän kanssaan”, hän selitti. ”He eivät riitele, kun he tekevät töitä yhdessä. Ja he tekevät mitä lupaavat.”

[Kuva]

Valtakunnansali Orange Walkissa Belizessä

[Tekstiruutu/Kuvat s. 23]

Maailmanlaajuinen hanke

Valtakunnansalien rakennusryhmiä on perustettu 120 maahan. Seuraavassa vain joitakin niistä maista, joissa vapaaehtoiset ahertavat tässä työssä:

Angola, Bolivia, Dominikaaninen tasavalta, Etiopia, Fidži, Ghana, Hongkong, Intia, Jamaika, Kazakstan, Kroatia, Liberia, Moldova, Nigeria, Papua-Uusi-Guinea, Ruanda, Sambia, Tuvalu, Ukraina, Venezuela.

[Kuvat]

Valtakunnansali Acapulcossa Meksikossa

Valtakunnansalien rakennusryhmän jäseniä Meksikossa

[Kuva s. 23]

Valtakunnansali Tlaxcalassa Meksikossa