Palvele Jehovaa ehyin sydämin
Palvele Jehovaa ehyin sydämin
”Tunne isäsi Jumala ja palvele häntä ehyin sydämin.” (1. AIK. 28:9)
ETSI VASTAUKSET NÄIHIN KYSYMYKSIIN:
Mitä kuvaannollisella sydämellä tarkoitetaan?
Minkä menetelmän avulla voimme tutkia sydäntämme?
Miten voimme pitää sydämemme ehyenä Jehovaa kohtaan?
1, 2. a) Mistä ruumiinosasta Raamattu puhuu kuvaannollisesti useammin kuin mistään toisesta? b) Miksi meidän on tärkeää ymmärtää, mitä kuvaannollisella sydämellä tarkoitetaan?
JUMALAN sanassa puhutaan usein ihmisruumiin osista kuvaannollisessa merkityksessä. Esimerkiksi patriarkka Job sanoi: ”Käsissäni ei ole väkivaltaa.” Kuningas Salomo totesi: ”Hyvä sanoma tekee luut rasvaisiksi.” Jehova vakuutti Hesekielille: ”Piikiveä kovemmaksi olen tehnyt otsasi.” Ja apostoli Paavalille sanottiin: ”Sinä esität joitakin korvillemme vieraita asioita.” (Job 16:17; Sananl. 15:30; Hes. 3:9; Apt. 17:20.)
2 Mutta eräästä ihmisruumiin osasta Raamattu puhuu kuvaannollisesti paljon useammin kuin mistään toisesta. Uskollinen Hanna mainitsi sen rukoillessaan: ”Sydämeni riemuitsee Jehovassa.” (1. Sam. 2:1.) Raamatunkirjoittajat käyttävät sanaa sydän lähes tuhat kertaa, melkein aina kuvaannollisessa merkityksessä. Meidän on erittäin tärkeää ymmärtää, mitä ”sydän” edustaa, sillä Raamatun mukaan meidän tulee varjella sitä. (Lue Sananlaskujen 4:23.)
MIKÄ KUVAANNOLLINEN SYDÄN ON?
3. Miten voimme saada selville, mitä ”sydän” merkitsee Raamatussa? Valaise.
3 Vaikka Jumalan sana ei esitä määritelmää sanalle sydän, meidän on mahdollista saada selville sen merkitys. Millä tavoin? Asiaa voidaan valaista taidokkaalla seinämosaiikilla, joka koostuu tuhansista lähekkäin asetelluista pikkukivistä. Jotta näkisi, millaisen kuvan kaikki nuo kivet yhdessä muodostavat, täytyy ehkä ottaa askel taaksepäin. Vastaavasti kun tarkastelemme laajemmin niitä monia kohtia, joissa Raamattu käyttää sanaa sydän, huomaamme niiden muodostavan yhtenäisen kuvan. Millainen se on?
4. a) Mitä ”sydän” edustaa? b) Mitä Matteuksen 22:37:ssä olevat Jeesuksen sanat merkitsevät?
4 Raamatunkirjoittajat käyttävät sanaa sydän kuvaamaan ihmisen koko sisintä. Se käsittää halumme, ajatuksemme, taipumuksemme, asenteemme, kykymme, vaikuttimemme ja tavoitteemme. (Lue 5. Mooseksen kirjan 15:7, Sananlaskujen 16:9 ja Apostolien tekojen 2:26.) Eräässä hakuteoksessa sanotaankin, että kyseessä on ”koko sisäinen ihminen”. Joissakin tapauksissa ”sydämellä” on suppeampi merkitys. Jeesus esimerkiksi sanoi: ”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämelläsi ja koko sielullasi ja koko mielelläsi.” (Matt. 22:37.) Tässä ”sydän” merkitsee sisäisen ihmisen tunteita ja haluja. Mainitsemalla erikseen sydämen, sielun ja mielen Jeesus korosti sitä, että meidän täytyy ilmaista rakkautemme Jumalaan tunteillamme samoin kuin sillä, miten käytämme elämäämme ja henkisiä kykyjämme (Joh. 17:3; Ef. 6:6). Mutta kun sana sydän esiintyy yksin, se tarkoittaa koko sisäistä ihmistä.
MIKSI MEIDÄN TULEE VARJELLA SYDÄNTÄMME?
5. Miksi haluamme tehdä kaikkemme palvellaksemme Jehovaa ehyin sydämin?
5 Kuningas Daavid kehotti poikaansa Salomoa: ”Tunne isäsi Jumala ja palvele häntä ehyin sydämin ja iloisin sieluin, sillä Jehova tutkii kaikki sydämet ja erottaa ajatusten jokaisen taipumuksen.” (1. Aik. 28:9.) Jehova tosiaan tutkii kaikki sydämet, myös meidän sydämemme (Sananl. 17:3; 21:2). Sillä, mitä hän löytää sydämestämme, on suuri vaikutus suhteeseemme häneen ja tulevaisuuteemme. Siksi haluamme Daavidin henkeytetyn neuvon mukaisesti tehdä kaikkemme palvellaksemme Jehovaa ehyin sydämin.
6. Mitä meidän tulisi tajuta päätöksestämme palvella Jehovaa?
6 Innokas toimintamme Jehovan kansan yhteydessä osoittaa aidon halumme palvella häntä ehyin sydämin. Samalla tajuamme, että Saatanan paha maailma ja oman lihamme syntiset taipumukset voivat heikentää päätöstämme palvella Jumalaa koko sydämestämme (Jer. 17:9; Ef. 2:2). Varmistuaksemme siitä, ettei valppautemme ole herpaantumassa, meidän on säännöllisesti tarkkailtava sydäntämme. Miten voimme tehdä sen?
7. Mistä sydämentilamme ilmenee?
7 Sisimpämme on tietenkin näkymättömissä – paljolti samalla tavoin kuin puun sydän eli ydinosa. Jeesus kuitenkin opetti vuorisaarnassa, että aivan kuten hedelmät paljastavat puun kunnon, niin myös tekomme ilmaisevat todellisen sydämentilamme (Matt. 7:17–20). Esimerkiksi millaisia tekoja hän tarkoitti?
MENETELMÄ SYDÄMEN TUTKIMISEEN
8. Miten Matteuksen 6:33:ssa olevat Jeesuksen sanat liittyvät sydämeemme?
8 Aiemmin samassa vuorisaarnassa Jeesus oli kertonut kuulijoilleen, millaisilla teoilla he saattoivat todistaa kokosydämisen halunsa palvella Jehovaa. Hän sanoi: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matt. 6:33.) Sydämemme halut, ajatukset ja suunnitelmat käyvät ilmi siitä, minkä asetamme elämässä ensi sijalle. Tarkastelemalla tärkeysjärjestystämme voimme siis päätellä, palvelemmeko Jumalaa koko sydämestämme.
9. Minkä kutsun Jeesus esitti joillekuille, ja mitä heidän suhtautumisensa paljasti?
9 Mietitäänpä, mitä tapahtui sen jälkeen kun Jeesus oli kehottanut seuraajiaan ”etsimään jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa”. Tämä tapaus valaisee yhteyttä, joka on ihmisen sydämentilalla ja sillä, minkä hän asettaa elämässään ensi sijalle. Evankeliuminkirjoittaja Luukas kertoo aluksi, että Jeesus ”käänsi päättäväisesti kasvonsa kohti Jerusalemia mennäkseen sinne”, vaikka tiesi kohtaavansa siellä kärsimyksiä. Kun Jeesus oli apostoleineen ”kulkemassa tietä pitkin”, hän esitti joillekin vastaantulijoille kutsun: ”Ole minun seuraajani.” Nämä olivat valmiita ottamaan vastaan Jeesuksen kutsun – mutta tietyillä ehdoilla. Eräs heistä vastasi: ”Salli minun ensin lähteä hautaamaan isäni.” Toinen sanoi: ”Minä kyllä seuraan sinua, Herra, mutta salli minun ensin jättää jäähyväiset huonekuntalaisilleni.” (Luuk. 9:51, 57–61.) Miten jyrkkä vastakohta noiden miesten penseä suhtautuminen olikaan Jeesuksen kokosydämiselle päättäväisyydelle! Asettamalla henkilökohtaiset asiansa Valtakunnan etujen edelle he paljastivat, ettei heidän sydämensä ollut ehyt Jumalaa kohtaan.
10. a) Miten olemme reagoineet Jeesuksen kutsuun tulla hänen seuraajikseen? b) Minkä lyhyen vertauksen Jeesus esitti?
10 Toisin kuin nuo miehet me olemme viisaasti ottaneet vastaan Jeesuksen kutsun tulla hänen seuraajikseen ja palvelemme nyt Jehovaa päivästä päivään. Näin ilmaisemme, mitä tunnemme sydämessämme Jehovaa kohtaan. Mutta vaikka osallistummekin aktiivisesti seurakunnan toimintaan, meidän on varottava erästä seikkaa, joka saattaisi vaarantaa sydämentilamme. Mikä se on? Edellä mainitussa keskustelussa Jeesus paljasti tuon vaaran sanomalla: ”Ei kukaan, joka on laskenut kätensä auraan ja katsoo siihen, mikä on jäänyt taakse, ole sovelias Jumalan valtakuntaan.” (Luuk. 9:62.) Mitä voimme oppia tästä vertauksesta?
”PYSYKÄÄ KIINNI HYVÄSSÄ”
11. Miten peltoa kyntävän miehen työlle kävi Jeesuksen vertauksessa ja miksi?
11 Jotta Jeesuksen lyhyt vertaus avautuisi meille, lisäämme siihen hieman väriä ja yksityiskohtia. Työmies on kyntämässä peltoa. Kyntäessään hän ei kuitenkaan saa mielestään kotia ja siellä olevia perheenjäseniä, ystäviä, ruokaa, musiikkia, naurun ääntä ja suojaa auringolta. Hän kaipaa kaikkea tätä. Kun mies on kyntänyt hyvän matkaa, hänen kaipuunsa näitä elämän nautittavia asioita kohtaan kasvaa niin suureksi, että hän kääntyy ympäri ja ”katsoo siihen, mikä on jäänyt taakse”. Vaikka työtä on vielä paljon, ennen kuin pelto on kylvetty, miehen huomio hajaantuu ja hänen työnsä kärsii. Isäntä tietenkin pettyy, koska työmies ei ole osoittanut hellittämättömyyttä.
12. Miten kristitty voisi olla nykyään samanlaisessa tilanteessa kuin Jeesuksen vertauksen kyntäjä?
12 Miten jotain vastaavaa saattaisi tapahtua nykyään? Kyntäjä voisi edustaa ketä tahansa kristittyä, jolla näyttää menevän hyvin mutta joka onkin hengellisessä vaarassa. Esimerkiksi joku veli saattaa käydä kokouksissa ja ahkeroida sananpalveluksessa. Hän ei kuitenkaan saa mielestään joitakin maailmallisen elämäntavan piirteitä, jotka vetoavat häneen. Syvällä sydämessään hän kaipaa niitä. Palveltuaan Jumalaa useita vuosia veli alkaa haluta tämän maailman asioita niin kovasti, että hän kääntyy takaisin ja ”katsoo siihen, mikä on jäänyt taakse”. Vaikka sananpalveluksessa riittää vielä paljon työtä, hän ei ”säilytä lujaa otetta elämän sanaan” ja hänen osallistumisensa teokraattisiin toimiin kärsii (Fil. 2:16). Tällainen kestävyyden puute murehduttaa Jehovaa, ”elonkorjuun Herraa” (Luuk. 10:2).
13. Mitä sisältyy Jehovan palvelemiseen ehyin sydämin?
13 Tässä on meille selvä opetus. On kiitettävää osallistua säännöllisesti seurakunnan kokouksiin ja kenttäpalvelukseen. Mutta Jehovan palvelemiseen ehyin sydämin sisältyy muutakin. (2. Aik. 25:1, 2, 27.) Jos kristitty syvällä sydämessään edelleen rakastaa ”sitä, mikä on jäänyt taakse” – toisin sanoen jotain maailmalliseen elämäntapaan kuuluvaa – hän on vaarassa menettää hyvän asemansa Jumalan edessä (Luuk. 17:32). Meidän täytyy ”inhota pahaa” ja ”pysyä kiinni hyvässä”, jotta olisimme ”soveliaita Jumalan valtakuntaan” (Room. 12:9; Luuk. 9:62). Vaikka jotkin asiat Saatanan maailmassa näyttäisivät hyödyllisiltä tai miellyttäviltä, meidän kaikkien on pidettävä huoli siitä, ettei mikään niistä estä meitä huolehtimasta kokosydämisesti Valtakunnan eduista. (2. Kor. 11:14; lue Filippiläiskirjeen 3:13, 14.)
SÄILYTÄ VALPPAUTESI!
14, 15. a) Miten Saatana yrittää vaikuttaa sydämentilaamme? b) Havainnollista Saatanan käyttämän menetelmän vaarallisuutta.
14 Rakkaus Jehovaan sai meidät vihkiytymään hänelle. Siitä lähtien monet meistä ovat vuosien ajan todistaneet, että olemme päättäneet säilyttää sydämemme ehyenä Jehovaa kohtaan. Saatana ei kuitenkaan ole luopunut toivosta meidän suhteemme. Sydämemme on edelleen hänen maalitaulunaan. (Ef. 6:12.) Hän tietenkin tajuaa, ettemme vain yhtäkkiä hylkää Jehovaa. Siksi hän käyttää ovelasti hyväkseen ”tätä asiainjärjestelmää”, jotta into Jumalan puolesta laimenisi vähitellen sydämessämme. (Lue Markuksen 4:18, 19.) Miksi tämä Saatanan menetelmä on niin tehokas?
15 Kuvittele, että luet kirjaa kirkkaan lampun valossa, mutta sitten tuo lamppu palaa. Koska tulee pimeää, huomaat heti, mitä tapahtui. Vaihdat valaisimeen uuden lampun, ja huoneessa on taas valoisaa. Seuraavana iltana luet saman valaisimen lähellä. Joku on kuitenkin tietämättäsi pannut siihen toisen lampun, joka on teholtaan vain hiukan edellistä heikompi. Luultavasti et huomaisi eroa. Sitä seuraavana päivänä hän voisi jälleen vaihtaa tilalle uuden lampun, joka on vielä hiukan heikompi, etkä todennäköisesti huomaisi mitään. Miksi et? Lampun valo himmenee niin vähän kerrallaan, ettet pane sitä merkille. Samalla tavoin Saatanan maailman vaikutus voisi saada intomme Jehovan palveluksessa heikkenemään pikku hiljaa. Jos kristitty ei ole valppaana, hän ei ehkä edes huomaa vähitellen tapahtuvaa muutosta, ja Saatana onnistuu tavoitteessaan. (Matt. 24:42; 1. Piet. 5:8.)
ON TÄRKEÄÄ RUKOILLA
16. Miten voimme suojautua Saatanan juonilta?
16 Miten voimme suojautua tällaisilta Saatanan juonilta ja säilyttää sydämemme ehyenä Jehovaa kohtaan? (2. Kor. 2:11.) On hyvin tärkeää rukoilla. Paavali kannusti uskonveljiään ”pysymään lujina Panettelijan vehkeilyjä vastaan”. Sitten hän kehotti ”jatkamaan rukoilemista joka tilaisuudessa” ja ”kaikin rukoilemisen ja nöyrän pyytämisen muodoin”. (Ef. 6:11, 18; 1. Piet. 4:7.)
17. Mitä Jeesuksen rukoukset opettavat meille?
17 Pysyäksemme lujina Saatanaa vastaan meidän on viisasta jäljitellä Jeesusta, jonka rukoukset heijastivat hänen syvää haluaan palvella Jehovaa ehyin sydämin. Siitä miten Jeesus rukoili kuolemaansa edeltävänä yönä, Luukas kirjoitti: ”Jouduttuaan suureen tuskaan hän rukoili rukoilemistaan yhä hartaammin.” (Luuk. 22:44.) Jeesus oli ennenkin rukoillut hartaasti, mutta kun hänellä oli edessään maanpäällisen elämänsä kovin koetus, hän rukoili ”yhä hartaammin” – ja hänen rukoukseensa vastattiin. Hänen esimerkkinsä osoittaa, että jotkin rukoukset ovat palavampia kuin toiset. Niinpä mitä vaikeampia koettelemuksia kohtaamme ja mitä salakavalampia Saatanan juonet ovat, sitä hartaammin meidän tulisi rukoilla Jehovalta suojelua.
18. a) Mitä meidän tulisi kysyä itseltämme rukoilemisen suhteen ja miksi? b) Mitkä seikat vaikuttavat sydämeemme ja millä tavoin? (Ks. tekstiruutu s. 16.)
18 Miten tällaiset rukoukset vaikuttavat meihin? Paavali sanoi: ”Antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne.” (Fil. 4:6, 7.) Meidän tulee näin ollen rukoilla usein ja palavasti voidaksemme säilyttää sydämemme ehyenä Jehovaa kohtaan (Luuk. 6:12). Kysy siis itseltäsi: miten usein rukoilen, ja miten hartaita rukoukseni ovat? (Matt. 7:7; Room. 12:12.) Vastauksesi kertoo paljon siitä, miten voimakas halu sydämessäsi on Jumalan palvelemiseen.
19. Mitä aiot tehdä säilyttääksesi sydämesi ehyenä Jehovaa kohtaan?
19 Kuten olemme havainneet, tärkeysjärjestyksemme voi kertoa meille paljon sydämentilastamme. Haluamme pitää huolen siitä, etteivät taakse jääneet asiat eivätkä Saatanan viekkaat juonet heikennä päätöstämme palvella Jehovaa ehyin sydämin. (Lue Luukkaan 21:19, 34–36.) Rukoilemme siksi edelleen Jehovalta Daavidin tavoin: ”Eheytä sydämeni.” (Ps. 86:11.)
[Tutkistelukysymykset]
[Tekstiruutu s. 16]
KOLME SYDÄMEEMME VAIKUTTAVAA SEIKKAA
Aivan kuten voimme pitää huolta kirjaimellisen sydämemme kunnosta, voimme tehdä jotain kuvaannollisen sydämemme terveyden hyväksi. Seuraavassa on kolme tärkeää seikkaa.
1 Ravinto: Kirjaimellisen sydämemme on saatava tarpeellinen määrä terveellistä ravintoa. Meidän tulee huolehtia myös siitä, että saamme riittävästi terveellistä hengellistä ruokaa säännöllisen henkilökohtaisen tutkimisen, mietiskelyn ja kokouksissa käymisen välityksellä (Ps. 1:1, 2; Sananl. 15:28; Hepr. 10:24, 25).
2 Liikunta: Jotta kirjaimellinen sydämemme pysyisi terveenä, sen sykettä täytyy toisinaan nostaa. Samoin innokas sananpalvelukseen osallistuminen – kenties ponnistelu toimintamme lisäämiseksi – pitää kuvaannollisen sydämemme hyvässä kunnossa (Luuk. 13:24; Fil. 3:12).
3 Ympäristö: Jumalaton ympäristö, jossa meidän on elettävä ja työskenneltävä, saattaa aiheuttaa kirjaimelliselle ja kuvaannolliselle sydämellemme kovaa painetta. Voimme kuitenkin lievittää painetta olemalla mahdollisimman usein uskonveljiemme seurassa, jotka ovat aidosti kiinnostuneita meistä ja palvelevat Jumalaa ehyin sydämin. (Ps. 119:63; Sananl. 13:20.)
