Tehkää hääpäivästänne iloinen ja arvokas

”HÄÄPÄIVÄNI on ollut yksi elämäni tärkeimmistä ja iloisimmista päivistä”, sanoi Gordon, joka on ollut naimisissa lähes 60 vuotta. Miksi hääpäivällä on suuri merkitys tosi kristityille? Tuona päivänä he antavat pyhän lupauksen kahdelle persoonalle, joita he rakastavat syvästi: tulevalle puolisolleen ja Jehova Jumalalle (Matteus 22:37; Efesolaisille 5:22–29). Avioliittoa suunnittelevat parit haluavat tosiaan iloita häissään, mutta he haluavat myös osoittaa kunnioitusta avioliiton Alkuunpanijaa kohtaan (1. Mooseksen kirja 2:18–24; Matteus 19:5, 6).

Miten sulhanen voi lisätä tämän onnellisen tilaisuuden arvokkuutta? Miten morsian voi osoittaa kunnioitusta tulevaa aviomiestään ja Jehovaa kohtaan? Miten muut tuohon tilaisuuteen tulevat voivat lisätä hääpäivän iloisuutta? Saamme vastaukset näihin kysymyksiin tarkastelemalla joitakin Raamatun periaatteita. Kun näitä periaatteita noudatetaan, voidaan välttää mahdollisimman hyvin ongelmat, jotka voisivat vähentää tämän ainutlaatuisen tilaisuuden arvoa.

Kuka on vastuussa?

Monissa maissa Jehovan todistajien sananpalvelijoilla on laillinen oikeus vihkiä avioliittoon. Niissäkin maissa, joissa vihkimiseen tarvitaan siviiliviranomainen, pari voi haluta, että joku pitää heille raamatullisen puheen. Yleensä tällaisessa puheessa sulhasta kehotetaan miettimään Jumalan miehelle antamaa tehtävää toimia perheen päänä (1. Korinttilaisille 11:3). Sulhanen on siis ensisijaisesti vastuussa siitä, mitä häissä tapahtuu. Järjestelyt avioliittoon vihkimistä ja sitä mahdollisesti seuraavaa tilaisuutta varten tehdään tietysti yleensä hyvissä ajoin etukäteen. Miksi se ei ole aina helppoa?

Yhtenä syynä voi olla se, että morsiamen tai sulhasen sukulaiset voivat yrittää vaikuttaa voimakkaasti hääsuunnitelmiin. Monia pareja vihkinyt Rodolfo sanoo: ”Toisinaan sulhaseen kohdistuu valtava paine sukulaisten taholta, varsinkin jos he osallistuvat hääjuhlasta koituviin kuluihin. Heillä voi olla voimakkaita mielipiteitä siitä, mitä vihkimistilaisuudessa ja hääjuhlassa pitäisi tapahtua. Tämä voisi heikentää sulhasen raamatullista asemaa häistä vastuullisena henkilönä.”

Max, joka on vihkinyt pareja avioliittoon yli 35 vuotta, huomauttaa: ”Olen pannut merkille, että yhä useammin morsiamet päättävät, mitä vihkimistilaisuudessa ja hääjuhlassa tapahtuu, eikä sulhasella ole siinä juuri sanan sijaa.” Monissa häissä vihkijänä toiminut David toteaa: ”Sulhaset eivät ehkä ole tottuneet ottamaan ohjaksia käsiinsä, eivätkä he yleensä osallistu riittävästi häävalmisteluihin.” Miten sulhanen voi huolehtia hyvin vastuustaan?

Kommunikointi lisää iloa

Jotta sulhanen voisi vastata hyvin häävalmisteluista, hänen on viestittävä tehokkaasti. Raamattu sanoo suoraan: ”Suunnitelmat raukeavat, missä ei ole luottamuksellista puhetta.” (Sananlaskut 15:22.) Moni turhauttava ongelma voidaan siis välttää, jos sulhanen aluksi keskustelee hääjärjestelyistä morsiamen ja kummankin perheenjäsenten  kanssa sekä muiden kanssa, jotka voivat antaa terveitä, raamatullisia neuvoja.

On tosiaan hyvin tärkeää, että kihlapari keskustelee suunnitelmista ja eri mahdollisuuksista ensin keskenään. Miksi? Mietitäänpä, mitä sanottavaa asiasta on Ivanilla ja hänen vaimollaan Delwynilla, jotka ovat olleet onnellisesti naimisissa monia vuosia mutta joilla on erilainen kulttuuritausta. Ivan muistelee, millaisia suunnitelmia heillä oli ollut häittensä varalle: ”Minulla oli varmat mielipiteet siitä, millaiset häät halusin. Kaikki ystäväni tulisivat hääjuhlaan, häissäni olisi hääkakku, ja morsiamellani olisi valkoinen hääpuku. Delwyn taas halusi pienet, yksinkertaiset häät, joissa ei olisi hääkakkua. Hän jopa pohti, käyttäisikö hän jotain muuta asua kuin morsiuspukua.”

Miten tämä pari selvitti näkemyseronsa? Keskustelemalla niistä ystävällisesti ja rehellisesti (Sananlaskut 12:18). Ivan lisää: ”Tutkimme häitä käsitteleviä raamatullisia kirjoituksia, joita oli esimerkiksi Vartiotornissa 15.7.1984. * Ne auttoivat meitä katsomaan häitä hengellisestä näkökulmasta. Koska taustamme olivat erilaiset, meidän oli monissa asioissa tingittävä omista mieltymyksistämme. Molemmat tulivat puolitiehen vastaan.”

Samoin toimivat Aret ja Penny. Aret kertoo: ”Penny ja minä keskustelimme häitä koskevista erilaisista toiveistamme ja pääsimme yhteisymmärrykseen. Rukoilimme hääpäivällemme Jehovan siunausta. Pyysin neuvoja myös vanhemmiltamme ja joiltakin muilta seurakunnan kypsiltä aviopareilta. Heidän ehdotuksistaan oli paljon apua. Häistämme tuli suurenmoiset.”

Arvokas vaatetus ja ulkoasu

Ymmärrettävästi sekä morsian että sulhanen haluavat pukeutua hyvin häihinsä (Psalmit 45:8–15). He saattavat käyttää aikaa ja rahaa sekä nähdä vaivaa sopivien vaatteiden hankkimiseksi. Mitkä Raamatun periaatteet voivat auttaa heitä valitsemaan asun, josta henkii arvokkuus ja joka samalla on viehättävä?

Ajatellaanpa morsiamen hääpukua. Ihmisillä ja kansoilla on erilaisia makutottumuksia, mutta Raamatun neuvot soveltuvat kaikkialla. Naisten tulee ”kaunistaa itsensä huolitellulla puvulla, häveliäästi ja tervemielisesti”. Tämä soveltuu kristittyihin naisiin kaikkina aikoina ja aivan varmasti hääpäivänä. Lisäksi häiden iloisuus ei riipu ”hyvin kalliista vaatetuksesta”. (1. Timoteukselle 2:9; 1. Pietarin kirje 3:3, 4.) Kuinka hyvä onkaan noudattaa näitä neuvoja!

 Edellä mainittu David sanoo: ”Useimmat parit pyrkivät noudattamaan Raamatun periaatteita, ja he ansaitsevat kiitoksen. Joidenkin morsianten ja morsiusneitojen asut ovat kuitenkin olleet säädyttömiä. Asujen kaula-aukot ovat olleet syvään uurrettuja tai asut ovat olleet läpinäkyviä.” Kun muuan kypsä kristitty vanhin tapaa ennen häitä morsiamen ja sulhasen, hän auttaa heitä säilyttämään hengellisen näkemyksen. Miten? Hän kysyy heiltä, onko se asu, joka heillä on mielessään, niin säädyllinen, että sitä voisi pitää kristillisessä kokouksessa. Hääasu voi tietysti poiketa tyyliltään tavanomaisesta kokousasusta ja heijastaa paikallisia tapoja, mutta säädyllisyyden tason tulee olla kunniallisten kristillisten normien mukainen. Jotkut tässä maailmassa voivat pitää Raamatun moraalinormeja rajoittavina, mutta tosi kristityt haluavat vastustaa maailman yrityksiä puristaa heidät muottiinsa (Roomalaisille 12:2; 1. Pietarin kirje 4:4).

”Aret ja minä emme pitäneet vaatteita tai hääjuhlaa häiden tärkeimpänä asiana, vaan keskitimme huomiomme vihkimistilaisuuteen, häiden hengelliseen osuuteen”, sanoo Penny. ”Se oli tuon päivän tärkein vaihe. Minulle ei ole jäänyt päällimmäisenä mieleen, mitä pidin ylläni tai söin, vaan kenen kanssa vietin tuon päivän ja miten onnellinen olin avioituessani sen miehen kanssa, jota rakastan.” Kristityn parin on hyvä pitää mielessään nämä ajatukset, kun he suunnittelevat häitään.

Valtakunnansali – arvokas paikka vihkimiselle

Monet kristityt parit haluavat, että heidät vihitään valtakunnansalissa, jos se on käytettävissä. Miksi? Muuan pariskunta selittää, miten he asian ajattelivat: ”Ymmärsimme, että avioliitto on Jehovan pyhä järjestely. Naimisiin meneminen valtakunnansalissa, palvontapaikassamme, auttoi meitä alusta lähtien pitämään mielessämme, että Jehovan on kuuluttava avioliittoomme. Lisäksi se, että vihkiminen tapahtui valtakunnansalissa eikä jossain muussa paikassa, osoitti paikalle tulleille ei-uskoville sukulaisillemme, kuinka tärkeänä me pidämme Jehovan palvontaa.”

Jos kihlapari saa luvan järjestää vihkiäiset valtakunnansalissa niiltä seurakunnan vanhimmilta, jotka ovat vastuussa kyseisestä salista, parin tulee kertoa etukäteen heille, millaisia valmisteluja vihkiäisiä varten on ajateltu tehdä. Yksi tapa, jolla morsian ja sulhanen voivat kunnioittaa häävieraita, on se, että he päättävät lujasti saapua häihin ajallaan. He haluavat myös varmasti pitää huolen siitä, että kaikki tapahtuu arvokkaasti. * (1. Korinttilaisille 14:40.) Siksi he välttävät monille maailmallisille häille ominaisia mauttomuuksia (1. Johanneksen kirje 2:15, 16).

Myös häävieraat voivat osoittaa, että heillä on Jehovan näkemys avioliitosta. Heidän ei esimerkiksi pitäisi odottaa, että häät löisivät laudalta muut kristilliset häät, ikään kuin käynnissä olisi kilpailu siitä, kenen häät ovat hienoimmat. Kypsät kristityt ymmärtävät myös sen, että on tärkeämpää ja hyödyllisempää olla valtakunnansalissa kuuntelemassa raamatullista vihkipuhetta kuin olla hääaterialla tai toisenlaisessa vihkiäisten jälkeisessä tilaisuudessa. Jos kristitty ei voi ajanpuutteen tai olosuhteittensa vuoksi olla molemmissa, hänen olisi varmasti parempi mennä valtakunnansaliin. William-niminen vanhin sanoo: ”Jos vieraat tarpeettomasti jättäisivät menemättä valtakunnansaliin mutta tulisivat myöhemmin hääjuhlaan, he osoittaisivat arvostuksen puutetta tilaisuuden pyhyyttä kohtaan. Silloinkin kun meitä  ei ole kutsuttu hääjuhlaan, voimme tukea morsianta ja sulhasta ja antaa erinomaista todistusta häihin tuleville ei-uskoville sukulaisille olemalla läsnä valtakunnansalissa pidettävässä vihkimistilaisuudessa.”

Iloa hääpäivän jälkeenkin

Kauppamaailma on tehnyt häiden järjestämisestä suurta liiketoimintaa. Eräässä tuoreessa raportissa sanottiin, että Yhdysvalloissa häät ”maksavat keskimäärin 22000 dollaria [18 000 euroa] eli puolet amerikkalaisen keskivertoperheen [vuotuisista] tuloista”. Kaupallisen propagandan vaikutuksesta monet vastanaineet tai heidän perheensä joutuvat tuon yhden päivän takia kantamaan vuosia raskasta velkataakkaa. Onko avioliitto viisasta aloittaa näin? Ne jotka eivät tunne Raamatun periaatteita tai eivät välitä niistä, voivat päättää pitää ylelliset häät, mutta tosi kristittyjen keskuudessa tilanne on toinen.

Monet kristityt parit ovat voineet käyttää aikaansa ja varojaan Jumalalle vihkiytymisensä mukaisesti, kun he ovat järjestäneet järkevän kokoiset ja kukkarolleen sopivat häät ja keskittyneet häiden hengelliseen puoleen (Matteus 6:33). Ajatellaanpa esimerkiksi Lloydia ja Alexandraa, jotka ovat olleet kokoaikaisessa palveluksessa 17 vuotta naimisiinmenonsa jälkeen. Lloyd sanoo: ”Ehkä jotkut pitivät häitämme melko vaatimattomina, mutta Alexandra ja minä olimme hyvin tyytyväisiä niihin. Meistä tuntui, että häittemme ei pitäisi olla taloudellinen taakka vaan juhla sen Jehovan järjestelyn kunniaksi, jonka tarkoitus on tuottaa kahdelle ihmiselle paljon onnellisuutta.”

Alexandra lisää: ”Olin tienraivauspalveluksessa ennen kuin menimme naimisiin, enkä halunnut luopua tästä erikoistehtävästä vain siksi, että voisimme pitää ylelliset häät. Hääpäivämme oli ainutlaatuinen päivä. Mutta se oli vasta ensimmäinen yhteisen elämämme päivä. Noudatimme neuvoa, jonka mukaan ei pidä keskittyä liikaa naimisiin menemiseen, ja olemme etsineet elämässämme Jehovan ohjausta naimisissa olemiseen. Tämä on totisesti tuonut meille Jehovan siunauksen.” *

Teidän hääpäivänne on tosiaan ainutlaatuinen päivä. Silloin ilmenevistä asenteista sekä siitä, miten tuona päivänä toimitaan, voi muodostua kaava, joka toistuu tulevina vuosina avioliitossanne. Luottakaa siksi Jehovan ohjaukseen (Sananlaskut 3:5, 6). Pitäkää päällimmäisenä mielessänne tuon päivän hengellinen merkitys. Tukekaa toisianne niissä rooleissa, jotka Jumala on teille antanut. Näin voitte laskea lujan perustuksen avioliitollenne ja ilonne kestää Jehovan siunauksen ansiosta hääpäivänne jälkeenkin (Sananlaskut 18:22).

[Alaviitteet]

[Kuva s. 29]

Parin tulee keskustella avoimesti mutta kunnioittavasti suunnitellessaan häitään

[Kuva s. 31]

Pitäkää päällimmäisenä mielessänne hääpäivän hengellinen merkitys