Lukijoiden kysymyksiä

Mitä apostoli Paavali tarkoitti, kun hän sanoi: ”Pysykööt naiset vaiti seurakunnissa”?

Paavali kirjoitti Korintin kristilliselle seurakunnalle: ”Niin kuin kaikissa pyhien seurakunnissa, pysykööt naiset vaiti seurakunnissa, sillä heidän ei sallita puhua.” (1. Korinttilaisille 14:33, 34.) Ymmärtääksemme tämän oikein meidän on hyödyllistä tarkastella Paavalin neuvon tekstiyhteyttä.

Paavali tarkasteli 1. Korinttilaiskirjeen 14. luvussa kristillisen seurakunnan kokouksiin liittyviä asioita. Hän selitti, mitä niissä tulisi käsitellä ja miten niitä tulisi johtaa (1. Korinttilaisille 14:1–6, 26–34). Lisäksi hän painotti kokousten tavoitetta: ”jotta seurakunta saisi rakennusta” (1. Korinttilaisille 14:4, 5, 12, 26).

Paavalin kehotus ”pysyä vaiti” esiintyy 1. Korinttilaiskirjeen 14. luvussa kolme kertaa. Se esitetään joka kerta eri ryhmälle seurakunnassa, mutta syy on aina sama: ”kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestelyn mukaan” (1. Korinttilaisille 14:40).

Ensin Paavali sanoi: ”Jos joku puhuu jollakin kielellä, rajoittukoon se kahteen tai enintään kolmeen ja tapahtukoon vuorotellen, ja joku tulkitkoon. Mutta ellei tulkkia ole, niin pysyköön hän vaiti seurakunnassa ja puhukoon itselleen ja Jumalalle.” (1. Korinttilaisille 14:27, 28.) Tämä ei tarkoittanut sitä, ettei tällainen ihminen saanut koskaan puhua kokouksissa, vaan sitä, että oli aikoja, jolloin hänen tuli olla hiljaa. Kokousten tarkoitus – keskinäinen rakentuminen – ei olisi toteutunut, jos hän olisi puhunut kieltä, jota kukaan ei ymmärtänyt.

Toiseksi Paavali sanoi: ”Puhukoon kaksi tai kolme profeettaa, ja muut ottakoot selville merkityksen. Mutta jos jollekulle toiselle siellä istuvalle tulee ilmestys, niin pysyköön ensimmäinen vaiti.” Tämä ei tarkoittanut sitä, että ensimmäisen profeetan oli kokonaan pidätyttävä puhumasta kokouksissa, vaan sitä,  että hänen oli toisinaan oltava hiljaa. Tällöin ihmeen välityksellä ilmestyksen saanut voisi puhua seurakunnalle ja kokouksen tavoite toteutuisi: ”kaikki rohkaistuisivat”. (1. Korinttilaisille 14:26, 29–31.)

Kolmanneksi Paavali puhutteli vain kristittyjä naisia: ”Pysykööt naiset vaiti seurakunnissa, sillä heidän ei sallita puhua, vaan olkoot he alamaisia.” (1. Korinttilaisille 14:34.) Miksi Paavali antoi sisarille tällaisen käskyn? Tarkoitus oli turvata seurakunnan rauha. Hän sanoi: ”Jos he sitten tahtovat oppia jotakin, niin kysykööt omalta mieheltään kotona, sillä naisen on häpeällistä puhua seurakunnassa.” (1. Korinttilaisille 14:35.)

Ehkä jotkut sisaret kyseenalaistivat sen, mitä seurakunnassa sanottiin. Paavalin neuvo auttoi heitä karttamaan henkeä, joka saisi käyttäytymään häiriötä aiheuttavalla tavalla, ja hyväksymään nöyrästi asemansa johtoasemaa koskevassa Jehovan järjestelyssä, erityisesti suhteessa aviomieheensä (1. Korinttilaisille 11:3). Vaiti olemalla sisaret lisäksi osoittaisivat, etteivät he pyrkineet opettamaan seurakuntaa. Timoteukselle lähettämässään kirjeessä Paavali osoitti, että naisen olisi sopimatonta omaksua opettajan roolia: ”En salli naisen opettavan enkä vallitsevan miestä, vaan hän olkoon vaiti.” (1. Timoteukselle 2:12.)

Merkitseekö tämä sitä, että kristitty nainen ei saa koskaan puhua seurakunnan kokouksessa? Ei merkitse. Toisinaan Paavalin päivinä kristityt naiset, ehkä pyhän hengen vaikutuksesta, rukoilivat tai profetoivat seurakunnassa. Tällöin he käyttivät päänpeitettä ja tunnustivat näin asemansa (1. Korinttilaisille 11:5). * Lisäksi niin sisaria kuin veljiäkin kehotettiin Paavalin päivinä antamaan julkinen julistus toivostaan, ja sama pätee nykyäänkin (Heprealaisille 10:23–25). Sen lisäksi että sisaret toteuttavat tätä kenttäpalveluksessa, he julistavat toivoaan ja rohkaisevat toisia seurakunnan kokouksissa esittämällä pyydettäessä hyvin mietittyjä vastauksia ja osallistumalla näytteisiin tai harjoitustehtäviin.

Kristityt naiset pysyvät siis ”vaiti” siten, että he eivät yritä omaksua miehen roolia ja opettaa seurakuntaa. He eivät herätä kiistakysymyksiä, jotka voisivat kyseenalaistaa niiden vallan, jotka opettavat. Kristityt sisaret, jotka huolehtivat omasta osastaan seurakunnassa, edistävät suuresti rauhallista ilmapiiriä. Näin kaikki tapahtuu seurakunnan kokouksissa rakennukseksi. (1. Korinttilaisille 14:26, 33.)

[Alaviite]