1, 2. Miksi on tärkeää rohkaista toisia?

”VANHEMPANI eivät juuri koskaan rohkaise minua. Sen sijaan he arvostelevat minua usein, ja heidän sanansa voivat satuttaa kovasti”, kertoo 18-vuotias Cristina. ^[1] ”He sanovat, että olen epäkypsä, etten koskaan opi ja että olen lihava. Niinpä itken usein enkä halua puhua heille. Tunnen itseni arvottomaksi.” Elämä voi olla todella tuskallista, jos ei saa rohkaisua.

² Toisaalta rohkaisevilla sanoilla voi olla hyvä vaikutus toisiin. ”Olen taistellut arvottomuuden tunteita vastaan vuosien ajan”, sanoo Rubén. ”Mutta kerran kun olin kenttäpalveluksessa erään vanhimman kanssa, hän huomasi, että minulla oli huono päivä. Kerroin hänelle tunteistani, ja hän kuunteli myötätuntoisesti. Sitten hän muistutti minua siitä, mitä hyvää sain aikaan. Hän myös palautti mieleeni Jeesuksen sanat, joiden mukaan jokainen meistä on arvokkaampi kuin monta varpusta. Mietin usein tätä raamatunkohtaa, ja se koskettaa minua edelleen. Vanhimman sanoilla oli minuun voimakas vaikutus.” (Matt. 10:31.)

3. a) Mitä Paavali sanoi toisten rohkaisemisesta? b) Mitä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?

³ Raamattu korostaa sitä, että meidän tulee rohkaista toisia  säännöllisesti. Apostoli Paavali kirjoitti heprealaiskristityille: ”Varokaa, veljet, ettei kenessäkään teistä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä, vaan kehottakaa [tai ”rohkaiskaa”] jatkuvasti toisianne joka päivä, – – ettei kukaan teistä paatuisi synnin petollisesta voimasta.” (Hepr. 3:12, 13.) Ehkä muistat jonkin tilanteen, jossa jonkun toisen rohkaisevat sanat piristivät mieltäsi. Se voi auttaa sinua ymmärtämään, miten tärkeä tämä Raamatun neuvo on. Tarkastelemme nyt seuraavia kysymyksiä: Mitä syitä meillä on rohkaista toisia? Mitä voimme oppia siitä, miten Jehova, Jeesus ja Paavali antoivat rohkaisua? Millä tavoin voimme rohkaista toisiamme?

4. Ketkä tarvitsevat rohkaisua, mutta miksi se on nykyään harvinaista?

⁴ Me kaikki tarvitsemme rohkaisua. Erityisen tärkeää se on lapsille ja nuorille. ”Lapset – – tarvitsevat rohkaisua niin kuin kasvit tarvitsevat vettä”, selittää kasvatusalalla työskentelevä Timothy Evans. ”Rohkaisu saa lapset tuntemaan, että he ovat tärkeitä ja arvostettuja.” Mutta näinä ”viimeisinä päivinä” ihmiset ovat itsekkäitä ja luonnollinen kiintymys on vähissä (2. Tim. 3:1–5). Siksi toisten rohkaiseminen on harvinaista. Jotkut vanhemmat eivät kiitä lapsiaan, koska heidän omat vanhempansa eivät ole koskaan rohkaisseet heitä. Monet työntekijät valittavat, että he eivät saa työpaikalla juurikaan tunnustusta.

5. Millä eri tavoilla voimme rohkaista toisia?

⁵ Voimme rohkaista jotakuta esimerkiksi kiittämällä häntä jostakin, missä hän on onnistunut hyvin. Voimme myös sanoa, mitä hyviä ominaisuuksia olemme hänessä huomanneet, tai ”puhua lohduttavasti masentuneille sieluille” (1. Tess. 5:14). Rohkaisua vastaava kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’kutsu vierelle’. Kun palvelemme yhdessä veljiemme ja sisartemme kanssa, meille tarjoutuu todennäköisesti tilaisuuksia sanoa heille jotain rohkaisevaa. (Lue Saarnaajan 4:9, 10.) Kerrommeko sopivissa tilanteissa toisille, miksi rakastamme ja arvostamme heitä? Meidän on hyvä miettiä seuraavaa sananlaskua: ”Oi miten hyvä onkaan sana oikeaan aikaan!” (Sananl. 15:23.)

6. Miksi Saatana haluaa lannistaa meidät? Kerro esimerkki.

⁶ Saatana haluaa lannistaa meidät, koska hän tietää, että lannistuminen voi heikentää meitä hengellisesti tai muilla tavoin. Sananlaskujen 24:10:ssä sanotaan: ”Oletko osoittautunut lannistuneeksi ahdingon päivänä? Voimasi tulee olemaan vähäinen.” Saatana pyrki lannistamaan uskollisen Jobin vastoinkäymisten ja syytösten avulla, mutta hänen julma suunnitelmansa epäonnistui (Job 2:3; 22:3; 27:5). Voimme taistella Saatanan juonia vastaan rohkaisemalla toisia perheessä ja seurakunnassa. Näin kodistamme ja valtakunnansalistamme voi tulla paikkoja, joissa tunnemme olomme onnelliseksi ja turvalliseksi.

7, 8. a) Mitkä Raamatun esimerkit osoittavat, että Jehova pitää rohkaisun antamista tärkeänä? b) Miten vanhemmat voivat noudattaa Jehovan esimerkkiä? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁷ Jehova. Psalmista lauloi: ”Jehova on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on musertunut henki.” (Ps. 34:18.) Kun uskollinen profeetta Jeremia oli peloissaan ja lannistunut, Jehova valoi häneen itseluottamusta (Jer. 1:6–10). Iäkäs profeetta Daniel oli varmasti erittäin rohkaistunut,  kun Jumala lähetti enkelin vahvistamaan häntä. Enkeli kutsui Danielia ”hyvin arvostetuksi mieheksi”. (Dan. 10:8, 11, 18, 19.) Voisitko sinä samalla tavoin rohkaista veljiä ja sisaria, muun muassa tienraivaajia sekä iäkkäitä, joilla ei ole enää paljon voimia?

⁸ Jehova oli työskennellyt rakkaan Poikansa kanssa mittaamattomat ajat, ja hän tiesi, että kun hänen Poikansa tuli maan päälle, tämä tarvitsi edelleen kiitosta ja rohkaisua. Jeesus kuulikin kahdessa tilanteessa, miten hänen Isänsä sanoi taivaasta: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” (Matt. 3:17; 17:5.) Näin Jumala antoi Jeesukselle kiitosta ja ilmaisi olevansa hänestä ylpeä. Jeesuksesta oli varmasti rohkaisevaa kuulla nämä sanat kaksi kertaa: palveluksensa alussa ja viimeisenä vuotenaan maan päällä. Kun Jeesus oli kuolemaansa edeltävänä iltana hyvin ahdistunut, Jehova lähetti enkelin vahvistamaan häntä (Luuk. 22:43). Jos olet isä tai äiti, noudata Jehovan esimerkkiä rohkaisemalla lapsiasi usein ja antamalla heille kiitosta heidän onnistumisistaan. He tarvitsevat tukeasi erityisesti silloin, kun heidän uskollisuutensa joutuu koetukselle koulussa.

9. Miten voimme jäljitellä tapaa, jolla Jeesus kohteli apostolejaan?

⁹ Jeesus. Kuolemaansa edeltävänä iltana Jeesus näki, että hänen apostoliensa ongelmana oli ylpeys. Jeesus pesi nöyrästi heidän jalkansa, mutta he kiistelivät edelleen siitä, kuka heistä oli suurin. Lisäksi Pietari osoitti liiallista itsevarmuutta. (Luuk. 22:24, 33, 34.) Jeesus ei kuitenkaan kohdistanut huomiota apostolien puutteisiin vaan kiitti heitä siitä, että he olivat pysyneet hänen kanssaan hänen koettelemuksissaan. Hän ennusti, että he tulisivat tekemään suurempia tekoja kuin hän, ja vakuutti, että Jumala oli kiintynyt heihin. (Luuk. 22:28; Joh. 14:12; 16:27.) Kysy itseltäsi: jäljittelenkö minä Jeesusta siten, etten keskity lasteni tai muiden puutteisiin vaan kiitän heitä heidän hyvistä ominaisuuksistaan?

10, 11. Miten Paavali rohkaisi toisia?

¹⁰ Paavali. Paavali puhui kirjeissään arvostavasti toisista kristityistä. Jotkut heistä olivat olleet vuosien ajan hänen matkatovereinaan, ja hän tunsi epäilemättä heidän virheensä ja heikkoutensa, mutta silti hän kirjoitti heistä myönteisiä asioita. Paavali sanoi esimerkiksi Timoteusta ”rakkaaksi ja uskolliseksi lapsekseen Herrassa” ja luotti siihen, että Timoteus huolehtisi toisten kristittyjen hyvinvoinnista (1. Kor. 4:17; Fil. 2:19, 20). Paavali kirjoitti Korintin seurakunnalle Tituksesta: ”Hän on minun kanssani osallisena ja työtoverina teidän etujenne hyväksi.” (2. Kor. 8:23.) Voitko kuvitella, miten rohkaistuneita Timoteus ja Titus olivat kuullessaan, mitä Paavali ajatteli heistä?

¹¹ Paavali ja Barnabas vaaransivat henkensä menemällä takaisin paikkoihin, joissa heitä vastaan oli hyökätty väkivaltaisesti. Heitä oli vastustettu kiihkeästi esimerkiksi Lystrassa, mutta he palasivat sinne voidakseen rohkaista uusia opetuslapsia pysymään uskollisina (Apt. 14:19–22). Efesoksessa Paavalia vastassa oli vihainen väkijoukko. Apostolien tekojen 20:1, 2:ssa sanotaan: ”Kun nyt mellakka oli asettunut, Paavali lähetti hakemaan opetuslapset, ja kun hän oli rohkaissut heitä ja jättänyt heille jäähyväiset, hän lähti matkalle Makedoniaan. Kuljettuaan niiden seutujen halki ja rohkaistuaan siellä olevia monin sanoin hän tuli Kreikkaan.” Selvästikin Paavali piti toisten rohkaisemista tärkeänä.

12. Miksi kokoukset ovat meille välttämättömiä?

¹² Taivaallinen Isämme on rakkaudessaan järjestänyt niin, että meillä on säännöllisesti kokouksia, joissa voimme rohkaistua ja rohkaista toisia. (Lue Heprealaiskirjeen 10:24, 25.) Jeesuksen varhaisten seuraajien tavoin mekin kokoonnumme yhteen saamaan opetusta ja rohkaisua (1. Kor. 14:31). Kirjoituksen alussa mainittu Cristina sanoo: ”Pidän kokouksista erityisesti siksi, että saan niissä osakseni rakkautta ja rohkaisua. Joskus tulen valtakunnansalille mieli maassa. Mutta sitten sisaret tulevat luokseni, halaavat minua ja sanovat, että näytän kauniilta. He kertovat, että he rakastavat minua ja iloitsevat hengellisestä edistymisestäni. Tällainen rohkaisu saa minut tuntemaan oloni paljon paremmaksi!” Me kaikki voimme virkistää toisiamme antamalla ”keskinäistä rohkaisua” (Room. 1:11, 12).

13. Miksi ne, jotka ovat palvelleet Jumalaa kauan, tarvitsevat rohkaisua?

¹³ Rohkaisua tarvitsevat nekin, jotka ovat palvelleet Jumalaa kauan. Ajatellaanpa esimerkiksi Joosuaa. Vaikka hän oli ollut uskollinen Jehovan palvelija jo vuosikausia, Jehova käski Mooseksen rohkaista häntä ja sanoi: ”Valtuuta Joosua ja rohkaise häntä ja vahvista häntä, sillä hän menee yli tämän kansan edellä ja hän antaa heidän periä sen maan, jonka näet.” (5. Moos. 3:27, 28.) Joosua saisi pian vastuullisen tehtävän johtaa israelilaisia Luvatun maan valloituksessa. Hän kokisi vastoinkäymisiä ja kävisi ainakin yhden tappiollisen taistelun. (Joos. 7:1–9.) Ei ihme, että Joosua tarvitsi rohkaisua! Me voimme nykyään rohkaista kierrosvalvojia ja muita vanhimpia, jotka näkevät kovasti vaivaa Jumalan lauman hyväksi. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:12, 13.) Eräs kierrosvalvoja sanoi: ”Joskus veljet antavat meille kiitoskirjeen, jossa he kertovat, miten paljon he ovat nauttineet vierailustamme. Säilytämme nämä kirjeet ja luemme niitä, kun olemme allapäin. Saamme niistä paljon rohkaisua.”

14. Mikä osoittaa, että neuvojen yhteydessä annetulla kiitoksella ja rohkaisulla on voimakas vaikutus?

¹⁴ Seurakunnan vanhimmat ja lasten vanhemmat ovat huomanneet, miten voimakas vaikutus kiitoksella ja rohkaisulla on. Paavali kiitti Korintin kristittyjä siitä, että he olivat noudattaneet hänen ohjeitaan, ja se varmasti rohkaisi heitä toimimaan edelleen oikein (2. Kor. 7:8–11). Andreas, joka on kahden lapsen isä, sanoo: ”Rohkaisu auttaa lapsia kasvamaan  hengellisesti ja henkisesti. Rohkaisun antaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta neuvot menisivät perille. Vaikka lapsemme tietävät, mikä on oikein, niin oikein toimimisesta tulee heille elämäntapa vasta kun he saavat meiltä jatkuvasti rohkaisua.”

15. Mikä on yksi tapa rohkaista toisia?

¹⁵ Kerro veljille ja sisarille, että arvostat heidän ponnistelujaan ja hyviä ominaisuuksiaan (2. Aik. 16:9; Job 1:8). Jehova ja Jeesus pitävät suuressa arvossa kaikkea, mitä teemme Valtakunnan työn hyväksi, vaikka voisimme olosuhteidemme vuoksi tehdä vain vähän. (Lue Luukkaan 21:1–4; 2. Korinttilaiskirjeen 8:12.) Esimerkiksi jotkut rakkaat iäkkäät ystävämme joutuvat näkemään paljon vaivaa päästäkseen säännöllisesti kokouksiin ja kenttäpalvelukseen. Muistammeko kiittää ja rohkaista heitä?

16. Milloin voimme rohkaista toisia?

¹⁶ Käytä hyväksesi tilaisuudet rohkaista toisia. Aina kun huomaat jonkun tekevän jotain, mikä ansaitsee kiitoksen, sano se ääneen. Kun Paavali ja Barnabas olivat Pisidian Antiokiassa, synagogan esimiehet sanoivat heille: ”Miehet, veljet, jos teillä on kansalle jokin rohkaisun sana, niin sanokaa se.” Paavali tarttui tilaisuuteen ja piti kannustavan puheen. (Apt. 13:13–16, 42–44.) Jos meidän on mahdollista sanoa jotain rohkaisevaa, miksi emme sanoisi sitä? Mikäli otamme tavaksi rohkaista toisia, mekin todennäköisesti saamme rohkaisua muilta (Luuk. 6:38).

17. Millainen kiitos vaikuttaa eniten?

¹⁷ Mainitse nimenomaisia asioita. Yleisluonteisetkin rohkaisun ja kiitoksen sanat tuottavat iloa. On kuitenkin vielä parempi mainita nimenomaisia asioita, kuten opimme sanomasta, jonka Jeesus esitti Tyatiran kristityille. (Lue Ilmestyksen 2:18, 19.) Miten voisimme jäljitellä häntä? Jos olet isä tai äiti, kerro lapsillesi, mitä heidän hengellisessä edistymisessään arvostat erityisesti. Tai ehkä voisimme kiittää yksinhuoltajaäitiä siitä, miten hän kasvattaa lapsiaan haastavissa olosuhteissa. Tällainen vilpitön kiitos ja rohkaisu voi saada aikaan paljon hyvää.

18, 19. Miten voimme vahvistaa toisia?

¹⁸ Nykyään Jehova ei henkilökohtaisesti käske meitä sanomaan jollekulle jotain rohkaisevaa, kuten hän käski Moosesta rohkaisemaan ja vahvistamaan Joosuaa. Hän on kuitenkin mielissään, kun puhumme rohkaisevasti toisille kristityille ja muille ihmisille (Sananl. 19:17; Hepr. 12:12). Voisimme esimerkiksi kertoa esitelmän pitäjälle, että hän antoi puheessaan juuri sellaisia neuvoja, joita tarvitsimme, tai auttoi meitä ymmärtämään paremmin jotain raamatunkohtaa. Eräs sisar kirjoitti vierailevalle puhujalle: ”Vaikka keskustelimme vain muutaman minuutin, näit minun olevan huonolla mielellä ja lohdutit ja piristit minua. Haluan kertoa, että ystävälliset sanasi, joita esitit sekä lavalta että myöhemmin henkilökohtaisesti, olivat lahja Jehovalta.”

¹⁹ Löydämme todennäköisesti monia tapoja vahvistaa toisia hengellisesti, jos päätämme noudattaa seuraavaa Paavalin neuvoa: ”Siksi lohduttakaa [tai ”rohkaiskaa”] toisianne ja rakentakaa toinen toistanne jatkuvasti, niin kuin teettekin.” (1. Tess. 5:11.) Jehova on varmasti onnellinen, kun me kaikki rohkaisemme toisiamme joka päivä.