Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Muistatko?

Muistatko?

Oletko lukenut huolellisesti viimeaikaiset Vartiotornit? Kokeile, osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin.

Miksi maahanmuuttajavanhempien tulisi harkita kieleen liittyviä seikkoja, kun he auttavat lapsiaan hengellisesti?

Lapset oppivat todennäköisesti paikallisen kielen, kun he ovat koulussa tai muuten tekemisissä ihmisten kanssa. Lapsen voi olla hyödyllistä osata useampaa kuin yhtä kieltä. Vanhempien tulisi miettiä, minkäkielisessä seurakunnassa lapset voisivat parhaiten omaksua totuuden ja kasvaa hengellisesti. Olisiko se paikallista kieltä käyttävä seurakunta vai perheen omakielinen seurakunta? Kristityt vanhemmat panevat lastensa hengellisen hyvinvoinnin omien mieltymystensä edelle. (w17.05, s. 9–11.)

Mitä Jeesus tarkoitti sanalla ”näitä”, kun hän kysyi Pietarilta: ”Rakastatko minua näitä enemmän?” (Joh. 21:15.)

Jeesus ilmeisesti tarkoitti joko vieressä olevia kaloja tai kalastusyritystä tai niitä molempia. Jeesuksen kuoleman jälkeen Pietari jatkoi entistä kalastajan ammattiaan. Kristittyjen tulisi miettiä, millä sijalla ansiotyö on heidän elämässään. (w17.05, s. 22–23.)

Miksi Abraham pyysi vaimoaan sanomaan, että tämä oli hänen sisarensa? (1. Moos. 12:10–13.)

Saara oli todellisuudessa Abrahamin sisarpuoli. Jos Saara olisi sanonut olevansa Abrahamin vaimo, Abraham olisi voitu surmata eikä hän olisi voinut tuottaa jälkeläistä, jonka Jumala oli hänelle luvannut. (wp17.3, s. 14–15.)

Minkä menetelmän avulla Elias Hutter auttoi niitä, jotka halusivat oppia hepreaa?

Hän halusi auttaa oppilaita tunnistamaan Raamatussa olevien heprean sanojen sanajuuret ja niihin liitetyt etu- ja jälkiliitteet. Siksi hän valmisti raamatunkäännöksen, jossa sanajuuret painettiin tavallisilla kirjasimilla mutta etu- ja jälkiliitteet ääriviivakirjasimilla. Samankaltaista menetelmää hyödynnetään Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen alaviitteissä. (wp17.4, s. 11–12.)

Mitkä seikat vaikuttavat siihen, onko kristityn sopivaa pitää hallussaan tuliasetta, jotta hän voisi suojautua toisia ihmisiä vastaan?

Muun muassa seuraavat seikat: Jumala pitää elämää pyhänä. Jeesus ei kehottanut seuraajiaan ottamaan mukaansa miekkoja puolustautumista varten (Luuk. 22:36, 38). Meidän tulee takoa miekkamme auranvantaiksi. Elämä on kallisarvoisempaa kuin mikään aineellinen. Kunnioitamme toisten omaatuntoa ja haluamme olla hyviä esimerkkejä (2. Kor. 4:2). (w17.07, s. 31–32.)

Miksi Matteuksen ja Luukkaan kertomukset Jeesuksen syntymästä ja lapsuudesta eroavat toisistaan?

Matteus keskittyy Joosefiin ja kertoo esimerkiksi siitä, miten Joosef reagoi Marian raskauteen ja miten Jumala kehotti Joosefia ja hänen perhettään pakenemaan Egyptiin ja myöhemmin palaamaan sieltä. Luukas keskittyy enemmän Mariaan. Hän kertoo esimerkiksi Marian vierailusta Elisabetin luo ja Marian reaktiosta siihen, että nuori Jeesus jäi temppeliin. (w17.08, s. 32.)

Mistä vaikeuksista Raamatun on täytynyt selviytyä?

Raamatussa käytettävien sanojen ja ilmausten merkitys on aikojen kuluessa muuttunut. Poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet siihen, mitä kieltä ihmiset puhuvat. Raamatun kääntämistä yleisesti puhutuille kielille on vastustettu. (w17.09, s. 19–21.)

Onko meillä oma suojelusenkeli?

Ei. Jeesus sanoi, että hänen opetuslastensa enkelit näkevät Jumalan kasvot (Matt. 18:10). Hän ei tarkoittanut sitä, että enkelit suojelisivat opetuslapsia ihmeen välityksellä, vaan sitä, että enkelit ovat kiinnostuneita heistä jokaisesta. (wp17.5, s. 5.)

Mikä on rakkauden ylevin muoto?

Kun agápē perustuu oikeisiin periaatteisiin, se on rakkauden ylevin muoto. Siihen voi sisältyä kiintymystä ja lämpöä, mutta se kertoo ennen kaikkea korkeista normeista, jotka ilmenevät muun muassa epäitsekkäinä tekoina toisten hyväksi. (w17.10, s. 7.)