KUINKA monet aivot sinulla on? Jos vastaat ”yhdet”, olet oikeassa. Kehossasi on kuitenkin myös muita hermojärjestelmiä. Eräs neuroniverkko on niin laaja, että jotkut tutkijat ovat käyttäneet siitä nimitystä ”toiset aivot”. Kyseessä on enteerinen hermosto, joka ei suinkaan sijaitse päässäsi vaan suurelta osin vatsassasi.

Ruoan muuttaminen polttoaineeksi vaatii elimistöltä valtavasti työtä ja koordinointia. Aivot onkin siksi suunniteltu niin, että ne delegoivat ruoansulatuksen säätelyn lähes kokonaan enteeriselle hermostolle.

Vaikka enteerinen hermosto on aivoja paljon yksinkertaisempi, se on silti suunnattoman monimutkainen. Ihmisillä se koostuu arviolta 200–600 miljoonasta neuronista. Tämä neuroniverkko sijaitsee ruoansulatuselimistössä. Jos sen toiminnot olisi sijoitettu aivoihin, tarvittavilla hermoilla ei tutkijoiden mukaan olisi riittävästi tilaa. Kirjassa The Second Brain todetaan: ”On siksi sekä turvallisempaa että käytännöllisempää antaa – – [ruoansulatusjärjestelmän] huolehtia itse itsestään.”

Ruoansulatus vaatii sitä, että useita juuri oikeanlaisia kemiallisten aineiden seoksia tuotetaan oikeaan aikaan ja kuljetetaan oikeisiin paikkoihin. Professori Gary Mawe kuvaileekin ruoansulatusjärjestelmää osuvasti ”kemialliseksi tehtaaksi”. Näiden kemiallisten toimintojen monimutkaisuus on ällistyttävää. Esimerkiksi suolenseinämässä on erikoistuneita soluja, jotka toimivat eräänlaisina ilmaisimina ja tunnistavat ruoan sisältämät kemialliset aineet. Tämän tiedon avulla enteerinen hermosto järjestää paikalle oikeantyyppisiä ruoansulatusentsyymejä, jotka pilkkovat ruoan sellaiseen muotoon, että se voi imeytyä elimistöön. Lisäksi enteerisellä hermostolla on tärkeä rooli ruoka-aineiden happamuuden ja muiden kemiallisten ominaisuuksien tarkkailussa. Näiden ominaisuuksien mukaisesti se säätelee ruoansulatusentsyymien toimintaa.

Ruoansulatuskanavaa voitaisiin verrata tuotantolinjaan, jota enteerinen hermosto pääasiallisesti ohjaa. ”Toiset aivot” siirtävät ravinnon ruoansulatuselimistön läpi antamalla ruoansulatuskanavan seinämien lihaksille käskyn supistua. Enteerinen hermosto vaihtelee lihassupistusten voimakkuutta ja toistumistiheyttä tarpeen mukaan, minkä ansiosta järjestelmä toimii kuin liukuhihna.

Enteerinen hermosto valvoo myös turvallisuustoimintoja. Syömäsi ruoka sisältää todennäköisesti bakteereja, jotka voivat olla haitallisia. Ei ihme, että noin 70–80 prosenttia kehon lymfosyyteistä eli imusoluista – jotka ovat keskeinen osa immuunijärjestelmää – sijaitsevat vatsassa! Jos nielet suuria määriä vahingollisia organismeja, enteerinen hermosto suojelee elimistöäsi käynnistämällä voimakkaat lihassupistukset. Näin suurin osa myrkyllisestä aineesta poistuu oksennuksen tai ripulin mukana.

Vaikka enteerinen hermosto näyttää toimivan itsenäisesti, tämä hermokeskus ja aivot kommunikoivat jatkuvasti toistensa kanssa. Enteerinen hermosto on esimerkiksi mukana sellaisten hormonien säännöstelyssä, jotka kertovat aivoille, milloin ja miten paljon sinun tulisi syödä. Sen hermosolut lähettävät aivoihin signaalin, kun olet kylläinen, ja voivat mahdollisesti laukaista pahoinvoinnin, jos syöt liikaa.

Ehkä olet jo ennen tämän artikkelin lukemista aavistellut, että ruoansulatuskanavan ja aivojen välillä on jokin yhteys. Oletko esimerkiksi havainnut, että joidenkin ruokien syöminen tuntuu parantavan mielialaa? Tutkimukset viittaavat siihen, että enteerinen hermosto lähettää aivoihin ”hyvänolonsignaaleja”, mikä käynnistää mielialaa kohottavan ketjureaktion. Tämä saattaa selittää sen, miksi ihmisillä on taipumus syödä niin sanottua lohturuokaa, kun he ovat stressaantuneita. Tutkijat selvittävät, voitaisiinko enteeristä hermostoa keinotekoisesti stimuloimalla hoitaa masennusta.

Toinen esimerkki kommunikaatiosta aivojen ja ruoansulatusjärjestelmän välillä on tunne siitä kuin olisi ”perhosia vatsassa”. Tähän voi olla syynä se, että kun aivot kokevat jännitystä tai stressiä, enteerinen hermosto ohjaa verta pois vatsasta. Stressi voi aiheuttaa myös pahoinvointia, mikä johtuu siitä, että aivot antavat enteeriselle hermostolle käskyn muuttaa suoliston normaaleja lihassupistuksia. Asiantuntijoiden mukaan tämä aivojen ja suoliston yhteys saattaa lisäksi selittää kutkuttavan tunteen mahanpohjassa vaistotessamme jotain.

Vaikka enteerinen hermosto voi saada aikaan tällaisia vaistomaisia tuntemuksia, se ei pysty ajattelemaan puolestasi tai ohjaamaan päätöksentekoasi. Toisin sanoen enteerinen hermosto ei ole yhtä kuin aivot. Sen avulla ei voi säveltää kappaletta, tehdä kotiläksyjä tai pitää pankkitiliä plussan puolella. Tutkijat eivät silti lakkaa hämmästelemästä tämän monimutkaisen hermojärjestelmän toimintaa – josta kenties suuri osa on edelleen hämärän peitossa. Ennen kuin seuraavan kerran syöt jotain, pysähdy ja mieti kaikkea sitä valvontaa, koordinointia, kommunikointia ja tietojenkäsittelyä, mikä on käynnistymäisillään ruoansulatusjärjestelmässäsi!