MITÄ JOTKUT SANOVAT?

Abortteja tehdään monista syistä. Näitä ovat muun muassa ihmissuhdeongelmat, taloudelliset vaikeudet, haluttomuus olla yksinhuoltajaäiti tai toisaalta halu säilyttää vapaus, jotta voi hankkia lisäkoulutusta tai luoda uraa. Joidenkuiden mielestä abortti on kuitenkin eettisesti väärin; raskaana oleva nainen toimii väärin hänelle uskotussa luottamustehtävässä.

MITÄ RAAMATTU SANOO?

Jumalan silmissä elämä – varsinkin ihmiselämä – on pyhää (1. Mooseksen kirja 9:6; Psalmit 36:9). * Tämä periaate soveltuu kehittyvään lapseen, joka on kohdussa, Jumalan luomassa turvapaikassa. ”Pidit minua suojattuna äitini kohdussa”, sanoi eräs raamatunkirjoittaja. Hän lisäsi: ”Silmäsi näkivät jopa alkioni, ja kirjassasi olivat kirjoitettuina kaikki sen osat, mitä tulee päiviin, jolloin ne muodostettiin.” (Psalmit 139:13, 16.)

Se miten Jumala suhtautuu syntymättömän lapsen elämään, heijastuu omastatunnostamme, jonka olemme saaneet Jumalalta, sekä Israelin kansalle annetusta Jumalan Laista. Lain mukaan ihminen, joka pahoinpiteli raskaana olevaa naista ja tappoi tämän syntymättömän lapsen, oli kuolemantuomion alainen. Tappaja siis maksoi riistämänsä elämän omalla hengellään. (2. Mooseksen kirja 21:22, 23.) Tuomarien täytyi tietenkin ottaa huomioon motiivit ja olosuhteet (4. Mooseksen kirja 35:22–24, 31).

Ihmiset ovat saaneet lahjaksi omantunnon. Kun nainen kuuntelee omaatuntoaan eli sisäistä ääntään ja kunnioittaa syntymättömän lapsensa elämää, hänen omatuntonsa palkitsee hänet. * Mutta jos hän toimii vastoin omaatuntoaan, se saattaa soimata häntä tai jopa tuomita hänet. (Roomalaisille 2:14, 15.) Tutkimukset osoittavatkin, että abortin tehneillä naisilla on suurempi riski kokea ahdistuneisuutta tai sairastua masennukseen.

Mutta entä jos lapsen kasvatus tuntuu ylivoimaiselta ajatukselta, varsinkin jos raskaus ei ollut suunniteltu? Psalmissa 18:25 esitetään rauhoittava Jumalan lupaus niille, jotka noudattavat uskollisesti hänen normejaan: ”Uskollista kohtaan sinä toimit uskollisesti, moitteetonta, voimakasta miestä [tai naista] sinä kohtelet moitteettomasti.” Raamattu sanoo myös: ”Jehova rakastaa oikeutta, eikä hän jätä uskollisiaan.” (Psalmit 37:28.)

”Heidän omatuntonsa todistaa heidän kanssaan ja heidän omat ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä.” (Roomalaisille 2:15)

MITÄ JOTKUT SANOVAT?

Ruth-niminen yksinhuoltajaäiti kertoi: ”Minulla oli jo kolme pientä lasta, ja minusta tuntui, etten kykenisi huolehtimaan neljästä. Mutta kuitenkin, sen jälkeen kun olin tehnyt abortin, tunsin tehneeni jotain kauheaa.” * Oliko hän tehnyt jotain sellaista, mitä Jumala ei voisi antaa anteeksi?

MITÄ RAAMATTU SANOO?

Jeesus Kristus, jolla on samanlainen näkemys kuin Jumalalla, sanoi: ”En ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä katumukseen.” (Luukas 5:32.) Jos katuu aidosti väärintekoaan ja pyytää Jumalalta anteeksiantoa, Jumala on halukas antamaan anteeksi jopa vakavat synnit (Jesaja 1:18). Psalmissa 51:17 sanotaan: ”Särkynyttä ja musertunutta sydäntä et sinä, oi Jumala, halveksi.”

Kun ihminen katuu ja rukoilee nöyrästi, Jumala antaa hänelle sekä puhtaan omantunnon että mielenrauhan. ”Antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne”, sanotaan Filippiläiskirjeen 4:6, 7:ssä. * Ruth tutki Raamattua ja kertoi tunteistaan avoimesti Jumalalle, minkä ansiosta hän sai tällaisen sisäisen rauhan. Hän oppi, että Jumalalle on ominaista ”tosi anteeksianto” (Psalmit 130:4).

”[Jumala] ei ole tehnyt meille syntiemme mukaan, eikä hän ole erheittemme mukaan saattanut päällemme sitä, minkä ansaitsemme.” (Psalmit 103:10)