Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

”Sellaisten Google-hakujen osuus, joihin sisältyy sana ’porno’, on kolminkertaistunut vuodesta 2004.” (THE ECONOMIST, BRITANNIA.)

”Kun nuori [venäläinen] nainen avioituu, – – sen todennäköisyys, että hänen puolisonsa lyö häntä tai että heidän riitansa muuttuvat fyysisiksi, on noin 60 prosenttia.” (MOSKOVSKIE NOVOSTI, VENÄJÄ.)

”Joka seitsemäs brittiläinen tutkija ja lääkäri on nähnyt jonkun kollegansa tietoisesti muuntelevan tai vääristelevän tietoja tämän tehdessä tutkimusta tai yrittäessä saada tietonsa julkaistua.” (BRITISH MEDICAL JOURNAL, BRITANNIA.)

”Syövästä selvinneiden määrä on nelinkertaistunut Yhdysvalloissa vuoden 1971 jälkeen ja on nyt 12 miljoonaa. – – Määrän lisääntyminen on pitkälti sen ansiota, että seulontatutkimukset mahdollistavat varhaisemman diagnoosin, hoito on tehokkaampaa ja potilaiden seuranta on parantunut.” (UC BERKELEY WELLNESS LETTER, YHDYSVALLAT.)

Juuri ennen vuoden 2011 joulunviettoa satakunta pappia ja munkkia, jotka kuuluvat kilpaileviin kirkkokuntiin, kävi toistensa kimppuun Syntymäkirkossa Betlehemissä. ”Se oli pikkujuttu, – – joka toistuu joka vuosi”, sanoi eräs poliisieverstiluutnantti. ”Ketään ei pidätetty, koska kaikki osapuolet olivat Jumalan miehiä.” (REUTERS, YHDYSVALLAT.)

Vihreä muuri Afrikan halki

Afrikan unioni pani vuonna 2007 alulle useiden Afrikan maiden välisen yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on hillitä aavikoitumista ”vihreän muurin” avulla. Kaikkiaan 11 maata lännessä sijaitsevasta Senegalista idässä sijaitsevaan Djiboutiin saakka pyrkii luomaan 7 600 kilometriä pitkän ja 15 kilometriä leveän kasvillisuusvyöhykkeen istuttamalla alueelle tarkoitukseen sopivien lajien taimia. ”Meidän on istutettava lajeja, jotka eivät houkuttele suorittamaan hakkuita”, sanoo kasviekologian professori Aliou Guissé Dakarissa Senegalissa sijaitsevasta Cheikh Anta Diop -yliopistosta. Metsitetyn vyöhykkeen toivotaan toimivan myös luonnonsuojelualueena ja tarjoavan paikalliselle väestölle mahdollisuuden luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Miksi haukottelemme?

Tutkijat eivät osaa selittää, miksi kaikki ihmiset haukottelevat, yleensä montakin kertaa päivässä. Jopa sikiöt haukottelevat, samoin esimerkiksi siilit, strutsit, käärmeet ja kalat. Tästä sisäänhengitysrefleksistä on esitetty monia keskenään ristiriitaisia teorioita, mutta mikään niistä ei vakuuta kaikkia tutkijoita. Monet tutkijat ovat arvelleet, että haukotus, joka kestää yleensä keskimäärin kuusi sekuntia, lisää aivojen happipitoisuutta. ”Tähän mennessä tutkijat eivät vielä ole löytäneet todisteita tämän väitteen tueksi”, sanotaan Science News -lehdessä. Uudet rottakokeet näyttävät viittaavan siihen, että ”haukotus voi toimia termostaattina ja jäähdyttää ylikuumentuneita aivoja”. Todellista syytä ei kuitenkaan tiedä kukaan.