Tataarit – menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus

LAPSUUDESTA asti olen kuullut sanottavan: ”Raaputa venäläistä, niin löydät tataarin.” Olin aina pitänyt itseäni venäläisenä, kunnes hiljakkoin sukulaiseni kertoivat, että isoisäni olikin tataari *. Kun kerron tästä ystävilleni, jotkut sanovat, että heissäkin virtaa tataariverta.

On ollut mielenkiintoista lukea kuuluisista tataareista ja heidän saavutuksistaan muun muassa taiteiden ja urheilun saroilla. Esimerkiksi taiturimainen balettitanssija Rudolf Nurejev, jolla on ollut merkittävä vaikutus tanssiin, syntyi venäläiseen tataariperheeseen. Noin seitsemän miljoonaa tataaria asuu entisen Neuvostoliiton alueella. Mitä muuta olen saanut selville tataareista?

Menneisyys

Tataarien, mongolien ja turkkilaisten vaiheet nivoutuvat toisiinsa satojen vuosien ajan. 1200-luvulla tataarit osallistuivat mongolijohtaja Tšingis-kaanin käymiin sotaretkiin. * Hän valloitti suunnattoman alueen, joka oli kooltaan verrattavissa entiseen Neuvostoliittoon. Vuonna 1236 noin 150 000 hänen soturiaan suuntasi kohti Eurooppaa, joka alkoi Uralvuorten länsipuolelta. Siellä he hyökkäsivät aluksi venäläisiin kaupunkeihin.

Kun mongolialaiset pian tämän jälkeen valloittivat Venäjän, he perustivat mongolialais-turkkilaisen valtakunnan, jonka länsiosaa sanotaan toisinaan Kultaiseksi ordaksi eli leiriksi. Sen pääkaupunki Sarai sijaitsi Volgan alajuoksulla. Valtakuntaan kuului osa Siperiaa ja Uralvuoria, ja se ulottui aina Karpaateille ja Kaukasukselle saakka nykyiseen Ukrainaan ja Georgiaan. Venäjän ruhtinaskunnat joutuivat maksamaan pakkoveroa Kultaiselle ordalle. 1400-luvulla orda hajosi kaanikunniksi, joita olivat esimerkiksi Krim, Astrahan ja Kazan.

Tatarstan ja pääkaupunki Kazan

Nykyisessä Tatarstanissa, joka sijaitsee Euroopan puoleisen Venäjän itäosassa, on noin neljä miljoonaa asukasta. Tämä monien kansallisuuksien tasavalta on pinta-alaltaan suunnilleen 68 000 neliökilometriä, ja sen sanotaan olevan ”Venäjän federaation taloudellisesti kehittyneimpiä alueita”. Tatarstan on Venäjän huomattavimpia öljyn- ja kaasuntuottajia, ja siellä on lentokone- ja autoteollisuutta. Lentokenttiä on useita.

Volgan ja Kazankan risteyskohdassa sijaitseva  Kazan on nykyaikainen miljoonakaupunki. Monien muiden venäläisten kaupunkien tapaan siellä on kauniita metroasemia, joista jokaisella on oma teemansa. * Jotkin ovat moderneja, toiset puolestaan on rakennettu itämaiseen tai keskiaikaiseen tyyliin. Erästä asemaa koristaa 22 mosaiikkifreskoa, joissa kuvataan vanhoja tataaritarinoita.

Tsaari Aleksanteri I perusti vuonna 1804 Kazanin valtionyliopiston, jossa on yksi Venäjän suurimmista kirjastoista. Yliopisto on merkittävä sivistys- ja kulttuurikeskus, ja se on muiden Tatarstanin yliopistojen edelläkävijä. Kirjaston 5 000 000 julkaisun joukossa on 30 000 ikivanhaa käsikirjoitusta, joista vanhimmat ovat peräisin 800-luvulta.

On miellyttävää kävellä kaupungin keskustassa pitkin Baumanakatua. Alueella on vieri vieressä viehättäviä kauppoja ja kahviloita. Käydessäni äskettäin Kazanissa vaimoni kanssa lähdimme kaupunkikierroksen jälkeen rentouttavalle Volgan-risteilylle.

Kazanin huomattavimpia nähtävyyksiä on sen kuuluisa kreml, muurin ympäröimä keskusta. Jotkin sen rakennukset ovat valmistuneet jo 1500-luvulla, ja se on Venäjän ainoa tataarilinnoitus, joka on säilynyt nykyaikaan saakka. Linnoituksen muurien sisällä on Sojembiken torni sekä Tatarstanin hallintorakennuksia, moskeija ja ortodoksinen kirkko.

Kazanin kreml liitettiin vuonna 2000 Unescon maailmanperintöluetteloon. Illalla jokeen heijastuvat valot saavat rakennusten arkkitehtuurin näyttämään erityisen majesteettiselta.

Kansa ja kieli

Tataareja on Venäjällä enemmän kuin muiden turkkilaisten kansojen edustajia. Heitä sanotaan olevan 5,5 miljoonaa, vaikkakaan kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka paljon heitä tässä valtavassa maassa on.

 Tataarin kieli kuuluu turkkilaisiin kieliin. Tähän kielikuntaan kuuluvat myös azeri, baškiiri, kazakki, kirgiisi, nogai, turkki, turkmeeni, tuva, uzbekki ja jakuutti. Joissakin näistä kielistä on yhtäläisyyksiä siinä määrin, että niitä puhuvat ymmärtävät toisiaan.

Turkkilaiskieliä puhuu eri puolilla maailmaa toistasataa miljoonaa ihmistä. Tatarstanin kaupunkien kaduilla voi kuulla sekä tataaria että venäjää. Myös esimerkiksi sanomalehdissä, kirjoissa, radiossa ja televisiossa käytetään molempia kieliä. Tatarstanin teattereissa esitetään tataarinkielisiä näytelmiä, jotka käsittelevät paikallista historiaa, kansanperinnettä ja arkielämää.

Kazanissa ja muissa kaupungeissa kauppojen ja katujen nimet on kirjoitettu sekä venäjäksi että tataariksi. Venäjän kielessä on monia tataarista juontuvia sanoja. Vuonna 1928 tataaria alettiin kirjoittaa Neuvostoliitossa arabialaisten aakkosten sijaan latinalaisin kirjaimin. Vuodesta 1939 lähtien sitä on kirjoitettu venäjän tapaan kyrillisin kirjaimin.

Kansanperinne

Tataarit olivat muinoin metsästäjiä ja karjankasvattajia. Vieläkin perinneruokiin sisältyy monia liharuokia. Yksi niistä on monien tataariperheiden herkku, beleš. Se on lihapiiras, jonka täytteenä on perunaa,  lihaa, sipulia ja mausteita. Sen annetaan kypsyä parisen tuntia, minkä jälkeen höyryävä piiras leikataan pöydällä kaikkien nähden.

Tataarien kansallisista juhlapäivistä vanhin ja tunnetuin lienee sabantui. Se perustuu pakanalliseen tapaan kokoontua yhteen rukoilemaan ja esittämään uhreja auringonjumalalle ja esi-isien hengille. Uhrien uskottiin takaavan, että suku jatkuu, karja lisääntyy ja maa antaa satonsa.

Tataarit rakastavat hevosia. Ne ovat tärkeä osa heidän kulttuuriaan ja kytköksissä heidän paimentolaismenneisyyteensä. Kazanissa on yksi maailman hienoimmista ratsastusareenoista, jonka yhteydessä on 12 tallia ja eläinlääkäriasema. Hevosilla on jopa oma uima-allas!

Tulevaisuus

Koraanissa sanotaan: ”Olemmehan kehoituksen jälkeen kirjoittaneet psalttariin: ’Vanhurskaat palvelijani saavat periä maan.’ ” (Suura 21, Al-Anbiyā [Profeetat], jae 105.) Ilmeisesti nämä sanat on otettu Daavidin psalmeista, jotka kirjoitettiin Raamattuun yli 1 500 vuotta aikaisemmin. Psalmissa 37:29 sanotaan: ”Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.”

Mihin kansaan tai etniseen ryhmään nämä onnelliset, vanhurskaat ihmiset kuuluvat? Eräässä Indžiliin (Uuteen testamenttiin) sisältyvässä ennustuksessa sanotaan: ”Suuri joukko, jota kukaan ei kyennyt laskemaan, kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista.” (Ilmestys 7:9.) Miten suurenmoista elämä tuleekaan olemaan, kun kaikkiin kansoihin kuuluvat ihmiset asuvat maan päällä rauhassa keskenään! *

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 25]

JUMALAN NIMI TATAARIN KIELESSÄ

Tataarinkielinen M. Hužajev kirjoittaa uskontoja käsittelevässä kirjassaan, että Yakhve Allah eli Jehova Jumala loi Aadamin. Tataarinkielisessä Pentateukissa (viidessä Mooseksen kirjassa) 1. Mooseksen kirjan 2:4:n alaviitteessä sanotaan Jumalan nimestä seuraavasti: ”Muinaiset heprealaiset lausuivat tämän nimen mahdollisesti ’Jahve’.”

[Tekstiruutu s. 26]

JEHOVAN TODISTAJAT TATARSTANISSA

Jehovan todistajat järjestävät Venäjällä tataarin kielen kursseja, koska he haluavat kertoa kaikille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Muuan tatarstanilainen nainen sanoi: ”Se, että olen saanut tietoa Jumalasta äidinkielelläni, on liikuttanut minua kyyneliin asti.”

Vuonna 1973 pieni ryhmä tataaritaustaisia Jehovan todistajia alkoi järjestää tataarinkielisiä kokouksia, joissa tutkittiin Raamattua. 1990-luvulla todistajat alkoivat julkaista tataarinkielistä raamatullista kirjallisuutta. * Vuonna 2003 perustettiin ensimmäinen tataarinkielinen Jehovan todistajien seurakunta Naberežnyje Tšelnyyn Tatarstaniin. Tätä nykyä Venäjällä on 8 tataarinkielistä seurakuntaa ja 20 ryhmää.

Vuonna 2008 pidettyyn tataarinkieliseen piirikonventtiin tuli väkeä Astrahanista, Volgan alueelta, Uralvuorilta, Länsi-Siperiasta ja kaukaa pohjoisesta. Tatarstanissa on nykyään 36 seurakuntaa ja ryhmää, joissa ohjelmaa esitetään tataarin ja venäjän kielellä sekä venäläisellä viittomakielellä. Niiden yhteydessä yli 2 300 ihmistä opettaa toisille totuutta Jumalasta.

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 27]

URHEILIJASTA PAIMENEKSI

Pjotr Markov syntyi eräässä kylässä Tatarstanissa vuonna 1948. Hänet tunnettiin 30 vuoden ajan saavutuksistaan painijana ja painonnostajana. Kerran hän punnersi 32 kilon painoilla 130 kertaa. Sen jälkeen kun hänestä tuli Jehovan todistaja, hänet on tunnettu siitä, että hän puhuu tataarin- ja venäjänkielisille ihmisille Jumalasta ja kertoo heille, miten he voivat saada apua elämän ongelmiin.

Pjotr jäljittelee rakkaudellista Luojaa, josta sanotaan Jesajan 40:11:ssä: ”Paimenen tavoin hän kaitsee laumaansa. Käsivarrellaan hän kerää karitsat, ja povellaan hän kantaa niitä. Imettäviä hän ohjaa varovasti.”

[Kuva]

Pjotr on nykyään hengellinen paimen.

[Kartta s. 24]

(Ks. painettu julkaisu)

VENÄJÄ

URAL

MOSKOVA

Pietari

TATARSTAN

Kazan

Volga

[Kuva s. 25]

Kazanin kreml Kazankan rannalla

[Lähdemerkintä]

© Michel Setboun/CORBIS

[Kuva s. 26]

”Beleš” on monien tataariperheiden herkkua.